Helsinki-ohjelma

Johdanto

Keskustan tavoitteena on Helsinki, jossa yhdessä kannamme vastuuta, tartumme toimeen sekä ratkaisemme asioista uusilla ja kestävillä tavoilla.

Me keskustalaiset haluamme, että kaupunkimme asiat ovat tulevilla sukupolvilla paremmassa kunnossa kuin nyt. Tämä pätee kaikkeen: palveluihin, ympäristöön, kaupungin kiinteistöihin ja talouteen.

Keskusta tekee työtä toimivan ja sujuvan arjen sekä vireän, vihreän ja kestävän Helsingin puolesta.

Hyvän elämän edellytykset kuuluvat kaikille helsinkiläisille. Haluamme, että asuinalueet ovat viihtyisiä ja moni-ilmeisiä. Kävelymatkan päässä sijaitsevat laadukkaat ja monipuoliset palvelut ovat meille tärkeitä.

Keskusta on perheiden puolue. Kodin ja perheen hyvinvointi on yhteiskunnan perusta. Perheet ovat erilaisia ja tarvitsevat omaan elämäntilanteeseensa sopivia palveluita ja tukea. Ketään ei saa jättää yksin.

Työhön, yrittäjyyteen ja opiskeluun kannustaminen merkitsee itsellisyyttä ja mahdollisuuksia. Kaupungin tulee tehdä enemmän töitä työllistymisen ja kasvun edistämiseksi.

Jokaisella meistä on oikeus kokea arvostusta ja kuulua täysivaltaisena helsinkiläisenä yhteisöön. Myös luonnonläheisyys on tärkeä osa hyvinvointia.

Toimiva ja sujuva arki

15 minuutin kaupunki – vastavoima keskittämiselle

Kehittämisen pitää tapahtua kaupungin ihmisten, yritysten ja eri yhteisöjen ehdoilla. Helsingissä tavoitteeksi on asetettava 15 minuutin elinympäristö. Tämä tarkoittaa, että koulun, päiväkodin, apteekin, ruokakaupan ja postin tulee olla kävelymatkan päässä. Kun palvelut ovat lähellä, alueen identiteetti ja yhteisöllisyys lisääntyvät.

Ihmiset eivät halua kaupunkia, joka perustuu suuriin kokonaisuuksiin ja palveluiden keskittämiseen. Keskusta puolustaa ihmisen kokoisia palveluita, jotka ovat lähellä ihmistä ja silti koottuna yhteen niin, että ne on helppo saavuttaa. Ihmisten hyvinvointia lisää myös helposti saavutettava lähiluonto. Paras kaupunki koostuu alueista, joissa yhteisöllisyys ja läheisyys ovat totta, eivät vain korulauseita mainoksissa.

Kaupunkilaiset ja kaupunginosat tasa-arvoisiksi

Helsingin jokaista asuinaluetta pitää kehittää tasa-arvoisesti sekä lapsi-, vammais- ja vanhuslähtöisesti. Myös erityisryhmien palveluiden tulee löytyä läheltä ja riittävästi kotipalveluita on oltava tarjolla.

Kulttuuri-, harrastus- ja liikuntapaikkojen sekä omaehtoisen tapahtumatoiminnan on oltava kaikkien saatavilla eri puolilla kaupunkia. Tasapainoinen kaupunkisuunnittelu, asuntopolitiikka ja palveluiden kehittäminen torjuu asuinalueiden eriytymistä. Monipuolinen liikkuminen ja harrastaminen on parasta ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.

Liikkuminen sujuvaksi kaikille helsinkiläisille

Helsingissä on monta hyvää paikkaa asua. Hyvillä asuinalueilla ei ole pakko omistaa autoa vaan arjen palvelut ovat lähellä. Toisaalta metrolla, bussilla ja ratikalla pääsee harvemmin tarvittaviin palveluihin, kuten lääkäriin, postiin, teatteriin, elokuviin, tavarataloihin ja virastoihin.

Helsingissä on vielä kaupunginosia ja alueita, joissa julkinen liikenne ei toimi hyvin. Julkisen liikenteen ratkaisuja on kehitettävä edelleen, jotta autoton elämä on mahdollista niille, jotka sitä haluavat. Tulevaisuudessa Raidejokeri, Kalasataman raitiotie ja Kruunuvuoren silta tekevät sujuvan liikkumisen uudella tavalla mahdolliseksi kaupunginosien välillä.

Helsinkiläisillä tulee myös olla mahdollisuus halutessaan pitää autoa. Kohtuuhintainen asukaspysäköinti ja riittävä julkisten latauspaikkojen määrä sähköautoille helpottavat auton pitoa sitä tarvitseville.

