
Kun kuntoutus toimii, niin arki sujuu
Olen aluevaltuutettuna Satakunnassa seurannut läheltä, mihin suuntaan kuntoutuspalvelut ovat menossa. Puhun tästä myös omasta kokemuksestani käsin, koska olen toiminut fysioterapia-alan yrittäjänä lähes 30 vuotta. Olen yhdessä kollegoideni kanssa nähnyt arjen vastaanotolla, kotikäynneillä ja asumisyksiköissä: mitä tapahtuu silloin, kun kuntoutus toimii, ja toisaalta sen, mitä tapahtuu, kun se viivästyy tai jää kokonaan väliin.
Minulle kuntoutus ei ole vain paperilla oleva palvelukokonaisuus. Se on ihmisen arkea. Se on sitä, että ikäihminen pääsee turvallisesti liikkeelle kotona, työikäinen pystyy jatkamaan töissä ja lapsi tai nuori saa ajoissa tukea toimintakykyynsä. Kun fysioterapia, toimintaterapia, psykoterapia tai muu kuntoutusmuoto toteutuu oikeaan aikaan ja riittävänä, se todellakin ehkäisee raskaampia ongelmia ja kalliimpia palveluja. Tämän olen nähnyt käytännössä kerta toisensa jälkeen. Siksi pidän kuntoutusta investointina ihmiseen, en kulueränä.
Rehellisesti sanottuna minua harmittaa se, että kuntoutuspalvelujen saatavuus ei ole Satakunnassa kaikille sama. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla palvelut ovat etääntyneet, ja ihmiset joutuvat matkustamaan pitkiäkin matkoja saadakseen apua. Kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Yrittäjänä tiedän, miten tärkeää on, että palvelu on lähellä ja helposti saavutettavissa. Minun mielestäni palvelujen kuuluu tulla satakuntalaisten luokse, eikä meidän kuulu juosta palvelujen perässä.
Tässä kohtaa on pakko todeta, että palvelusetelien käyttö on meillä hyvinvointialueella selvästi alihyödynnetty mahdollisuus. Tiedetään, että palvelusetelit lisäävät asiakkaan valinnanvapautta, parantavat palvelujen saatavuutta ja mahdollistavat sen, että kuntoutusta voidaan järjestää joustavasti myös siellä, missä omia palveluja on karsittu. Samalla ne tukevat paikallisia yrittäjiä ja pitävät osaamista alueella. Kolmen vuosikymmenen kokemuksella uskallan sanoa, että palvelusetelit eivät ole uhka julkiselle palvelulle, vaan toimiva kumppani silloin, kun ne toteutetaan järkevästi ja yhdenvertaisesti.
Näen, että digitaaliset ratkaisut ovat tulevaisuutta ja hyvä lisä, ja olen itsekin jo todennut niiden hyödyt myös kuntoutuksessa. Mutta ne eivät tule koskaan korvaamaan kohtaamista silloin, kun ihminen tarvitsee ohjausta, kannustusta ja käsillä tekemistä. Kaikkea ei voi eikä pidä hoitaa etänä.
Olen myös vahvasti sitä mieltä, että hyvinvointialueemme kuntoutuksen ammattilaisten ja alan yrittäjien ääntä pitäisi kuunnella nykyistä enemmän. Meillä ammattilaisilla on valtavasti käytännön tietoa siitä, mikä toimii ja missä palveluketjut katkeavat. Kuntoutushan ei ole nopea suorite, vaan prosessi, jonka vaikutukset näkyvät ajan myötä ihmisen arjen toimintakyvyssä, itsenäisyydessä ja elämänlaadussa.
Tiedän, että hyvinvointialueen talous on tiukilla. En kiistä sitä. Mutta juuri siksi olen huolissani siitä, että säästöjä haetaan palveluista, jotka ennaltaehkäisevät ongelmia. Kuntoutuksesta leikkaaminen maksaa myöhemmin enemmän niin euroina kuin inhimillisenä kuormana. Tässä kohtaa palvelusetelien järkevä käyttö on yksi konkreettinen keino hillitä kustannuksia ilman, että palvelujen laatu tai saavutettavuus kärsii.
Kun vertaan Satakunnan linjauksia muiden hyvinvointialueiden strategioihin, ero on selvä. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla kuntoutus on nostettu selkeästi strategiseksi keinoksi: varhainen tuki ja toimintakyvyn vahvistaminen nähdään tapana ehkäistä raskaampia palveluja ja hillitä kustannuksia. Satakunnassa kuntoutus jää liian usein irralliseksi palveluksi, jota tarkastellaan lähinnä menokohteena. Minusta meidän pitäisi uskaltaa ottaa mallia niiltä alueilta, joissa kuntoutus nähdään tietoisena strategisena valintana, eli investointina, joka tukee sekä ihmisten arkea että koko hyvinvointialueen taloudellista kestävyyttä.
Haluan aluevaltuutettuna ja fysioterapia-alan yrittäjänä pitää kuntoutuksen puolta jatkossakin. Haluan, että siitä puhutaan rehellisesti, arkijärjellä ja ihmisten kokemuksiin nojaten. Kuntoutus tukee arjen toimintakykyä, osallisuutta ja koko Satakunnan elinvoimaa. Sen vuoksi pidän tärkeänä, että kuntoutuksen puolesta pidetään ääntä myös silloin, kun talouspuhe on kovaa.
Maarit Viikilä
Aluevaltuutettu
Merikarvia


