Sosiaalisen elämän rajoittuminen

Sosiaalisen elämän rajoittuminen

Koronaepidemiaa on takana jo yli vuoden verran ja sillä on ollut merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntaamme. Epidemia on vaikuttanut erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien elämään, kuten ikäihmiset, nuoret, lapset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset. Eri selvityksissä on tullut jo esille, että lasten ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet. Perheiden elämäntilanteisiin liittyvät haasteet ovat huomattavasti lisääntyneet. (Hakulinen ym.2020)

Sähköisellä kyselyllä on kerätty tietoa kaikilta Suomen kunnilta tarkoituksena kartoittaa koronaepidemian vaikutuksia lastensuojelun asiakkaisiin ja palveluihin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Päälöydökset ovat seuraavat: Uusien asiakkaiden määrän ja lastensuojeluilmoitusten arvioidaan kasvaneen lähes puolessa kunnista. Kunnista 65% arvioi, että lastensuojelun asiakkaana olevien lasten mielenterveysongelmat olivat lisääntyneet. Myös vanhempien mielenterveysongelmien lisääntymistä raportoi 55 % kunnista. Etäyhteyksien käyttö lastensuojelussa lisääntyi huomattavasti talvella verrattuna syksyyn 2020.

Lähde: Pia Eriksson, Siiri Nelimarkka, Annukka Paasivirta, Anna Tiili & Laura Yliruka Koronan vaikutukset lastensuojeluunKoronan vaikutukset lastensuojeluun-osa 2, THL-Tutkimuksesta tiiviisti 16/2021
Lastensuojeluilmoitusten arvioitiin talven aikana kasvaneen verrattuna aikaan ennen koronaepidemiaa, ja kasvua arvioitiin olevan useammassa kunnassa kuin syksyllä 2020. Lähde: Pia Eriksson, Siiri Nelimarkka, Annukka Paasivirta, Anna Tiili & Laura Yliruka Koronan vaikutukset lastensuojeluunKoronan vaikutukset
lastensuojeluun-osa 2, THL-Tutkimuksesta tiiviisti 16/2021

Erityisesti koulutoimen ja oppilashuollon palveluiden osalta muutos on huomattava. Nyt 56% vastasi koulutoimen tai oppilashuollon tarjoamassa tuessa olleen talven aikana puutteita.
Lähde: Pia Eriksson, Siiri Nelimarkka, Annukka Paasivirta, Anna Tiili & Laura Yliruka Koronan vaikutukset Lastensuojeluun

Koronavirus pelottaa, ihmetyttää ja hämmentää lapsia. Kysyin oppilailtani heidän ajatuksiaan poikkeustilasta ja koronasta. Haasteellisina ja ikävinä asioina nähtiin mm. ettei omia isovanhempia ole voinut nähdä pitkään aikaan, rajoitteet kokoontumisille ja harrastustoiminnoille, turnaukset ja isot tapahtumat kielletty, matkustelu ja hotelleissa yöpyminen ei ole ollut sallittua. Mikä ikävintä alkuvaiheessa edes kavereita ei voinut tavata ja leikkiä yhdessä, nykyiselläänkin on muistettava turvavälit ja kaveria ei saa halata.
Positiivisiakin puolia toki löydettiin: Aikuiset oppivat vihdoinkin digiloikan, mahdollisti vanhempien läsnäolon kotona ja arjessa etätyön myötä sekä ulkonaliikkuminen lisääntyi perheen parissa.

Koronaepidemian hillitsemiseksi tehdyt rajoitukset sekä suositukset sosiaalisen etäisyyden ottamiseksi, ovat korostanut digitaalisten yhteydenpitokanavien merkitystä myös läheisiin. Eriarvoisuutta näkyy digiloikan myötä myös siten, ettei kaikilla nuorilla ole samanlaisia mahdollisuuksia yhteydenpitoon. Laitteet älypuhelimista tabletteihin ja tietokoneisiin sekä nettiyhteydet eivät ole kaikkien lasten ja nuorten saatavilla yhdenvertaisesti.

Koronaepidemian pitkän tähtäimen vaikutuksia tulee arvioida riittävästi sekä meidän tulee panostaa lasten ja perheiden hyvinvointiin. Lähivuosina on odotettavissa huono-osaisuutta, meidän tulee vahvistaa oppilashuoltoamme ja varhaisen tuen mahdollistamista yhdellä soitolla mielenterveyden ongelmiin. Palvelutarpeen kasvaessa meillä tulee olla valmiudet välttämättömien ja tarpeellisten sosiaali-ja
terveyspalveluiden saatavuuden lisäämiseen. Nyt jos koskaan tarvitaan panostusta lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin niin kouluissa kuin oppilaitoksissa.

Kirsi Koppinen
KM, luokanopettaja
Keskustan Pohjois-Karjalan piirihallituksen jäsen