Erika Eronen: Työhyvinvointi ei ole luksusta – se on edellytys hyvinvoivalle henkilöstölle

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (Siun sote) on poistettu työhyvinvointia tukeneet tyhy-raha ja e-passin kaltaiset etuudet ainakin vuodelta 2026. Muutos osuu aikaan, jolloin sosiaali- ja terveysalan ja koko Siunsoten henkilöstö työskentelee jo valmiiksi kuormituksessa ja epävarmuudessa. Tässä tilanteessa työhyvinvointiin panostaminen ei saisi heikentyä – päinvastoin.

Sosiaali- ja terveysalan työ on fyysisesti ja henkisesti vaativaa. Lisäksi Siunsotella työskentelee myös paljon toimistototyötä tmv. tekeviä rautaisia ammattilaisia, jotka työskentelevät jaksamisen äärirajoilla.  Työn kuormittavuus saattaa näkyä lisääntyvinä sairauspoissaoloina, uupumisena ja alan vetovoiman heikkenemisenä. Työhyvinvointi ei ole ylimääräinen etu, vaan keskeinen tekijä työntekijöiden jaksamisen, työkyvyn ja laadukkaan asiakaspalvelun turvaamisessa. Työyhteisöjen hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen on panostettava säännöllisesti, sillä työyhteisö on parhaimmillaan silloin, kun se on hitsautunut yhteen ja sen jäsenet kokevat aitoa yhteenkuuluvuutta.

Kun tyhy-raha ja e-passi on poistettu, monelta työntekijältä on samalla viety konkreettinen mahdollisuus huolehtia omasta hyvinvoinnistaan vapaa-ajalla. Kaikilla ei ole taloudellisia tai ajallisia resursseja korvata näitä etuuksia omin keinoin. Siksi työhyvinvointitoiminnan siirtäminen osaksi työaikaa olisi oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen ratkaisu, joka hieman kompensoi työstä palautumista ja edistää työyhteisön hyvinvointia.

Työajalla toteutettava työhyvinvointitoiminta mahdollistaisi sen, että koko henkilöstö voisi osallistua hyvinvointia tukevaan toimintaan yhdenvertaisesti. Yhteinen liikkuminen, yhdessä oleminen esim. ulkoilu ja muut palautumista tukevat toiminnot tukevat koko työyhteisön hyvinvointia. Ne vahvistavat luottamusta, yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä sekä parantavat työilmapiiriä ja sitoutumista.

Hyvinvoiva henkilöstö näkyy suoraan myös palveluiden laadussa ja turvallisuudessa. Kun työntekijät jaksavat paremmin, he pystyvät tarjoamaan asiakkailleen laadukkaampaa ja asiakkaan tarpeet paremmin huomioivaa hoitoa ja palvelua.  Työhyvinvointiin panostaminen onkin investointi, joka maksaa itsensä takaisin vähentyneinä sairauspoissaoloina, parempana työkykynä ja tehokkaampana toimintana. Mahdollisesti se lisää sitoutumista myös työnantajaan.

Työhyvinvointitoiminnan tuominen osaksi työaikaa ei poista taloudellisia haasteita, mutta se viestii henkilöstölle, että heidän jaksamisensa ja hyvinvointinsa otetaan vakavasti. Vaikeassa taloustilanteessa juuri tällaiset ratkaisut ovat ratkaisevia sen kannalta, miten henkilöstö jaksaa nyt ja tulevaisuudessa.

Työhyvinvoinnista ei pitäisi tinkiä silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Erika Eronen
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen vara-aluevaltuutettu
Talentia liittovaltuutettu