Jouko Nykänen: Kaikille yhdenvertainen palveluiden saatavuus – Sote-palvelupisteille tarpeeksi laajat aukioloajat ja vanhuksille oikeudenmukaista hoivaa

Jouko Nykänen, ryhmäpuheenvuoro
Aluevaltuusto 14.5.2024

Strategiamme lähtökohtana ovat ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen. Palveluverkkoesitys on päärääntöisesti ihmislähtöisen strategian mukainen ja esityksessä on huomioitu saatua palautetta. Esitys on jäsennellympi kuin alkuperäinen esitys ja siinä on korjattu monia epäkohtia, kuten liikkuvien palvelujen lisäämisestä aikaansaadut epämääräiset kustannussäästöt. Huomioitava myös on, että säästöehdotus painottuu erikoissairaanhoitoon, joka on perustavoitteen kannalta oikea suunta. Digitaalisten palvelujen painotus on järkevä, ne täydentävät kasvokkain palveluja ja ajan myötä alentavat hoitoon pääsyn kynnystä.

Sote-palvelupisteet säilyvät lähellä ihmisiä. Kynnys hakeutua perusterveydenhuoltoon ei nouse jatkossakaan ja siten ehkäistään kustannusten kasvu myös tulevaisuudessa. Myöskään ihmisten kustannukset eivät kasva nykyisestä, mikäli palvelut tuodaan edelleenkin lähelle ihmisiä.

Ikäihmisten palvelujen kokonaistarkastelu on huomioitu pääosin hyvin. Ympärivuorokautisen asumisen yksiköt säilyvät ikäihmisten ja omaisten saavutettavissa. Tällä voidaan turvata ikäihmisten laadukas ja inhimillinen hoito kotiseudulla myös elämän viimeisinä vuosina.

Alueellinen osastotoiminta säilyy suhteellisen lähellä palveluja tarvitsevia Joutsaa lukuun ottamatta ja kotisairaalatoimintaa vahvistetaan.

Perhekeskustoimintaa lisätään 12 perhekeskuksesta 21 perhekeskukseen ja osaan integroidaan neuvola sekä varhainen tuki. Perhekeskustoimintaa järjestetään huomioiden paikalliset olosuhteet.

Ikääntyneiden päivätoimintapisteet säilyvät ja toimintaa kehitetään.

Palveluverkkoesityksessä on epävarmoja ja palveluja mahdollisesti heikentäviä vaikutuksia.

Perusterveydenhuollon ja ikäihmisten säästöpotentiaali on pieni verrattuna ihmisille mahdollisesti aiheutuviin haittoihin.

Esityksessä Sote palvelupisteiden kivijalkapalvelut on aiottu toteuttaa mallilla, jossa toimintaa on 1–4 krt/kk. Onko tämä määrä riittävä turvaamaan tosiasiallisesti riittävän matalan hoitoon pääsyn? Paikallisten sote-asemien palvelut tiettyinä päivinä viikossa tarpeen mukaan ovat varsin epämääräinen käsite. Millä hallinnon tasolla tehdään päätökset, jotka voivat heikentää palvelujen saatavuutta? Hankaloituuko hoitoon pääsy, kun kivijalkapalvelupisteiden toiminta näyttäisi ainakin osittain tosiasiassa heikkenevän? Mitkä ovat toiminnan siirrosta toisiin tiloihin aiheutuvat kustannukset, ovatko ne terveydenhuollon tiloiksi soveltuvia? Tosiasiallinen säästö pystyttävä osoittamaan laskelmilla mm. henkilöstön matkakustannukset tulevat lisäkustannuksiksi. Voiko palvelutason minimitasona olla nykyinen taso?

Ympärivuorokautinen palveluasuminen on valtuuston päätöksen mukaisesti linjattu tapahtuvaksi ensisijaisesti omassa kunnassa. Ympärivuorokautisen asumisen yksiköitä ollaan kuitenkin lakkauttamassa hyvinvointialueella useita ja ainakin osin korvaamassa yksityisellä palvelutuotannolla. Löydetäänkö tilalle yksityisiä palveluntuottajia ja mikä on tosiasiallinen hinta? Ympärivuorokautisen asumisen paikat suhteessa ikäihmisten määrään laskevat tulevina vuosina. Voidaanko riittävä palvelutaso turvata myös jatkossa? Luotetaanko liikaa yhteisöllisen asumisen korvaavan ympärivuorokautisen asumisen paikkatarvetta? Hyvinvointialueen keinot yhteisöllisen asumisen lisäämiseksi jäävät kuitenkin pintapuolisen käsittelyn varaan. Asumisyksiköiden on pystyttävä jatkossakin monipuoliseen toimintaan, esim. palliatiiviseen hoitoon ja paikallisten palvelujen tulee voida muodostaa tehokas palvelukokonaisuus.

Palveluverkkoesityksessä ikääntyneiden päivätoiminnassa hyvinvointialueen rooli on seniorikeskustoiminnan käytännön toteuttamisen osalta jäänyt epäselväksi. Onko hyvinvointialue siirtämässä järjestämisvastuutaan kunnille ja järjestöille, vaikka nimellisesti toiminta näkyisikin hyvinvointialueen palveluna? Ovatko tavoitteet ristiriitaisia, kun samalla esitetään ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämistä? Koordinaatiovastuun tulisi olla hyvinvointialueella. Kuntouttavan päivätoiminnan toimipisteiden lakkauttamiset aiheuttavat kuljetuskustannusten nousua, kun kuntoutettavia asiakkaita kuljetetaan kymmenien kilometrien päähän ja samalla kynnys hakeutua palveluun kasvaa.

Jämsän muutoksien lähtökohtana ovat lainsäädäntömuutokset, joihin hyvinvointialueella on pakko sopeutua. Toimintaa Jämsässä tullaan vahvistamaan uudisrakennushankkeella, jotta toiminta pystytään jatkossa turvaamaan laadukkaissa ja terveellisissä tiloissa. Päivystystoimintojen siirto Novaan heikentää osin palveluja, joita kuitenkin korvataan kiirevastaanottotoiminnalla. Kokonaisuudessaan sote-palveluiden taso säilyy hyvänä.

Loppuyhteenvetona voi todeta, että toiminnan jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Hyvinvointialueen vaje on kasvanut kestämättömän suureksi ja on välttämätöntä saada se pienemmäksi. Esitetyt toimet ovat osa niitä toimia joilla taloutta voidaan kohentaa. Toiminnan painopiste on kuitenkin jatkossakin oltava toimintaprosessien kehittämisessä ja eri palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisessa. Näillä toimenpiteillä voidaan saada aikaan yhtäaikaisesti merkittävä palvelujen kustannustehokkuuden ja inhimillisen hyödyn lisääntyminen.