Anu Niemi: Uuden rakentaminen vie aina oman aikansa

Suomen historian suurimpiin hallinnollisiin uudistuksiin lukeutuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen ja rakenteiden uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi uusille  hyvinvointialueille 1.1.2023.   

Uudistuksen toimeenpanovaihe oli poikkeuksellisen lyhyt kestäen vain 1,5 vuotta, minkä johdosta mm. uudistuksen käytännön toteutuksen suunnittelulle ja ennakkoarvioinneille jäi niukalti aikaa.   

Uudistuksen vaikutuksia koskevalla tutkimustyöllä onkin em. syystä erityisen suuri merkitys, sillä se tuottaa uutta ja täydentävää tietoa tietoperustaista päätöksentekoa varten sekä kansallisiin että alueellisiin tarpeisiin.     

Myös rahoitusmallin toimivuuden tutkimustyötä tehdään lainsäädännön muutostarpeiden havaitsemiseksi. 

Uudistuksen tavoitteena on luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja toimintaympäristössä, missä kilpailu osaavasta henkilöstöstä kovenee työikäisen väestön vähentyessä yhtä aikaa väestön ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen kasvun kanssa.  Tavoitteena oli hallita myös kustannusten kasvua suunnitelmallisesti.    

Uudistuksen ajoitus ei  tapahtunut kovinkaan hyvien tähtien alla, sillä hyvinvointialueiden menojen nopea, ennalta- arvaamaton kasvu on suurelta osin johtunut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta riippumattomista tekijöistä, kuten inflaation kiihtymisestä ja palkkaratkaisuista.  Näiden johdosta ensimmäisen kauden päätöksentekijät ovat joutuneet tekemään päätöksiä poikkeuksellisen haastavassa asetelmassa.   

Toimintaa on sisällöllisesti kehitetty vaikeista olosuhteista riippumatta oikeaan suuntaan kaikilla hyvinvointialueilla. Siun soten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen potilas – ja asiakasrajapinnan palveluiden yhteensovittamisen ratkaisut ovat   valtakunnallisesti edistyksellisimpiä.   

Vapaaehtoisen kuntayhtymän aikana rakennettu tiedolla johtamisen kokonaisuus on valtakunnan kärkeä ja monet hyvinvointialueet vasta askeltavat ensiaskeleita tällä saralla.  Uudet kehittyvät digitalisoituvat palvelut mahdollistavat uudenlaisia asioimisen tapoja ja täydentävät perinteisiä sote-palveluita.   

Pohjois-Karjalassa tehty pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä hyvinvointia ja terveyttä edistävä yhteistyö eri muodoissaan kuntien, järjestöjen ja sote-palveluista vastaavien toimijoiden kanssa on luonteeltaan valtakunnallisesti edistyneintä sekä rakenteiden että sisällön osalta. Ennaltaehkäisevä työ onkin vahva yhdistävä tekijä sekä alue- että kuntavaaleissa.  

Haasteitakin toki on ja mm. työvoiman saatavuuden haasteet kytkeytyvät laajemmin aluepolitiikkaan, kuten liikenneyhteyksiin ja maakunnan elinvoimaan.  Pohjois-Karjalassa on kuitenkin luovuutta ja yhteistä tahtoa löytää ratkaisuja eri toimijoiden voimavaroja ja parviälyä yhdistämällä. Aluevaaleissa äänestäminen on yksi teko tässä kokonaisuudessa.   

Anu Niemi
Palvelujärjestelmäjohtaja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos