Lapsuus ja nuoruus ovat ihmisen elämänkulun tärkeimpiä vaiheita, jolloin luodaan perusta hyvinvoinnille. Siksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tulee olla lapsiystävällinen hyvinvointialue, jossa lasten, nuorten ja perheiden tarpeet ovat keskiössä.
Kolmannen sektorin toiminta muodostaa merkittävän osan perheiden turvaverkkoa, ja leikkaukset järjestöavustuksiin heikentävät lapsiperhejärjestöjen toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton tarjoaman lastenhoitoapu on ollut tärkeää monen perheen jaksamiselle ja vanhempien työssäkäynnille. Järjestöleikkausten vuoksi monet perheet jäävät nyt ilman lastenhoitoapua. Lapsiperheiden turvaverkko on vaarassa heikentyä entisestään, kun myös Varhan omien palveluiden taso uhkaa heikentyä leikkausten seurauksena.
Hyvinvointialueella on oltava selkeä tavoite vahvistaa ja tukea järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Erityisesti perhetyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava, jotta perheille voidaan tarjota apua arjen haasteisiin.
Neuvola on lapsiperheiden tärkeä lähipalvelu, ja neuvoloiden tulee olla kattava ja helposti saavutettavissa. Jokaisessa Varsinais-Suomen kunnassa on oltava tarjolla neuvolapalveluja. Lisäksi kaikille alle kouluikäisten lasten perheille on taattava oikeus kotipalveluun. Kotipalvelujen avulla perheille voidaan tarjota tukea arjen askareisiin ja auttaa ennaltaehkäisemään ongelmia.
Yhteistyötä kuntien sivistystoimen ja Varhan välillä tulisi sujuvoittaa. Nykytilanteessa ongelmat tiedonkulussa ja tiedonsaantioikeuksissa haittaavat merkittävästi opiskeluhuollon ja koulujen välistä yhteistyötä ja vaarantavat lasten ja nuorten mahdollisuutta saada oikea-aikaisesti tarvitsemiaan palveluita. Käytännöt vaihtelevat paljon kuntakohtaisesti. Kuraattorien, psykologien, kouluterveydenhuollon ja opettajien välinen yhteistyö kärsii kouluissa, jos opiskeluterveydenhuollolla ei ole pääsyä tarvitsemiinsa oppilaiden Wilma-tietoihin. Varhan tulee ottaa ohjaava ja koordinoiva rooli, ja lähestyä myös ministeriötä, jotta kuntiin saataisiin yhdenvertaiset käytännöt kaikkiin oppilaiden parhaaksi niin, että myös oppilashuollon henkilökunnalla on mahdollisuus hyödyntää Wilmaa.
Hyvinvointialueen lapsia, nuoria ja perheitä koskevassa päätöksenteossa tulee muistaa, että palvelut ovat lapsille ja nuorille kiinteä osa heidän arkeaan. Lasten ja nuorten tulevaisuus ei saa olla kauppatavaraa. Tästä syystä meidän tulee sitoutua kehittämään hyvinvointialueiden toimintaa lapsien, nuorten ja perheiden näkökulmasta.