Turvallisuus, esteettömyys ja monipaikkaisuus kunniaan

Koko Helsinkiä pitää kehittää tasavertaisesti ja huomioida kaupunginosien ominaispiirteet ja vahvuudet. Turvallisuus on tärkeä osa hyvinvointia. Kaikissa kaupunginosissa pitää olla turvallista liikkua ja asua. Rautatie- ja metroasemia tulee kehittää esteettömiksi ja turvallisiksi.

Yhä useampi helsinkiläinen on siirtynyt tai siirtyy etätöihin. Monipaikkaisuus näkyy vahvasti myös Helsingissä. Saatamme elää osan arjestamme muualla Suomessa tai ulkomailla. Kaupungin palveluiden tulee joustaa näissä tilanteessa ja siksi erityisesti sähköisiä palveluita pitää kehittää sujuviksi.

Palvelut saavutettaviksi kaikkien tarpeisiin

Helsingissä moni lapsiperhe, perhe ja parisuhde tarvitsee apua. Tärkeitä avun muotoja ovat ajoissa tarjottu kotipalvelu sekä muut tehokkaat sosiaali-, terveys-, päihde- ja mielenterveyspalvelut. Näiden palveluiden kehittäminen on kiireellistä. Perheiden palveluihin on ohjattava riittävästi resursseja. Lapsiperheiden Helsinki-lisän pitää olla perheiden käytettävissä siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.

Joka kuudes helsinkiläinen on ulkomaalaistaustainen. Heidän taustansa ja elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia. Tämä on huomioitava kaupungin palveluissa ja niiden kehittämisessä. Laadukas ja vaikuttava kotouttaminen on kaikkien etu. Tarvitaan hyviä työllisyyspalveluita ja helposti saatavaa kielikoulutusta. Koko perheen kotoutumista tulee vahvistaa. Tukea on pyrittävä tarjoamaan maahanmuuttajan äidinkielellä.

Päihteiden väärinkäytön vähentämiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia toimia. Nyt avun saaminen kestää liian kauan ja palveluiden pariin on vaikea päästä. Ongelmia pitää ehkäistä esimerkiksi puuttumalla ajoissa nuorten syrjäytymiseen. Mielenterveys- ja päihdepalveluita pitää olla saatavilla kaikille niitä tarvitseville matalalla kynnyksellä. Lastensuojelun ennaltaehkäisevän työn resursseja pitää vahvistaa.

Vireä Kaupunki

Koulutus, kulttuuri ja harrastukset luovat hyvinvointia

Koulutus ja laajat sivistyspalvelut luovat hyvinvointia ja vireyttä koko kaupunkiin. Kaikilla helsinkiläisillä pitää olla mahdollisuus käyttää monipuolisesti koulutus-, kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, museo-, nuoriso- ja vapaa-ajan sekä työväenopiston palveluja.

Kun perheet voivat hyvin, Helsinki voi hyvin. Koulutuspalveluiden tulee tukea perheiden hyvinvointia ja jaksamista. Varhaiskasvatus ja perusopetus on toteutettava jatkossakin lähipalveluna. Lapsen tulee saada hoitopaikka päiväkodista lähellä kotia tai perheelle sujuvan matkan varrelta. On rakennettava alle sadan lapsen päiväkoteja.

Jokaisella asuinalueella tulee olla esikoulu ja peruskoulun 1.–6. luokat. Lapsille on taattava turvallinen koulumatka sekä mahdollisuus aamu- ja iltapäiväkerhoon. Virtuaalisia
oppimisympäristöjä tarvitaan lisää. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus oman äidinkielensä opiskeluun. Lasten suhdetta luontoon on vahvistettava päiväkodeissa ja kouluissa. Koulukiusaamiselle ja -väkivallalle tulee laittaa piste.

Lasten ja nuorten hyvinvointi pitää turvata. Oppilas- ja opiskelijahuollon yhteyttä kouluihin ja koteihin on kehitettävä yhdessä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Peruskoulussa ja toisella asteella sekä korkeakouluissa tulee huolehtia lasten ja opiskelijoiden mielenterveyspalveluista ja muista tukipalveluista.

Kirjasto maksuttomana lähipalveluna toimii parhaimmillaan asuinalueen olohuoneena ja houkuttelee sivistykseen. Lähikirjastossa pitää olla mahdollista käyttää tietokonetta, ommella tai lainata harrastusvälineitä. Kaikille kirjastoille on turvattava mahdollisuudet vastata digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin. Kaikenikäisten harrastusmahdollisuudet lisääntyvät ja monipuolistuvat, kun koulujen liikunta-, kuvataide-, käsityö- ja kotitaloustilojen käyttöä tehostetaan myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Osaamisella kaupunki kehittyy

Menestyvät ja kansainväliset korkeakoulut lisäävät Helsingin vetovoimaisuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja valtion yhteistyö tuottaa innovaatioita, jotka lisäävät kaupungin työllisyyttä ja ylläpitävät kasvua.

