Omaishoitajuudesta

Omaishoitajuudesta

Moni joutuu omaishoitajakasi tahtomattaan ja mahdollisesti loppuelämäkseen. Tilanteita tulee yllättäen tai pikkuhiljaa. Monilta puoliso tai vanhempi sairastuu yllättäen huonoon kuntoon, ettei enää pärjää omin avuin ja tarvitsee hoitajan 24/7. Puoliso sairastaa ja pikkuhiljaa huomataan, ettei enää omat voimat tai oma ymmärrys toimi niin, että päivittäiset tarpeet pystyisi itse hoitamaan. Yllättävä vammautuminen voi tulla lapselle, nuorelle tai vanhemmalle. Niinpä vanhemmat, puoliso tai lapset ovat päätöksen edessä, miten ja missä sairastunut tai vammautunut hoidetaan.

Onneksi on mahdollisuus hoitaa sairastunut myös kotona omaishoidon ja -tuen turvin. Toki tuki on vain pieni lohtu eikä sitä palkkatyöhän voi edes verrata. Kuitenkin moni haluaa omaiselleen parasta ja haluaa hoitaa omaishoitajana kotona. Näitä virallistettuja omaishoitajia oli vuonna 2019 liki 49000 henkilö. Mutta samaan aikaan liki 300 000 henkilöä toimi omaishoitajana ilman virallistettua statusta.

Jos esimerkiksi laitospaikka maksaa 800–1200 euroa/kk, tarkoittaa minimissäänkin sitä, että kunnat säästävät 240–360 miljoonaa euroa kuukaudessa! Nuo 300 000 ihmistä hoitavat ilmaiseksi omaistaan. Omaishoitajan statuksen saaneet 49 000 henkilöä saavat korvausta n 400–800 euroa kuukaudessa, omaishoidon tasosta riippuen. Minimissään kunnat maksavat n 19,6 milj. euroa. Tämä ajatusleikki antaa kuvan siitä miten arvottomaksi voidaan ajatella omaishoitajien työ kotona, jota tehdään jopa 24/7 ja 360 vrk vuodessa, kun ei raaskita tai ei voida luottaa omaisen hoitoa muille.

Kotona tehdään arvokasta muttei arvostettua työtä!

Mikäli nuo laskelma miljoonat oikeasti käytettäisiin omaishoidossa tehtävään työhön, sillä tulisi jo liki 10 000 uutta työpaikkaa?

Toisaalta, jos omaishoitaja sairastuu ja väsyy jatkuvaan toisen hoitamiseen, seurauksena on pahimmillaan kahden laitospaikan kustannukset. Kunnille tulisi paljon edullisemmaksi huolehtia omaishoidon palvelujen kehittämisestä siten, että omaishoitajien on entistä enemmän ja helpommin pystyttävä pitämään heille määrätyt lomat 2-3vrk/kk ja siten mahdollisuus tankata omat akut ja jaksaminen kuntoon. Nyt on melko jäykkää, omaishoitajan sijainen 1) voi olla joko hoidettavan sukulainen tai tuttu 2) tai vaihtoehtoisesti vain ja ainoastaan laitospaikka! 3) Lomat voi vaihtaa palveluseteleihin, mutta mielestäni niiden arvo ei ole likikään sama kuin jos saa pitää vaikka sen 3 vrk lomaa ja saa omaa aikaa eikä tarvitse kantaa huolta omaisen hoitamisesta eikä muista asioista.

Omaishoitajille ei ole yhtenäistä koulutusta? 

Kotona käydään tutkimassa paikat ja muut olosuhteet, että omaishoitajuudelle edellytykset täyttyvät.

Omaishoitaja voi joutua tekemään mitä moninaisempia töitä. Hän joutuu annostelemaan lääkitykset eli täyttämään dosetit viikoittain, hän voi joutua pistämään insuliinin ja tutkimaan insuliinitasot päivittäin, Hän voi joutua huolehtimaan hygieniasta, vc- käynnit, vaippojen laitot, pesut ym. Siinä toimien ohessa myös joutuu laittamaan ruuat ja siivoamaan oman kodin huolehtimaan kauppa-, apteekki-, pankki-, kela-, vakuutus-, veroasiat ym.

Oma-kotitaloissa on myös pihatyöt – ruohonleikkuut kesällä ja lumityöt talvella. Kiinteistötytöt, joista puoliso on ennen hoitanut, on otettava selvää ja opeteltava uusia asioita. Tässä on vain osa omaishoitajille kuuluvista tehtävistä ja töistä.

Siis omaishoitajat ovat superihmisiä, joiden koulutuksesta tai osaamisesta eikä voimavaroista piitata eikä niille 300 000 ihmiselle makseta edes mitään korvausta, jolla voisi osan noista em. mainituista tehtävistä maksaa toiselle.

Omaishoidon korvaus on veronalaista ja siitä maksetaan myös lakisääteiset sairas ym. korvaukset, jos hoitaja on alle 68 v. Nyt on luvattu omaishoitajille myös terveystarkastukset, mutta kuinka moni omaishoitaja siitä tietää ja osaa käyttää hänelle kuuluvan palvelun? Tässä tiedottaminen omaishoitajien suuntaan on ollut olematonta, kaiken uuden tiedon saa lukea netistä tai lehdestä, jos netti on tai lehti tulee, muuten olet kyllä oman onnesi varassa.

Näihin asioihin voisi jokaisessa kunnassa olla ”asiantuntija palvelija”, joka neuvoo, auttaa, hoitaa paperityöt, ellei omaishoitaja itse niihin pysty. Nyt kokemukseni mukaan Siun Soten hoitaja, jos osaa ja on palveluhenkinen, neuvoo ja opastaa, että kannattaisi hakea omaishoitajuutta, muuten tiedot pitänee etsiä itse? Omaishoitajissa on enemmistö eläkeläisiä? tähän en saanut varmistusta tätä kirjoittaessani.

Tellervo Hurskainen
Pohjois-Karjalan Keskustan piirihallituksen jäsen
eläkeläisomaishoitaja, Keskustan kuntavaaliehdokas Rääkkylä