Susanna Turunen: Kouluverkko kaipaa alueellista yhteistyötä – myös valtio-ohjauksen on muututtava

Pohjois-Karjalan väestökehitys näyttää pitkällä aikavälillä laskevalta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan maakunnan väkiluku pienenee nykyisestä noin 162 000:sta alle 155 000:een vuoteen 2045 mennessä. Väestö ikääntyy ja syntyvyys pysyy alhaisena, mikä näkyy väistämättä myös koulujen tulevaisuudessa.

Kontiolahti on maakunnan poikkeus, sillä väkiluku on kasvanut ja syntyvyys ylittää kuolleisuuden. Tämäkään ei silti poista tarvetta tarkastella koulutusverkkoa laajemmin. Naapurikunnissa lapsimäärät vähenevät, ja kouluverkkojen ylläpito yksin käy yhä vaikeammaksi. Koulutuksen tulevaisuutta ei tulisi suunnitella kuntarajoja korostaen, vaan lasten ja koko alueen etu edellä.

Alueellinen yhteistyö ei tarkoita koulujen yhdistämistä tai kuntaliitoksia. Se voi tarkoittaa esimerkiksi opettajaresurssien jakamista yli kuntarajojen, yhteisiä erityisopetuksen ratkaisuja tai yhteisiä opetuskokonaisuuksia. Samalla tavalla myös toisen asteen – ammatillisen koulutuksen ja lukioiden – osalta tulisi tarkastella yhteistyömahdollisuuksia, jotta koulutustarjonta säilyy monipuolisena ja saavutettavana koko maakunnassa.

Valtio-ohjaus kuitenkin ohjaa kuntia huolehtimaan perusopetuksestaan yksin. Jos haluamme aidosti alueellista ajattelua, myös valtion on päivitettävä ohjaus- ja rahoitusjärjestelmänsä tukemaan kuntien välistä yhteistyötä.

Pohjois-Karjalan tulevaisuus rakentuu yhteistyöstä – ei rajoista, vaan ratkaisuista.

Susanna Turunen
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja, Kontiolahti
Riveria yhtymähallituksen jäsen