Reilu tunti jonotusta terveyskeskuksen päivystykseen. Kun puhelimeen lopulta vastataan, kaikki ajat ovat jo menneet. ”Sinähän olet opiskelija, miksi et mene YTHS:n palveluihin?” — ”Kai teidän lapsillanne on vakuutus, yksityiseltä voisi löytyä aikoja.” — ”Työikäisillä tulisi olla työterveyshuolto, johon soittaa.” Keskussairaalassa lapsen kitarisaleikkauksessa lääkäri suosittelee yksityistä, jos vain vakuutus on kunnossa. Milloin Siun Sotesta tuli yksityisten terveysyhtiöiden palvelunohjauslaitos?
Omat ja perheeni kokemukset Pohjois-Karjalan terveysasemilla ja keskussairaalassa viimeisen puolen vuoden aikana kertovat karua kieltä. Tuttavat ja opiskelutoverit kertovat samankaltaisia kokemuksia. Lääkäriin tai sairaanhoitajalle pääsy on harvinaista, ja usein ohjataan yhteispäivystykseen jonottamaan tuntikausiksi. Vaikka digipalvelut ja suojatut sähköpostit auttavat, ne eivät voi korvata fyysisiä käyntejä. On ymmärrettävää, että taloudelliset haasteet ja henkilöstöpula rasittavat hyvinvointialuetta, mutta julkisen terveydenhuollon ensisijainen tehtävä ei voi olla ihmisten ohjaaminen yksityisille palveluntarjoajille.
Kenelle hyvinvointialueen palvelut sitten on tarkoitettu? Terveydenhuollon tulisi palvella kaikkia tasapuolisesti, eikä se saa perustua oletuksiin siitä, että lapsilla olisi vakuutukset, työikäisillä kattava työterveys ja opiskelijoilla toimiva YTHS, jonka viimeisin lakimuutos hidasti yli 23-vuotiaiden kiireettömään hoitoon pääsyä kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Tämä ei ole toimivaa julkista terveydenhuoltoa.
Hyvinvointialueen tehtävä on tarjota laadukkaita terveyspalveluita kaikille, ei vain niille, joilla on varaa hakeutua yksityiselle. Jatkuva yksityisten palveluiden suosittelu luo epäoikeudenmukaisen kierretilanteen, jossa vähävaraiset alkavat epäillä oikeuttaan julkisiin palveluihin. Tähän on puututtava.
Ratkaisuksi tarvitaan selkeä linjaus: julkisen terveydenhuollon ensisijainen tehtävä on tarjota hoitoa, ei viedä asiakkaita muualle. Hoitajien ja lääkärien resursseja on kohdennettava tehokkaammin, ja digipalveluita tulee kehittää tukemaan hoitotyötä, ei korvaamaan sitä. Päätöksenteossa on varmistettava, että hyvinvointialue todella palvelee asukkaitaan, eikä yksityisiä terveysyhtiöitä. Jokaisella on oikeus laadukkaaseen julkiseen terveydenhuoltoon, ja sen puolesta on pidettävä ääntä.
Susanna Turunen
Alue- ja Kuntavaaliehdokas Kesk.
Kontiolahti