Suunta pohjoiseen!

kuva: pixabay

Suomen turvallisuuspoliittinen asema muuttui Ukrainan sodan myötä luovuttuamme puolueettomuuslinjasta, joka jatkui vielä kolme vuosikymmentä Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.

Samaan aikaan ilmastonmuutos vaikuttaa vahvasti pohjoisen alueen luontoon, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Ukrainan sotaa seurannut energiakriisi nosti huoltovarmuuden merkityksen esiin aivan uudella tavalla.

ARKTISESTA ALUEESTA on kiinnostunut USA:n ja Venäjän lisäksi myös uutena tulokkaana Kiina.

Arktisessa ympäristössä eri toimijoiden taloudelliset, poliittiset ja sotilaalliset intressit nivoutuvat vahvasti yhteen. On tärkeää, että osapuolet näkevät yhteisen edun ja pyrkivät pitämään toiminnan painopisteen ennen muuta taloudessa.

Venäjän ja Kiinan kaltaisten suurvaltojen kanssa toimiessa ei pidä olla sinisilmäinen jatkossakaan, mutta uskottavasta puolustuksesta huolehtiminen ei kuitenkaan tarkoita samaa asiaa kuin asevarustelukierre.

DIGITALISAATIO ja liikenteen sähköistyminen muuttavat yhteiskuntaa. Tutkimus- ja tuotekehitystyö yhdessä teollisuuden kanssa luovat mahdollisuuksia luoda uutta kasvua, työtä ja hyvinvointia.

Vihreä siirtymä tulee väistämättä lisäämään kaivostoimintaa myös arktisella alueella. Samaan aikaan on kuitenkin pidettävä huolta herkästä luonnosta.

Valtiolla on tärkeä rooli tutkimustyön tukemisessa ja resurssien ohjaamisessa kasvuinvestointeihin ja tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Yksi keskeinen asia on liikenneinfrastruktuurinen ylläpito ja kehittäminen.

LUONNONVAROJEN hyödyntämisessä korostuu tehokkuus. Vähemmistä raaka-aineista on saatava enemmän aikaan aiempaa pienemmällä ympäristökuormituksella.

Perinteiset pohjoiset elinkeinot ja luontaistalouteen liittyvät harrastukset poronhoito, marjastus, metsästys ja kalastus tulee yhteensovittaa matkailun ja muiden maankäyttömuotojen kanssa siten, etteivät saamelaisten ja muiden paikallisten asukkaiden perinteinen elämäntapa vaarannu.

Alueella toimivilla yrityksillä tulee olla sosiaalinen toimilupa ja yritysten on kannettava yhteiskuntavastuunsa.

POHJOINEN ohjelma ja arktisen osaamisen kehittäminen eivät saa jäädä korulauseiksi, joita toistellaan juhlapuheissa, vaan ohjelman toimeenpano on aikataulutettava ja käärittävä hihat ja ryhdyttävä töihin.

On pidettävä huolta, että koulutuspolitiikalla vastataan työvoiman tarpeeseen kaikilla koulutusasteilla. Suomen tulee olla asiassa proaktiivinen ja on rakennettava perinteistä pohjoismaista yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa.

Olli Rainio, puheenjohtaja

Keskustan Peräpohjolan piiri