On helppo yhtyä Kontiolahden puheenjohtajiston (Karjalainen, 6.7.) mielipiteeseen, kuinka Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen virkamiestyönä valmisteltu uusi luonnos sote-palveluverkosta on täydellisesti epäonnistunut: se ei tosin ole epäonnistunut pelkästään Kontiolahden osalta, vaan koko maakunnan perusterveydenhuollon lähipalveluiden saatavuuden osalta!
Olen samaa mieltä Kontiolahden luottamusjohdon kanssa siitä, että palveluverkon suunnittelun tärkeimpänä lähtökohta tulee olla se, että sen tulee vastata alueen väestön tarpeita. Asukastiheyden lisäksi tulee ottaa myös huomioon alueen väestön ikäjakauma ja siitä seuraava palveluiden tarve sekä asukkaiden mahdollisuudet päästä palveluihin.
Pienemmissä ja syrjäisimmässä kunnissa ei ole yhtä paljon asukkaita eikä neuvolapalveluille ole yhtä suurta tarvetta kuin Kontiolahdella. Sen sijaan näissä kunnissa on paljon vanhusväestöä, jotka ovat jäämässä ja ovat valitettavasti jo jääneet perusterveydenhuollon osalta lapsipuolen asemaan.
Kontiolahden ja Joensuun välillä on julkista liikennettä ja tiestö on hyvässä kunnossa, mikä mahdollistaa paremmin palveluihin pääsyn. Maakuntamme pienissä kunnissa ei tätä julkista liikennettä juurikaan ole, tiestö on huonokuntoista ja välimatkat suunniteltuihin lähimpiin sote-keskuksiin ovat paljon pidemmät kuin Kontiolahdelta Joensuuhun.
Hoitoon lähdetäänkin usein vasta sitten, kun on ihan pakko, mikä aiheuttaa pahimmillaan useita turhia kuolemantapauksia.
Palveluiden yhdenmukaisen saavutettavuuden käsitteessä viranhaltijoiden olisi näiden ”hatusta temmattujen” matkaminuuttien sijasta esitettävä ihmisten todelliset mahdollisuudet päästä lähimpien sote-keskusten palveluihin. Kaikilla asukkailla ei valitettavasti ole käytössä ralliautoa, eivätkä he asu kuntien ja pitäjien ydinkeskustoissa.
Palveluverkkosuunnitelmassa olisi myös ensiarvoisen tärkeää huomioida, että Joensuun liitoskunnissa (Eno, Uimaharju, Kiihtelysvaara, Pyhäselkä ja Tuupovaara) asuu yli 20 prosenttia Joensuun asukkaista. Nyt näille pitäjille ei ”tarjota” kuin ainoastaan sote-palvelupiste, jossa palveluita tuotetaan paikan päälle 1–3 kertaa viikossa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, mitä se sitten lieneekään?
Eno–Uimaharju-alueella asuu lähes 5 000 asukasta, ja välimatka sieltä Joensuuhun voi pahimmillaan asuinpaikasta riippuen olla jopa yli 50 kilometriä puhumattakaan Tuupovaarasta, jonka perukoilta Joensuuhun on yli 80 kilometriä.
Kylläpä sydämeni ilahtuisi, jos kaikki aluevaltuutetut nyt joukolla heräisivät huomaamaan perusterveydenhuollon lähipalveluiden merkityksen ja sen tärkeyden meille koko maakunnan asukkaille asuinpaikasta riippumatta!
Kaikilla asukkailla ei ole käytössä ralliautoa, eivätkä he asu kuntien ja pitäjien ydinkeskustoissa.
Tarja Hyykky
Aluevaltuutettu (kesk.)
Julkaistu 13.7.2024 Karjalaisen mielipidepalstalla