Turpeen tilanne Karviassa

Karvian kotimainen, luonnonmukainen raaka-aine ja energian lähde on pahassa ahdingossa ja sama koskee alan yrittäjiä sekä työntekijöitä. Tilanne on sama kautta koko Pohjois-Satakunnan. Helposti hyödynnettävän turpeen alasajo ei perustu biologisiin faktoihin. Tilanteesta kärsivät niin energiantuotanto, kasvihuoneet kuin karjatilatkin unohtamatta kesätöiden ja työyhteisön kasvatuksellista merkitystä monille nuorille.

Turvetuotanto on ollut usean sukupolven ajan Karviassa perinteinen merkittävä työllistäjä. Turpeen varaan on rakennettu infraa, konetuotantoa, varaosapalvelua, tuotantokenttiä ja huoltoa niin kiinteisiin paikkoihin, kuin mobiilistikin. Suurin osa näistä kaikista on nyt menetetty. Koneita ja kalustoa on osin pystytty kierrättämään muihin tuotannon- ja toiminnan aloihin, mutta läheskään kaikkea. Monen yrityksen liikevaihto on laskenut merkittävästi, joitain jopa mennyt konkurssiin turpeen alasajon johdosta. Huoltovarmuus on huonontunut niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Huono turvetuotantokausi erittäin pienistä pinta-aloista ja huonosta säästä johtuen tulee tekemään alkavasta lämmityskaudesta kohtalokkaan. Vanhat varastot on ajettu ideologisesti alas, joten nyt on pärjättävä hakkeella, tuulella ja ydinenergialla – sekä tietysti pienellä fossiilisella mausteella ilman turvetta.

JTF (Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) on osoittautunut suureksi huijaukseksi, josta turvetuottajat eivät käytännössä saa euroakaan suurista puheista huolimatta. Tuki valuu oppilaitoksille ja ideologisille hankkeille, yleishyödyllisille yhteisöille ja kunnille, sekä muille instansseille, jotka eivät käytännössä tuota mitään. Osa yrittäjistä oli jättämässä alaa taakseen hyvillä mielin katsoen muihin energiantuotanto muotoihin kuten aurinkoon ja tuuleen, mutta nämä oli kätevästi suljettu heti kättelyssä pois biokaasusta nyt puhumattakaan. Uutta olisi pitänyt keksiä ja itseään kouluttaa niin sitten ehkä olisi tukea saanut!!!

Biologinen fakta on se, että Suomen luonnontilaiset suot sitovat tuplasti enemmän hiiltä kuin Suomen metsät. Vaikka soista noin puolet on otettu metsäkäyttöön, on soiden hiilensidonta silti metsiä edellä. Jo 2 % suopinta-ala riittäisi omavaraisuuteen mm. energiantuotannossa, karjatiloilla ja kasvihuoneissa.

Paikallinen lähituotanto, lähihyvinvointi ja lähityöpaikat pitää palauttaa niille kuuluvalle paikalle.

____
Keskustan Satakunnan piirin syyskokous 11.11.2023
Paikallinen kannanotto, Keskustan Karvian kunnallisjärjestö