Kristiina Oinonen: Katse kohti kesän Eurovaaleja

Presidentinvaalit ovat ohi ja Suomeen on valittu uusi tasavallan presidentti. Vuonna 2024 meillä on kahdet vaalit, joista toiset ovat edessäpäin. On aika kääntää katseet kohti kesän Euroopan unionin parlamenttivaaleja.

Europarlamenttivaalit ovat suomalaisittain olleet perinteisesti matalan äänestysaktiivisuuden vaalit. Vuonna 2019 suomalaisista äänioikeutetuista ääntään käytti 42,7 %. Luku jää siis selvästi alle 50 prosentin.

Euroopan unionin toiminta voi yksittäisen kansalaisen näkökulmasta tuntua kaukaiselta. Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston työnjako ei välttämättä ole selvillä etenkään hieman iäkkäämmille äänestäjille. Voi herätä kysymys siitä, mihin oma ääni vaikuttaa.

Olen 2000-luvun alun lapsia, joka on kasvanut ja opiskellut aina paitsi Suomen myös Euroopan unionin kansalaisena. Sisämarkkinoiden vapaan liikkuvuuden ansiosta olen matkustellut unionin alueella ilman tarvetta viisumiin. Euroopan unionin rooli on näkynyt arjessani aina esimerkiksi yhteisen valuutan ansiosta.

Suoritin syksyllä 2023 korkeakouluharjoittelun europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk./RE) toimistolla. Ennen harjoittelun alkua pohjatietoni Euroopan unionista olivat peräisin yläasteen ja lukion yhteiskuntaopin tunneilta. Lähdin Brysseliin avoimin mielin ja valmiina oppimaan lisää Euroopan unionista, sen toimielimistä ja päätöksentekoprosesseista. Oppia ja kokemusta kertyi toden teolla.

Euroopan parlamentin yksi keskeinen rooli on keskustella komission tekemistä lainsäädäntöaloitteista. Europarlamentaarikot pääsevät siis vaikuttamaan suoraan Euroopan unionin lainsäädäntötyöhön. Lainsäädäntötyö on teknistä ja vaatii paljon neuvottelua eri osapuolten välillä.

Usein ajatellaan, ettei yksittäinen suomalainen europarlamentaarikko voi vaikuttaa paljoakaan. Euroopan parlamentissa on 705 jäsentä, joista on 14 suomalaisia. Ensi kaudeksi Suomesta valitaan yksi edustaja enemmän, yhteensä 15 edustajaa. Euroopan unioni on tutkinut ja listannut useana vuonna 100 vaikutusvaltaisinta europarlamentaarikkoa. Listalta löytyy useita suomalaisia. Pienistä maista Suomi menestyy vaikutusvaltaisten europarlamentaarikkojen osalta erittäin hyvin.

Äärilaitojen vahvistuminen poliittisella kentällä on ajankohtainen teema myös Euroopassa. Euroopan maaperällä on käyty kahden vuoden ajan brutaalia sotaa, eikä loppua näy. Tässä ajassa Euroopan parlamentin pitää pystyä tekemään myös vaikeita päätöksiä. Seuraavalla parlamenttikaudella Euroopan unionin laajentuminen tulee niin ikään jakamaan mielipiteitä.

Suomen on eduksi, jos Euroopan parlamenttiin valitaan toimeliaita, osaavia ja ennen kaikkea neuvottelutaitoisia henkilöitä. Jokainen annettu ääni merkitsee.

Kristiina Oinonen, Pohjois-Karjalan Keskustan varapuheenjohtaja