Sari H., Tarja H., Matti K., Jasmin P. & Lahja-Elina V.: Pohjois-Karjalan omaishoitajat ansaitsevat omaishoidon strategian

Omaishoidolla tarkoitetaan tilannetta, jossa omainen tai muu läheinen hoitaa ikääntynyttä, sairastunutta tai vammautunutta henkilöä. Omaishoidosta omaishoitajalle maksetaan palkkio, joka määräytyy hoidon vaativuuden ja ajankäytön mukaan.

Omaishoitajaliiton mukaan ympärivuorokautinen palveluasuminen on vähintään viisi kertaa kalliimpaa kuin omaishoito, kun otetaan huomioon omaishoidon keskimääräinen palkkio ja kolme vapaapäivää tehostetussa palveluasumisessa hoidettavan henkilön omaishoitajan vapaan aikana.

Omaishoidettavan omassa kodissa hoidetuksi tuleminen on arvokas osa hoivavastuun toteutumista. Kuitenkin on yleistä, ettei omaishoitajan jaksamisen tarpeita tunnisteta riittävästi, sillä järjestelmä keskittyy pitkälti hoivattavaan. On siis tärkeää, ettei hoitaja uupuisi hoitotaakan alle. Omaishoidon pitäisi olla aidosti toteutettavissa oleva ratkaisu kaikille heille, jotka siihen haluavat ryhtyä.

Omaishoitajaliiton vertailun mukaan vuonna 2024 Pohjois-Karjalan hyvinvointialue maksoi 1. tasolla 461,99 euroa, 2. tasolla 679,99 euroa ja 3. tasolla 923,99 euroa omaishoitajille. Koko maan keskiarvo oli 1. tasolla 486,62 euroa, 2. tasolla 781,54 euroa ja 3. tasolla 1251,32 euroa.

Siun Sote noudattaa omaishoitajien palkkiokäytännössä ministeriön vahvistamia minimimääriä. Tuen vähimmäismäärä tänä vuonna on 472,15 euroa, joka on saajalleen veronalaista tuloa. Hyvinvointialue voi halutessaan päättää myös lisäpalveluista, jotka ylläpitävät / joilla ylläpidetään omaishoitajan fyysistä toimintakykyä. Mielestämme Siun Soten tulisi satsata omaishoitajien palkkioihin, vapaiden toteutumiseen ja jaksamista tukeviin toimiin minimiä enemmän, tekeväthän omaishoitajat yhteiskunnallisestikin arvokasta työtä.

Keskustan aluevaltuustoryhmä on yrittänyt ajaa omaishoidon asiaa toistuvasti.

Me allekirjoittaneet keskustan aluevaaliehdokkaat sitoudumme tulevalla aluevaalikaudella luomaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle omaishoidon strategian. Strategian tarvetta korostaa maakunnan väestön vanheneminen. Kun päättäjät pääsevät asettamaan tavoitteita ja sisältöjä omaishoidon suhteen, omaishoitajien asema tulee paranemaan.

Sari Huovinen, Uimaharju
Tarja Hyykky, Juuka
Matti Kuittinen, Tohmajärvi
Jasmin Pyöriäinen, Joensuu
Lahja-Elina Vatanen, Tuupovaara