Laadukas koulutus ja hyvä ammatillinen osaaminen auttavat työllistymään koulutusta vastaaviin tehtäviin. Osaamisen päivittämiseen, kansainvälistymiseen sekä tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin on panostettava.

Opiskelijoiden asuminen Helsingissä sitouttaa ja juurruttaa kaupunkiimme. Kansainvälisille opiskelijoille ja perheille tulee kehittää kummitoimintaa, joka auttaa kotoutumisessa.

Yrittäjyyttä pitää tukea monella tavalla

Helsinkiin tarvitaan erityinen yrittäjyysohjelma osana koronan jälkeisiä toimia. Kaupungin on oltava yritysten toiminnan tukena, kumppanina ja mahdollistajana. Helsingin tulee tarjota edullisia tai kokonaan maksuttomia toimitiloja työn teon tarpeisiin ja erilaisille yrityksille. Näin kaupunki houkuttelee työtä ja yrityksiä Helsinkiin.

Helsingissä on jatkossakin oltava alueita, joissa pienyrittäjät ja -teollisuus voivat toimia matalalla kynnyksellä, kuten Herttoniemen ja Viikin pienteollisuusalueet. Pienet lähiöostarit on säilytettävä edullisina liikepaikkoina.

Kaupungin oman toiminnan on näytettävä esimerkkiä

Kaupungin on oltava hyvä työnantaja työntekijöilleen. Sen tulee noudattaa ympäristöarvoja ja sosiaalisen vastuullisuuden arvoja omassa toiminnassaan. Tätä on edellytettävä myös kaupungin liikelaitoksilta ja omilta yrityksiltä, yhteistyö- ja yrityskumppaneilta sekä esimerkiksi HUS:lta.

Julkisten hankintojen tulee entistä paremmin tukea Helsingin yrittäjyyttä. Kaikenkokoisilla yrityksillä tulee olla aito mahdollisuus osallistua kaupungin kilpailutuksiin. Siksi
hankintoja tulee pilkkoa pienemmiksi.

Kaupungin hankintaosaamista on lisättävä. Onnistuneella hankintapolitiikalla parannetaan myös työllisyyttä. Hinnan
lisäksi hankinnoissa tulee huomioida laatu, paikallisuus ja ympäristövaikutukset. Erityisryhmien palveluiden kilpailutuksessa pitää erityisesti varmistaa turvallisuus ja
toimitusvarmuus.

Työllisyys takaa vireän kaupungin

Työ ja työllisyyden lisääminen on kaupungin vireyden takaaja. Työstä saatavalla palkalla käytämme palveluita, kaupunki on toimelias ja palvelut säilyvät monipuolisina. Kertyvillä verotuloilla pystymme ylläpitämään laadukkaita peruspalveluita ja parantamaan niitä.

Työllisyyspalveluissa työn ja tekijän on löydettävä paremmin toisensa. Yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin on vastattava paremmin. Ihmisen parempi osaamisen tunnistaminen sekä koulutukseen, itsensä kehittämisen polulle tai kuntoutukseen ohjaaminen ovat tärkeitä työllisyyspalveluiden osia.

Vihreä ja kestävä kaupunki

Vihreä väljyys luo viihtyisyyttä

Keskustan mielestä kaupunkirakennetta on kehitettävä kestävän kehityksen mukaisesti. Kaupungin tiivistäminen ei saa kohdistua metsä-, virkistys-, ranta- ja vapaa-ajan alueisiin, jotka ovat välttämättömiä hyvinvoinnille.

Helsingin viihtyisyyden tärkeä tekijä ovat lähipuistot sekä viher- ja virkistysalueet. Ihmisillä tulee olla hyvät mahdollisuudet ylläpitää luontosuhdettaan ja päästä luontoon helposti. Puistoalueita tulee lisätä ja niiden riittävä määrä on otettava huomioon aina uutta rakennettaessa. Palstaviljelyä on lisättävä sekä julkinen puutarha- ja puistoviljely mahdollistettava.

Puistojen ja viheralueiden viihtyisyys tulee varmistaa pitämällä niistä hyvää huolta. On laadittava suunnitelma puistoalueiden kestävästä käytöstä. Tässä huomioidaan muun muassa puistojen rehevöitymisen hallinta, siisteys ja liiallisen kulumisen estäminen.

Keskuspuisto on hieno esimerkki siitä, miten puistoja on helpompi hyödyntää viherkäytävien avulla ja liikkuminen alueelta toiselle sujuu helposti. Vastaavanlaisia viherkäytäviä tulee rakentaa koko kaupunkiin. Helsingin rantojen tulee olla kaikkien kaupunkilaisten yhteisessä käytössä siten, että niillä on ilo liikkua, viettää vapaa-aikaa ja nauttia kauniista Itämerestämme.

