Metsän vihreä Suomi on luonnontuotteiden aarreaitta

Metsän vihreä Suomi on luonnontuotteiden aarreaitta

Puhtaus, hyvinvointi, luonnonmukaisuus, ja vastuullisuus ovat tätä päivää.
Ihmiset ovat entistä kiinnostuneimpia hyvinvoinnista, puhtaista luonnon raaka-aineista valmistetuista tuotteista.
Siihen meillä täällä harvaan asutulla maaseudulla, jossa metsä kasvaa humisten ja tilaa riittää hengittää, on hyvät ja luontaiset mahdollisuudet vastata luonnontuotteiden kysyntään.
Jokamiehen oikeudella saadaan metsistä kerätä puhtaita ja aromikkaita luonnontuotteita: marjoja, sieniä ja ruohovartisia luonnonyrttejä.

Mutta, tuleeko kuinka monen sitä ajateltua, että erilaiset marjat, sienet ja muu metsälajisto
tulee hyvin toimeen normaaleissa hoidetuissa talousmetsissä, joissa kasvit saavat riittävästi auringonvaloa ja pölyttäjät löytävät kohteensa.
Tiheissä, hoitamattomissa kuusikoissa eivät kasvit viihdy, niihin muodostuu ns. kellari-ilmasto, jossa vain sammal kasvaa, kun auringon valoa ei läpäise tiheää oksistoa.

Metsähakkuun jälkeen, kun alueelle tehdään maanpinnan muokkausta, siitä seuraavina vuosina päästään poimimaan kevään ensimmäisiä herkkuja, korvasieniä,
niitä löytyy yleisesti koko maassa, tyypillisiä kasvupaikkoja ovat hiekkapohjaiset metsämaat, joissa maanpinta on rikkoutunut.

Eikä aikaakaan, kun taimikko alueelle alkaa nousemaan metsävadelmaa, sekä maitohorsmaa, jonka lehdet ovat oivallista teeainesta, sekä kukista saadaan hyvää juomaa.
Metsävadelma, on mielestä yksi parhaimmista aromikkaista, terveellisistä luonnonmarjoista.
Herahtaa aivan vesikielelle, kun ajattelen auringossa kypsynyttä, mehevän punaista vadelmaa.
Aukolle jätetyt erikokoisina ja -lajisista puista koostuvat säästöpuuryhmät tuovat maisemaan monimuotoisuutta, vattupusikossa kulkiessa voi samalla havainnoida luontoa, mitä lintuja lentää puiden oksille, samalla kun pörriäiset pörräävät horsman kukinnoissa.

Hakkuuaukion ja metsänrajamailta löytyy runsas marjaisia mustikkapaikkoja sekä
parhaat puolukkapaikat löytyvät usein hoidetuista, valoisista metsistä.

Sienien keruukausi on pitkä, alkaen kevään korvasienistä, keskikesän kantarellien myötä saadaan kerätä rouskuja, tatteja, haperoita. Suppilovahvero kausi ensilumen tultua päättää satokauden.

Kaikkea näitä luonnon omia superfoodeja saadaan kerätä metsänomistajien kestävällä ja vastuullisesti hoidetuista erityyppisistä ja eri-ikäisistä metsistä.
Samalla saadaan ulkoilua ja liikuntaa luonnossa, raikasta ulkoilmaa sekä muita hyvinvoinnin vaikutuksia.
Ahkeralla marjojen ja sienten poimimisella moni saa lisää toimeentuloa itselleen.

Riitta Kareinen

Pohjois-Karjalan keskustan piirihallituksen jäsen

Ilomantsin keskustan kunnanvaltuuston jäsen, Hyvinvointilautakunnan pj. kuntaympäristölautakunnan jäsen