Ilse Weijo: Maakuntakaavan ja -strategian tavoitteena luoda edellytykset hyvinvoivalle Keski-Suomelle  

Keskustan ryhmäpuheenvuoro maakuntavaltuuston kokouksessa 2.12.2022

Ilmaston muutoksen torjunta ja siihen liittyvä hiilineutraalisuustavoite tuovat tarvetta lisätä tuulivoimaa. Lähtökohtaisesti tuulivoima on kannatettava energian tuottomuoto.

Mitkä ovat sopivia paikkoja tuulivoiman sijoittelulle? Mitä asioita tulee ottaa huomioon, jotta tuulivoiman hyötyjä ei kustanneta haitoilla asukkaille, muille elinkeinoille tai arvokkaille luontoympäristöille? Maakuntakaavaa varten on laadittu erittäin hyvä tausta-aineisto, jossa on tehty perusteellista työtä tuulivoimalle soveltuvien alueiden tunnistamiseksi. Vähintäänkin maakuntatasoisella ohjauksella varmistetaan, etteivät useat tuuliteollisuuden omista intresseistä käsin aloitetut hankkeet yhteisvaikutuksineen ja siirtolinjoineen tuota ympäristölle ja ihmisille enemmän haittaa, kuin hyötyä.

Hankevalmistelussa avainasemassa on kunta, johon tuulivoimaa suunnitellaan. Maakuntakaava mahdollistaa tuulivoimarakentamisen, mutta kunnat päättävät rakennetaanko tuulivoimaa paikkakunnalle. Tärkeää tuulivoimarakentamisessa tulee olemaan paikkakuntalaisten kuuleminen ja riittävä etäisyys asutuksesta. Tuulivoiman kaavoituksen on oltava ennakoitavaa. Ilmastokysymykset ja energiapolitiikan ratkaisut lisäävät painetta tuulivoiman lisäämiseksi Suomessa. Jatkossa on erittäin tärkeää keskustella, millä ehdoilla kunnassa tuulivoimarakentamista tullaan toteuttamaan, onko paikkakuntalaisia kuultu ja onko tuulivoimasta etua paikkakunnan elinvoimaisuuden parantamiseksi.

Tuuli- ja aurinkovoimarakentaminen kaipaisivat myös koordinoivaa lainsäädäntöä. Lailla hillittäisiin haittoja ja parannettaisiin hankkeiden hyväksyttävyyttä. Sähkönsiirron koordinointi ja oikeudenmukaiset korvaustasot ovat tässä keskiössä. Myös kuntien on syytä olla näissä aktiivisia. Keuruulla tuulipuiston kaavoitukseen on otettu mukaan siirtolinja. Hankkeen käynnistymisen edellytyksenä on, että siirtolinjan alle jääville maille maksetaan hyvät korvaukset.

Elinvoimaisuuden ja osaamisen kannalta katsottuna kuntien tulee olla houkutteleva vaihtoehto asumiseen, vapaa-aikaan ja työntekoon. Kaavoituksen ja maankäytön hyvällä suunnittelulla ja hankkeisiin haettavilla rahoituksilla voidaan tukea yrityksiä. Kuntien tulisi aktivoitua entistä tehokkaammin yrittäjäystävällisiksi. Kaavoituksella mahdollistamme uusia yrityksille sopivia alueita hyvien kulkuyhteyksien varrella. Yrittäjille tulisi välittää myös tietoa hankkeista ja niihin haettavista rahoituksista. Jotta yritysten hankkeet lähtisivät liikkeelle, voisivat kunnat auttaa yrittäjiä neuvomalla ja osallistumalla rahoitukseen. Osa rahoituksistahan vaatii myös oman rahoitusosuuden. Yritysten saaminen kuntaan, voi olla kunnalle elinvoimaisuuden tärkeä tekijä. Yritysten mukana kuntiin tulee työntekijöitä sekä liitännäispalveluita. Työllistämisvaikutukset ovat tärkeitä etenkin niille paikkakunnille, jotka eivät ole muuttovoittoisia.

