KESKUSTAN KYMENLAAKSON PIIRI NIMESI EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAANSA JA VALMISTAUTUI JUHLAPUOLUEKOKOUKSEEN

Keskustan Kymenlaakson piirin vuosikokous torstaina 16.4. Virojoen Rajasalissa alkoi juhlallisesti kun puolueen varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi ja piirin puheenjohtaja Liisa Varjola luovuttivat kouvolalaiselle Lasse Siukkolalle kultaisen ansiomerkin kiitoksena yli 40 vuoden työstä Keskustan toiminnassa ja kunnallisissa luottamustehtävissä.

Täysi Rajasali kuunteli Kempin alustusta puolueen alkuajoista, turvallisuudesta sekä itäisen ja kaakkoisen Suomen haasteista. Keskusteluosuudessa esiin nousivat alustettujen teemojen lisäksi tulevaisuudenusko, tekoälyn tuomat muutokset sekä valtionosuusjärjestelmän uudistustarve.

Kenties kiinnostavin osuus kokousta oli eduskuntavaaliehdokkaiden nimeäminen. Jäsenäänestyksen pohjalta kansanedustajapaikkaa lähtevät tavoittelemaan Jani Jaakkola (sit) Haminasta, Riikka Turunen Pyhtäältä, Laila Uljas Kouvolasta ja Liisa Varjola Kouvolasta.

Kansanedustajaehdokkaiden lisäksi kokous valitsi myös Kymenlaakson osalta ehdokkaat Keskustan puoluevaltuuston jäseniksi kaudelle 2026-2028. Valituiksi tulivat Jaakko Koskinen Haminasta, Jussi Kukkurainen Kouvolasta ja Sanna Saikkonen Kotkasta. Koskinen ja Saikkonen olivat puoluevaltuuston jäseniä myös edeltäneellä kaudella, Kukkurainen puolestaan oli varajäsen. Varajäseniksi valittiin Vappu Kuokka Virolahdelta sekä Lasse Siukkola ja Kyösti Skippari Kouvolasta. Heistä Kuokka ja Siukkola ovat varajäseniä myös nyt päättyvällä kaudella. Lopullisesti puoluevaltuuston jäsenet nimeää Keskustan puoluekokous kesäkuussa Tampereella, joka on samalla puolueen 120-vuotisjuhla.

Kannanotossaan piiri vaati hallitukselta tekoja Itä- ja Kaakkois-Suomen eteen puheiden sijaan. Toimenpiteitä ovat esittäneet niin oppositiopuolueiden edustajat kuin hallituksen asettama selvitysmieskin mutta teot ovat jääneet laihoiksi.

KAAKKOINEN JA ITÄINEN SUOMI ODOTTAVAT TEKOJA

Aluepolitiikan tehtävänä on turvata koko maan tasapainoinen kehitys ja auttaa alueita selviytymään rakennemuutoksista. Näin on perinteisesti ajateltu. Nykyisen hallituksen linjaa seuratessa herää kuitenkin tunne, että tukea ohjataan ennen kaikkea niille alueille, joilla menee jo valmiiksi hyvin.

Kaakkois- ja Itä-Suomi, erityisesti Kymenlaakso, ovat viime vuosina kohdanneet poikkeuksellisen kovia iskuja. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja siitä seuranneet rajaratkaisut ovat heikentäneet aluetaloutta merkittävästi. Myös energiamurroksessa alue jää sivuun, kun tuulivoiman rakentaminen rajaseudulle on käytännössä estynyt. Elinvoimaa turvaavat tekijät ovat murroksessa, eikä korvaavia ratkaisuja ole näköpiirissä.

Hallitus julkaisi vuoden 2025 alussa Itäisen Suomen ohjelman vastauksena tilanteeseen. Ohjelman tavoitteet olivat oikeansuuntaisia, mutta käytännön toimet ovat jääneet vähäisiksi. Yksi laajasti kannatettu keino tilanteen parantamiseksi on ollut erityistalousalueiden käyttöönotto. Hallitus asetti toukokuussa 2025 selvitysmiehen arvioimaan mallin pilotointia, ja Harri Broman luovutti perusteellisen raporttinsa loppuvuodesta 2025. Sen jälkeen asia on kuitenkin pysähtynyt, ja hallitukselta on viestitty, ettei erityistalousalueita edistetä tällä vaalikaudella.

Kaakkoisen Suomen ja Kymenlaakson haasteet eivät ole kadonneet. Päinvastoin: tarve konkreettisille tukitoimille on yhä ilmeinen. Maakuntamme tarvitsee niitä ratkaisuja, joita hallitus itse on ohjelmissaan esittänyt ja joita oppositio on toistuvasti ehdottanut.

Ensi viikolla hallitus kokoontuu kehysriiheen linjaamaan ensi vuoden budjettia. Keskustan Kymenlaakson piiri vetoaa, että tässä yhteydessä hallitus ottaa Itäisen Suomen ohjelmansa uudelleen käsittelyyn ja siirtyy sanoista tekoihin. Koko maan turvallisuus ja elinvoima rakentuvat siitä, että myös rajaseudut pysyvät asuttuina ja e