Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,
Korostamme ihmisyysaatetta, mahdollisuuksien tasa-arvoa ja muita kauniita arvoja, joihin politiikkamme perustuu. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Yhdenvertaisuuden tulisi olla arvo jonka tulisi olla keskustalaisuuden ja Keskustan ytimessä.
Suomen väestönkasvu laskee, ja maahanmuutto tulee väistämättä vaikuttamaan jäsenrakenteeseemme ja jäsenhankintaamme. Mutta jos emme tavoita näitä uusia suomalaisia tai nuorempia kantasuomalaisia, meillä ei ole tulevaisuutta.
Meidän on tarkasteltava toimintaamme puolueena. Ihmisoikeuskysymykset eivät voi olla omantunnonkysymyksiä. Puolueella on oltava selkeät linjat, joita myös kansanedustajamme noudattavat.
Yksittäinen uskonto ei voi ohjata koko puolueen toimintaa. Meidän on oltava poliittinen vaihtoehto kaikille. Tämä tarkoittaa tapahtumiemme uskonnollisten osuuksien muuttamista tunnuksettomiksi ja poliittisten näkemystemme perustelua asiantuntijalausuntoihin ja tutkimuksiin nojaten.
On aika hyväksyä sukupuolten moninaisuus ja eri seksuaalisuudet. Jokainen ihminen on erilainen ja keskustalaisuuden arvoinen.
Kysynkin, mikä on keskustan tulevaisuus? Haluammeko tulevaisuudessa tavoittaa vain ydinkannattajat vai kaikki suomalaiset? Nykyinen jäsenkehitys ei ole kestävä. Meidän on houkuteltava nuoret kiinnostumaan politiikasta ja keskustasta.
Olemme keskilinjan puolue, joka puolustaa kaikkia alueita ja ihmisiä. Meidän on oltava kykenevä yhteistyöhön ja tuotava esiin kaikkia koskevia aiheita keskusteluun.
Susanna Turunen
Hyvät puoluevaltuutetut
Orpon hallitus leikkaa Purran saksilla ja leikkuulaudalla. Hallitus romuttaa TE-uudistuksen eväät ja keinot taklata kohtaanto-ongelma. Työväestön tärkeimpiä muutoskoulus työkaluja ovat olleet aikuiskoulutuki ja ammatillinen aikuikoulutus.
Aikuiskoulutustuella ovat monet täydentäneen osaamistaan muun muassa hankkimalla uuden ammatin tai osaamista, tästä esimerkiksi jatkokoulutus opettajasta erityisopettajaksi.
Monilla työttömillä on sopimaton ammatti tämän päivän työmarkkinoille. Tämän taklaamisessa ammatillinenkoulutus on tärkeässä roolissa. Nyt siitäkin leikataan.
Keskusta flirttailee oikeistohallitukselle. Tämä näyttäytyy kansalle linjattomuudelta. Nyt tämä saa riittää. On aika tuoda oma linja esille oikeiston ja vasemmiston välistä.
Tästä esimerkkinä kannattaisi esittää ansiosidonnaista kaikille ja samalla porrastamisen maltillistamista kahdesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Tämä olisi paljon oikeudenmukaisempi vaihtoehto.
Kiitos 14 vuoden puoluevaltuustourasta virallisena ja välillä varajäsenenä. Nyt on minun aika pitää taukoa. Muistakaa puoluevaltuustolla on valtaa ja sitä pitää uskaltaa käyttää.
Kiitos.
Ville Toivanen
Olen saanut kunnian palvella puoluevaltuustossa täydet kaudet kahden eri piirin alaisuudessa. Tänä aikana olen vakuuttunut entistä vahvemmin siitä, että vaikuttaminen ei aina edellytä kovaan ääneen puhumista. Verkostoituminen ja vertaistuki eri puolilta Suomea ovat olleet korvaamattomia kokemuksia, jotka ovat vahvistaneet yhteisöllisyyttämme. Mutta ennen kaikkea, olen oppinut, että kuunteleminen on valttia. Se on taito, jota tarvitaan niin täällä puoluevaltuustossa kuin kentälläkin, ihmisiä kohdatessa. Aidosti kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen ovat perusta vahvalle yhteisölle. Kollegat, kysyn teiltä: Kuunteletteko te aidosti?
Viime aikoina olen pohtinut, olenko itse tullut kuulluksi omassa puolueessani. Onko meillä todellista synergiaa ja vastavuoroisuutta? Juhlapuheissa korostetaan kenttäväen tärkeyttä, mutta miten se näkyy käytännössä arjen teoissa ja vaalien välillä? Tarvitsemmeko me toisiamme vain silloin, kun ehdokkaita tarvitaan? Tai teltoille tarvitaan esitteiden jakajia räntäsateeseen?
Olen antanut tälle puolueelle kaikkeni 20 vuoden ajan. Vahvana naisena olen rikkonut lasikattoja, mutta silti koen, että minä ja monet muut jäsenet ovat jääneet vaille ansaitsemaamme tukea tai arvostusta. Miksi näin?
Kaikesta kokemastani huolimatta, olen edelleen vahvasti keskustalainen. Keskusta on minussa pysyvästi. Kritiikkiä pitää omille saada antaa, silloin kun sille on tarvetta. Virheistä pitää oppia ja vastuu pitää kantaa.
Hyvät ystävät, olkaa rohkeita, uudistushaluisia ja nähkää uusia mahdollisuuksia ympärillänne. Pidetään huolta heikommista, juuri heistä jotka eivät siihen itse pysty. Tuetaan ja autetaan toinen toisiamme etenkin niiden vaalien välillä.
En sano hyvästi, vaan näkemiin.
Anna Vauhkonen