Hyvinvointialueuudistus on selkeyttänyt ja tehostanut järjestelmää

Keskustalainen aluehallituksen jäsen Riikka Turunen kirjoitti 11.9.2024 Kymen Sanomien mielipidepalstalla hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksesta palveluihin ja hallintoon.  Kirjoitus on vastaus aikaisemmin samalla palstalla julkaistuun, aluevaltuustojen olemassaolon kyseenalaistavaan kirjoitukseen:

Raul Lehdon mielipidekirjoitus ”Aluevaltuustot romukoppaan” (KySa 4.9.) perustuu moniin väärinkäsityksiin hyvinvointialueiden rakenteista.

Väite siitä, että aluevaltuustot olisivat luoneet uuden hallintotason entisten päälle, ei pidä paikkaansa. Hyvinvointialueuudistuksessa on purettu kuntien ja sairaanhoitopiirien hallintoa ja siirrytty 259 järjestäjästä 21 hyvinvointialueeseen ja Helsinkiin. Tämä on selkeyttänyt ja tehostanut järjestelmää.

Lehto tuo esiin useita huolenaiheita sote-uudistuksesta, mutta on tärkeää muistaa, että uudistuksen tavoitteena on alueellinen tasa-arvo ja palveluiden turvaaminen koko maassa. Vaikka haasteita on, uudistuksen potentiaalia ei tule sivuuttaa. Kustannusten kasvu, johon mielipidekirjoituksessa viitataan, ei johdu hyvinvointialueista tai uudistuksen sisällöstä itsessään, vaan inflaatiosta, palkkakustannusten noususta, vuokralääkäreiden käytöstä sekä koronapandemian ja väestön kasvavan palvelutarpeen aiheuttamista rasitteista.

Lisäksi kuntien sote-kiinteistöjen vuokrat nousivat siirtymävaiheessa, paikoin jopa 42 prosenttia, mikä kasvatti hyvinvointialueiden kustannuksia.

Lehdon huomio, että sote-palvelut ovat myös työikäisen väestön kunnossapitoa, on tärkeä. Tehokkaat peruspalvelut ennaltaehkäisevät kalliita erikoissairaanhoitoja ja tukevat kansalaisten toimintakykyä, mikä puolestaan ylläpitää työvoimaa ja talouskasvua.

On kuitenkin käsittämätöntä, että Orpon hallitus haluaa pidentää perusterveydenhuollon hoitoon pääsyä kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen, mikä heikentää palveluiden saatavuutta ja ajaa hallitsemattomasti alas Suomen sairaalaverkkoa.

Vaikka monet suomalaiset kokevat, että erikoissairaanhoito toimii hyvin, perustason ja ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin on vaikea päästä, ja tähän ongelmaan tulisi keskittyä. Orpon hallitus on sen sijaan ohjannut rahaa kela-korvausten muodossa yksityisille palvelutuottajille eikä ole tehnyt mitään hyvinvointialueiden rahoitusta lisäävää päätöstä, päinvastoin.

Hyvinvointialueiden perustaminen oli välttämätöntä sote-palveluiden yhtenäistämiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi. Ilman tätä uudistusta kuntien veroprosentit olisivat nousseet merkittävästi. Sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden luoda kestävä ja oikeudenmukainen palvelujärjestelmä, joka hyödyttää kaikkia suomalaisia – niin kaupunkien asukkaita kuin maaseudun väkeä. Haasteet ovat olemassa, mutta niitä tulee kohdata yhteistyössä rakentamalla parempaa tulevaisuutta.

Riikka Turunen, aluehallituksen jäsen (kesk.), Pyhtää