Lähiruoka ja lähipalvelut ovat ekoteko

Lähituotteet, ruokarekat ja pientuottajilta suoraan ostaminen ovat kasvussa. Kaupungin tulee tarjota heille lisää paikkoja, joissa on tarvittavat palvelut, kuten sähköliitännät.

Lähiruoka on myös ekoteko. Tämä tulee huomioida myös kaupungin ruokapalveluissa.

Helsingissä suuria kauppakeskuksia on jo tarpeeksi. Asuntojen ja alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että asuintaloihin suunnitellaan kaupunginosiin erilaisia ja eri kokoisia tiloja liike-, kahvila-, ravintola- ja palvelutiloiksi.

Kaikille hyviä asuntoja – mutta ei joka paikkaan

Asuminen on Helsingissä kohtuuttoman kallista. Helsingin asuntokanta painottuu pieniin asuntoihin, sillä yhden tai kahden huoneen asuntoja on 60 prosenttia koko asuntokannasta. Asuntojen hinnat karkaavat tavallisen, keskituloisen kaupunkilaisen ulottumattomiin. Perheet hakeutuvat kehyskuntiin isompien ja edullisempien asuntojen perässä.

Helsingin kaikilla alueilla tarvitaan suurempia asuntoja ja erilaisia asuinrakennuksia; kerrostaloja, pientaloja, rivitaloja ja omakotitaloja. Monipuolisella asuntotuotannolla torjutaan myös asuinalueiden eriytymistä.

Helsingin koko asunto- ja kaavoituspolitiikan tulee jatkossa perustua määrän sijasta laatuun. Laadussa korostuvat vihreys, virkistäytyminen ja viihtyvyys sekä turvallisuus. Mielestämme kaikki Helsingin maa ei ole rakennusmaata. Tarvitaan asuinalueita, joilla on monipuolisia liikunta- ja harrastuspaikkoja kaikenikäisille.

Vanhusten kotona asumista on tuettava mahdollisimman pitkään. Tämä vaatii monipuolisia ja turvallisia asumisratkaisuja ja -vaihtoehtoja sekä palveluita. Vanhusten tarpeet on huomioitava nykyisen asuntokannan ja asuinympäristöjen parantamisessa sekä uudistuotannossa.

Urbaanisuus ja ekologisuus on yhdistettävä

Helsingin kaikessa päätöksenteossa tulee huomioida kestävä kehitys ja ekologisuus. Hiilettömän Helsingin pitää tulla todeksi mahdollisimman pian. Tämä edellyttää ekologisempia keinoja rakentamiseen ja lämmittämiseen. On suosittava tehokkaita energiaratkaisuja, uusiutuvia energialähteitä, puurakentamista, maa- ja vesilämpöä, lämmön uudelleenkäyttöä, viherpihoja ja viherkattoja.

Keskustan pyöräilybaana on yksi onnistuneimmista pyöräilyä edistävistä hankkeista Helsingissä. Baanaa tulee jatkaa ja kehittää verkostosta yhä laajempi. Kevyen liikenteen kehittämisessä tulee huomioida jatkuva ylläpito sekä sujuvat ja turvalliset yhteydet läpi kaupungin.

Uusilla asuinalueilla pitää rakentaa monipuolista asuntokantaa, kehittää uudenlaisia urbaaneja toimintoja sekä vaalia alueellista ja kulttuurihistoriallista omaleimaisuutta. Pienyrittäjyyden ja pienpalveluiden säilyttäminen ja tukeminen on alueellisen omaleimaisuuden elinehto. Tämän takia Keskusta on halunnut säilyttää Malmin lentokenttätoiminnan.

Parhaat ideat nousevat alhaalta ylöspäin

Helsinkiläisten osallistumista kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon pitää parantaa. Aitoa ja ennakoivaa kaupunkilaisten kuulemista on lisättävä sekä lähivaikuttamisen mahdollisuuksia parannettava. Avoin, ymmärrettävä ja monipuolinen tiedonkulku jo asioiden valmistelun alkuvaiheessa on ratkaisevaa.

Osallistava budjetointi on hyvä uusi toimintatapa, joka edistää kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia. Parhaat ja toimivimmat ideat nousevat alhaalta ylöspäin. Helsinkiin tulee luoda kaupunginosavaltuustot, joille kaupungin talousarviossa varataan kohtuulliset määrärahat.

Hyväksytty Keskustan Helsingin piirin sääntömääräisessä syyskokouksessa 23.11.2020. Täydennetty syyskokouksessa saatujen evästysten pohjalta. (2.2.2021)

Vaaliohjelmatyöryhmä: Antero Alku, Riina Länsikallio, Marianne Heinonen, Anu Tuovinen, Anniina Sippola