Maaseudun asuttaminen ja maaseutuelinkeinojen turvaaminen tulee olla tavoitteenamme. Huoltovarmuutta on omavarainen ruoantuotanto, joka näinä aikoina on tärkeä huomioida. Kuinka saamme varmistettua riittävän sähköenergian jakelu ja estettyä sähkön hinnan nousun aiheuttamat dramaattiset vaikutukset? Tämä on tietysti valtakunnallinen ongelma, mutta vaikuttaa myös Keski-Suomessa. Kuntalaiset ovat tilanteessa, jossa ruoan ja energian hinta ovat yhtäkkiä nousseet huomattavasti ja sen vaikutukset jokapäiväiseen elämään ja valintoihin ovat väistämättömät. Kotimainen tuotantotalous tarvitsee tukea ja investointeja. Voisiko kunnat ja kaupungit aiempaa enemmän osallistua kotimaisen tuotantotalouden tukemiseen periaatteellisilla ja kotimaista tuotantoa tukevilla valinnoilla esimerkiksi suosimalla lähiruokaa sekä paikallisia tuotteita ja palveluita?

Elinvoimaisuuden ja vetovoiman kannalta näkyvyys on oleellista. Kuinka markkinoida niin, että ihmiset muuttavat uudelle paikkakunnalle. Mielikuvat ja vapaa-ajan aktiviteetit nousevat merkittävään rooliin. Paikkakunnalla tulee olla innovatiivista markkinointia ja yrittäjille joustavat palvelut. Työ ei enää sido ihmisiä aikaan, paikkaan tai työnantajaan. Toisaalta Keski-Suomi on keskellä Suomea ja sijaintinsa puolesta erittäin kilpailukykyinen. Vesistöjä voisi hyödyntää puutavarateollisuudelle. Keski-Suomelle on merkittävää ylimaakunnalliset tie- ja rautatieyhteydet sekä poikittaisen liikennöinnin väyläinfra.

Pito- ja vetovoima korostuu Keski-Suomessa. Tarve matalan kynnyksen osallistamiselle ja osallistamisen tavoille vahvistuu. Järjestöjen merkitys on suuri. Yhteisöllisyys saa edelleen uusia muotoja esim. vapaa-ajan asumisen muodossa. Kaksoiskuntalaisuus ja vapaa-ajan asunnolla asumisen salliminen mahdollistavat ihmisten asumisen pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja Keski-Suomessa.

Yhä suurempi osa Keski-Suomen väestöstä on vanhuksia. Hyvä vointi ja yhteenkuuluvuus ovat tärkeä strategiakärki. Liikunta, oppiminen, luonto, kulttuuri, yhteisöllisyys ja sairauksien ennaltaehkäisy korostuvat kunnissa soteuudistuksen jälkeen. Hyvinvoivat ihmiset ja vapaa-ajan aktiviteetit ovat jo itsessään tärkeitä, mutta myös hyvää mainosta paikkakunnalle. Myös kuntien vapaa-ajan ja hyvinvoinnin palveluihin on mahdollista hakea hankerahoitusta. Tiedottaminen ja kuntien aktiivisuus ovat tärkeitä innovatiivisessa kehittämisessä. Mielen terveyttä edistävät asiat korostuvat entisestään. Superseniorit puolestaan voivat olla avuksi kuntien työvoimapulassa.

Bio- ja kiertotalouden kehittäminen on osa ilmastoystävällistä ohjelmaa. Toiminnan tulee olla sekä paikallisesti että globaalisti vastuullista ja kehittävää. Pyrkikäämme yhdessä kohti hiilineutraalia Keski-Suomea vuoteen 2030 mennessä. Hankkeet, jotka liittyvät kiertotalouteen, resurssiviisauteen tai uusiutuvien energiamuotojen käyttämiseen ovat etu yrityksille ja asukkaille. Kunnioitetaan luontoa ja nautitaan sen tarjoamista virkistys- ja asumismahdollisuuksista. Asumisen mahdollistaminen koko Keski-Suomessa ja sen tavoitteeksi asettaminen ovat osaltaan myös Suomen huoltovarmuutta. Asuuko Keski-Suomessa onnellisimmat ihmiset, joiden mielen terveydestä pidetään huolta lisäämällä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä huolehtimalla monipuolisista hyvinvointipalveluista?

Ilse Weijo
puheenjohtaja
Keskustan maakuntavaltuustoryhmä
Keski-Suomen liitto