SOSTER: Aktiivinen ikääntyminen – unohdettu elämän kolmas vaihe

EU:ssa puhutaan elämän ”hopea vaiheesta”, jolloin ihminen on kypsimmillään ja vapaimmillaan tarttumaan uuteen tai hyödyntämään laajaa elämän kokemustaan.

Ikääntymisen kehittämisen kärkimaassa Japanissa tätä 60-80 ikävaihetta kutsutaan elämän ”kultaisiksi vuosiksi” (elämän kolmanneksi vaiheeksi) ennen neljättä hoitoisuusvaihetta. Tässä ikävaiheessa suurimmalla osalla on melko hyvä terveys, paljon tarmoa ja taitoja, jotka yleensä jäävät vaille riittävää huomiota.

Kolmannessa vaiheessa voi aktiivisesti hyödyntää työelämässä opittuja taitoja, säilyttää sosiaalisia suhteita ja aloittaa kokonaan uusia taitoja ja harrastuksia. Japanissa vaiheelle luodaan pohja työelämän loppupuolen arviointikeskusteluissa niin, että kolmanteen vaiheeseen siirtyminen on helppo ja luonnollinen liukuma. Siinä käydään läpi myös halukkuus jatkaa työelämässä ja minkä tyyppisissä tehtävissä.

Vaikka Suomessa eläkkeellä työskentelee yli 100 000 ihmistä, on keskustelu varsin nuorta ja hajanaista, ei valtavirtaa. Asenne ilmastokin on hyvin torjuva ja vähättelevä. Eläkeläisen odotetaan mukautuvan muiden määrittelemään eläkeläisen passiiviseen tarkkailijan rooliin. Eläkeläisten työmarkkinoita ei ole rakennettu eikä lainsäädäntö tue tätä, päinvastoin rankaisee.

Viime aikoina on virinnyt hankkeita ja keskustelua ikääntyneiden osallistumisesta työelämään. Eläkeliitto on käynnistänyt 3-vuotisen ”Eläkkeeltä työhön”- hankkeen, jossa yhteistyössä yrityskentän kanssa selvitetään eläkeläisten halukkuutta työskennellä eläkkeellä, miten eläkeläisten työmarkkinoita tulisi kehittää, motiiveja työskentelyyn eläkkeellä, lainsäädännöllisiä esteitä ja kannusteita.

Lähtökohdaksi hankkeelle tehtiin tutkimus eläkeläisten tämänhetkisestä työskentelystä. Pohjakyselyn mukaan 30 % ei ole tehnyt eläkkeellä eläketulon lisäksi muuta palkkatyötä, vaan on suunnannut elämänsä harrastuksiin, lähimpiin ihmissuhteisiin ja matkusteluun arjen asioiden lisäksi. 70 % teki palkkatyötä eläkkeen ohella jossain määrin.

Merkittävin motiivi on työskentelyn antama elämän sisältö sekä sosiaalisten suhteiden merkitys. 15% eläkeläisistä haluaa parantaa taloudellista asemaansa. Palkallista kokoaikatyötä teki 11 % ja yrittäjänä jatkoi peräti 9 % vastanneista. Kuva vastaa viime vuosien tutkimustuloksia muista tutkimuksista.

Vastaajat kaipaavat asenne- ja arvoilmaston selkeää muutosta niin, että työskentely eläkkeellä olisi hyväksyttävää omien kykyjen ja taitojen mukaisesti. Näin elämän eri vaiheiden edustajat olisivat mukana työelämän ja työpaikkojen monimuotoistamisessa. Etätyö, verkostot ja monipaikkainen elämisenmuoto mahdollistavat uuden tyyppisten eläkeläistöiden hyödyntämisen. Selkeä toive on myös se, että mahdollisuudesta työskennellä eläkkeellä tehtäisiin selkeä tavoitetila, joka heijastuisi myös lainsäädännössä.

Eläkeläisille suunnattuja rekrytointipalveluja kaivataan. Selkeä enemmistö vastaajista haluaa tehdä joustavasti osa-aikatyötä tai määräaikaisia keikka- ja projektitöitä. Näin työnteosta ei muodostu liian kuormittavaa ja he voivat vapaasti järjestellä muita menojaan.

80 prosenttia eläkeläisistä tekee lähimmäisten tai naapureiden auttamistyötä tai järjestötyötä. Tällaisesta yhteiskuntaa ja naapurustoa sekä kotona asumista tukevasta työstä kaivataan korvausta ja oikeudenmukaista verotuksellista kohtelua.

Verotus koetaan muutoinkin liian ankaraksi, joka ei kannusta työntekoon varsinkin, kun se vaikuttaa mm asumistuen saamiseen. Kaivataan matalan kynnyksen työn tarjontaa sekä sellaisia toimintamalleja, jotka helpottavat työtä haluavien ikäihmisten ja työnantajien kohtaamisia. Tässä yksi mahdollisuus on rakentaa tehokas sähköinen alusta, jossa halukkaat työnhakijat ja työnantajat voivat esitellä osaamistaan sekä työmahdollisuuksia.

Tulevaisuuden eläkeläiset ovat yhteiskunnan kantava voima sekä kuluttajina, palvelujen käyttäjinä että palvelujen tarjoajina. He ovat kiinnostuneita monista asioista; kulttuurin suurkuluttajia, liikuntapalvelujen käyttäjiä, palkallisia työntekijöitä, auttamistyön aktivisteja, matkailijoita, lähimmäisten auttajia, yrittäjiä, nautiskelijoita ym.

Yleensä he ovat monessa mukana, myös uudentyyppisessä työelämässä. He elävät vahvasti ja aktiivisesti elämän kolmannen vaiheen ennen varsinaista turvallista vanhuutta. Aktiivisuus kattaa koko elämän kaaren, johon yhteiskunnan tulisi varautua.

Keskustan Sosiaali- ja terveyspoliittinen seura

Raimo Ikonen
Eläkeliiton puheenjohtaja, Hallintotieteen tohtori
Sähköposti raimo.ikonen(at)elakeliitto.fi tai raimoolavi.ikonen(at)gmail.com
Puhelin 050 5599179