Susanna Turunen: Sukupolvien välinen luottamus on rapautumassa – nuoret eivät ole laiskoja, vaan realiteettien puristuksessa

Sukupolvien välinen luottamus Suomessa horjuu. Julkisessa keskustelussa kuulee yhä useammin väitteitä siitä, että nuoret olisivat “laiskoja” tai “vaativat liikaa”. Väitetään, että ennen pärjättiin pienellä, tehtiin töitä opintojen ohessa ja asuttiin sukulaisten nurkissa. Harva kuitenkaan pysähtyy kysymään, ovatko olosuhteet todella enää samanlaisia kuin 1970-80-luvulla. Vastaus on yksinkertainen: eivät ole.

Ensinnäkin asuminen on muuttunut. Nykyinen asuntokanta koostuu suurelta osin pienistä yksiöistä ja kaksioista, jotka suunnittelultaan suosivat itsenäistä asumista. Sukulaisten majoittaminen kuukausiksi ei välttämättä ole realistista. Asuntojen hinnat ovat karanneet nuorten ulottumattomiin samalla kun reaalipalkat ovat vuosikymmeniä polkeneet paikallaan.

Työmarkkinat eivät myöskään tarjoa nuorille aivan samanlaista turvaa kuin aiemmin. Nuorten työttömyysaste on ollut noin 18–20 % Suomessa viime vuosina.  Vaikka työtön ei aina ole pysyvä tila, kyse on merkittävästä haasteesta, kun aiemmat sukupolvet lähtivät työelämään vakaammista asemista. On myös todettu, että nuorilla on paljon määräaikaisia ja pätkätöitä, mikä heikentää työelämän pysyvyyttä.

Samalla eläkeikä on noussut ja vanhuuseläkkeelle siirtymisen usko heikentynyt. Tämä luo nuorille mielikuvan siitä, että yhteiskunnan turvaverkot eivät automaattisesti toimi kuten ennen.

Syyllistäminen ei auta. Nuoret eivät ole laiskoja – he ovat ensimmäinen sukupolvi vuosikymmeniin, jonka ennustetaan olevan taloudellisessa asemassa heikompi kuin vanhempansa. On rehellisesti kysyttävä, ovatko ne päätökset, joilla aiemmat sukupolvet tämän yhteiskunnan rakensivat, samalla kaventaneet tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Kasvun aika on muuttunut muuksi, mutta yhteiskunnan asenteet ja keskustelu näyttävät yhä vanhojen ajattelumallien mukaisilta.

On aika tunnustaa muutos ja tehdä ratkaisuja, jotka palauttavat sukupolvien välisen luottamuksen: kohtuuhintainen asuminen, vakaa työelämä, aidosti saavutettavat opinnot ja ennakoitava eläkejärjestelmä. Jos haluamme, että nuorilla on uskoa tulevaan, meidän on rakennettava sellainen yhteiskunta, jossa tulevaisuus on mahdollisuus – ei pelkkä taakka.

Susanna Turunen
Kontiolahden kunnanvaltuutettu
Toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan Keskustanuoret