Atte Varis: Talouskasvu lähtee tavallisista ihmisistä

Vuosi on vaihtunut ja uudenvuoden lupausten rinnalla toiveissa ovat odotukset paremmista ajoista. Käynnistyykö talouskasvu viimein, elpyykö rakentaminen ja syntyykö uusia työpaikkoja, joka alkaa näkymään myös ihmisten arjessa?

Viime vuosina usko tulevaan on ollut koetuksella pääosin ulkoisten tekijöiden takia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan laukaisi energia- ja hintakriisin koko Euroopassa. Samanaikaisesti asuntolainojen korot nousivat ja inflaatio kiihtyi. Nyt näkyvissä on varovaisia, mutta konkreettisia merkkejä käänteestä parempaan ja toivottavasti kuulemme lähiaikoina yhä enemmän myönteisiä uutisia.

Samaan aikaan on todettava, että talouden käänteen alkaminen Suomessa on kestänyt aivan liian kauan. Seurauksena on hukattu merkittävää potentiaalia verrokkimaihin nähden. Työttömyys on noussut Euroopan korkeimmaksi ja talouskasvu on jäänyt heikoimpien maiden tasolle. Kehitystä ei voida selittää pelkästään ulkoisilla tekijöillä. Käänteen alkamista on hidastanut niin kutsuttu talouden näkymätön jarru, jonka juuret juontavat päätöksenteon valintoihin.

Päätöksenteossa unohtui talouskäänteen keskeisin tekijä, tavalliset ihmiset. Valintojen painopisteet eivät ole riittävästi kohdistuneet ihmisten arkeen, vaikka kustannukset ovat nousseet, palkat eivät ole pysyneet mukana ja oman työpaikan säilyminen on ollut huolenaihe. Käytetyt toimet eivät ole riittävästi tukeneet ihmisten ostovoimaa ja luottamusta tulevaan, joten talouskäänne ei ole kunnolla käynnistynyt eikä sen täyttä potentiaalia päästä myöskään lunastamaan.

Mitä olisi voitu tehdä toisin?

Vuoden 2026 ansioveronkevennykset olisi voitu kohdistaa selvästi enemmän tavallisille ihmisille. Keskiansioinen suomalainen hyötyy veronkevennyksistä noin 150 euroa vuodessa, kun taas 10 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalle käteen jää noin 2 000 euroa. Kahden ja kuuden tuhannen euron välissä hyöty on nollan ja muutaman sadan euron välissä. Johtopäätös tästä on selvä. Veronkevennyksissä hukattiin se kasvupotentiaali, joka olisi syntynyt tavallisten ihmisten arjen kulutuksesta.

Talouskasvua olisi voitu tukea myös muilla rohkeilla kasvutoimilla. Varainsiirtoveron määräaikainen poistaminen asuntokaupan vauhdittamiseksi tai ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron suurempi väliaikainenkin alentaminen olisi voinut vahvistaa kulutusta. Vuonna 2026 ruoan ja lääkkeiden ALV laski Suomessa 14 prosentista 13,5 prosenttiin. Samaan aikaan Ruotsi on alentamassa ruoan ALV:n määräaikaisesti 12 prosentista 6 prosenttiin helpottaakseen kotitalouksien menotaakkaa. Täsmätoimi, jonka vaikutus näkyy suoraan kotitalouksien kukkarossa.

Miltä sitten vaihtoehtoinen tulevaisuus olisi voinut näyttää, jos päätöksenteossa valinnat olisi tehty tavallisia ihmisiä painottaen? Arki olisi tuntunut helpommalta ja lisäeurot olisivat voineet mennä perheeseen, harrastuksiin ja muihin hankintoihin. Lisääntyneen valinnanvapauden myötä luottamus tulevaan olisi vahvistunut ja kulutus lisääntynyt, mikä olisi vahvistanut kotimaisia palveluita ja paikallisia pk-yrityksiä, erityisesti Pohjois-Karjalassa. Lopulta talouskasvu lähtee aina tavallisista ihmisistä.

Atte Varis
Joensuun kaupunginvaltuutettu
Pohjois-Karjalan aluevaltuutettu