Lahja-Elina Vatanen: Joko viimein hallintohimmeli olisi säästöjen kohteena?

Hyvinvointialueiden liian monikerroksisen johtamisjärjestelmän kokevat hankalana niin palvelujen käyttäjät kuin työntekijätkin. Tämä johtaa helposti päätöksenteon hitauteen ja toiminnan kankeuteen, mikä vuorostaan johtaa toiminnan tehottomuuteen ja päätöksenteon viivästymisiin Tiedossa on myös monia tapauksia, joissa asiat eivät etene, koska monikerroksisuus himmentää tehtäväjakoa ja vastuukysymyksiä. Lupauksia johtamisjärjestelmän kokonaistarkasteluun ja rationalisointiin luvataan tehdä, mutta tarvittaviin toimiin ei ole ollut riittävästi halua tai niihin ei olla kyetty tai uskallettu ryhtyä. Nyt viimeistään olisi aika kajota liian moniportaiseen ja kalliiseen johtamisjärjestelmään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta on murjottu ja murskattu, jonka seurauksena muun muassa lähipalvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat huonontuneet erityisesti pienillä paikkakunnilla. Säästöjä on siis haettu ensisijaisesti asiakasrajapinnasta, vaikka puheenvuoroissa on vilautettu myös muita säästökohteita, kuten juuri johtamis- ja organisaatiorakenteen tarkastelua.

Negatiivisesti työarkeen vaikuttavat tällä hetkelläkin monilla hyvinvointialueilla meneillään olevat ja toistuvat YT-neuvottelut, jotka kohdistuvat nimenomaan suorittavaan tasoon. Säästöjen kohteena ovat siis ensisijaisesti olleet asiakkaita palveleva henkilöstö, tuskin neuvottelujen piiriin kuuluu yhtään johtajaa tai päällikköä. Näiden neuvottelujen tuloksena saatavat säästöt vaikuttavat luonnollisesti saatavissa ja olemassa oleviin palveluihin. Aikaa ja energiaa on runsaasti käytetty ja käytetään siihen, miten mahdollisimman pienillä voimavaroilla, siis pääosin henkilökunnalla saataisiin toteutettua hyvinvointialueen tärkein tehtävä eli sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen tehtävien järjestäminen. Sijaiskärsijöinä ovat jo nyt olleet ja ovat tehtyjen suunnitelmien mukaan myös jatkossa ikäihmiset, vammaiset, lapset ja nuoret. Uutissuomalaisen mukaan esimerkiksi vanhusten hoivasta on vähennetty satoja työntekijöitä.

Kyse ei ole vain säästöistä vaan myös toiminnan sujuvuudesta ja tehokkuudesta. Liian monikerroksinen hallinto ei palvele ketään – ei asiakkaita, ei työntekijöitä eikä päättäjiäkään. Toimenkuvien ja tehtävien selkeyttäminen sekä tarpeettomien välikäsien poistaminen voisi parantaa sekä työn laatua että palvelujen saavutettavuutta. Siksi on aika tarkastella, kuinka hallintoa voitaisiin uudistaa niin, että se tukee asiakaslähtöistä ja taloudellisesti kestävää toimintaa. Kuka tai ketkä ovat aidosti tarpeellisia ja välttämättömiä hyvinvointialueen johtamis- ja esihenkilötehtävissä.  On siis korkea aika arvioida kriittisesti nykyistä johtamismallia, sillä säästöjä voidaan saavuttaa vain, jos hallinnon rakenteet yksinkertaistetaan ja johtamistehtävien tarkoitus on selkeästi määritelty.

Lahja-Elina Vatanen
sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, terveydenhuollon hallinnon maisteri
alue- ja kuntavaaliehdokas (kesk.)
Joensuu