Keskustan ryhmäpuhe talousarviovaltuustossa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut, 

Tänään olemme keskeisen tehtävän äärellä – käyttämässä meille annettua budjettivaltaa. Hyvinvointialueiden talousarviot eivät ole pelkästään numeroita paperilla, vaan niillä määritellään ne palvelut ja resurssit, joita tarjoamme alueemme asukkaille.  

Hyvinvointialueiden budjettivaltaan liittyy kuitenkin ongelma – itsehallinto on vain nimellistä. Käytännössä taloudellinen päätösvalta on erityisesti valtiovarainministeriöllä. Hyvinvointialueet joutuvat tasapainottelemaan mahdottomien vaatimusten välissä. Säästöjä vaaditaan, mutta samalla rahoituspohjamme on kapea ja riippuvainen valtion päätöksistä. Tämä on nähty konkreettisesti esimerkiksi asiakasmaksujen kohdalla, missä hyvinvointialueilla ei ole todellista liikkumavaraa. Rahat imuroidaan valtion kassaan, ja hyvinvointialueiden päättäjät jäävät puun ja kuoren väliin. 

Hyvinvointialueiden alijäämisen taustalla on monia tekijöitä, joihin emme voi vaikuttaa suoraan. Kustannuksia on nostanut muun muassa korkea inflaatio, vuokratyövoiman käytön lisääntyminen ja palkkakustannusten nousu. Näitä tosiasioita ei voi ohittaa. Samalla kustannusten noustessa meidän odotetaan kattavan alijäämämme vuoteen 2026 mennessä. Tavoite alijäämien kattamisesta on suurimmalle osalle alueista yksinkertaisesti epärealistinen. 

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella talouden tasapainottamiseksi on tehty raskaita päätöksiä ja kipeitä säästöjä. Silti uhkaamme ajautua tilanteeseen, jossa joudumme pohtimaan sitä, mitä lakisääteisiä velvoitteita voimme ylipäätään täyttää. On kestämätöntä, että hyvinvointialueet joutuvat miettimään, mitä lakeja on rikottava selvitäkseen annetuista rahoitusraameista.  

Erityisen huolestuttavaa on se, että säästöpaineet kohdistuvat usein hyvinvointialueen laitamille. Varsinais-Suomi on maantieteellisesti suuri alue, ja palveluiden tulee olla jokaisen saavutettavissa lähellä omaa elinpiiriä. Palveluiden keskittäminen voi tuntua lyhyellä aikavälillä säästötoimelta, mutta pitkällä aikavälillä se rapauttaa alueellista yhdenvertaisuutta lisäten kustannuksia, kun hoidon piiriin hakeudutaan myöhemmin. Ennaltaehkäisyn tulisi olla työssämme avainroolissa. 

Palveluiden turvaaminen myös reuna-alueilla ei ole vain taloudellinen kysymys – se on myös arvovalinta. Olemme sitoutuneet siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kaikkien saatavilla riippumatta asuinpaikasta. Kuluvalla valtuustokaudella saatiin turvattua laaja palveluverkko, ja jokaisessa kunnassa on myös jatkossa vähintään sote-piste. Turvataan laaja palveluverkko myös tulevaisuudessa, ja huolehditaan, että investoinnit jakautuvat koko maakunnan alueelle. Lisätään integraatiota kehittämällä konkreettisia keinoja, joilla integraatiota voidaan lisätä ja sen toteutumista seurata. 

Meidän tärkein tehtävämme on turvata oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja silloin, kun niitä tarvitaan. Tämä ei ole vain meidän velvollisuutemme, vaan keskeinen osa oikeudenmukaista ja inhimillistä yhteiskuntaa.  Varsinais-Suomessa on myös muista hyvinvointialueista poikkeavaa asiantuntemusta ja tarvetta kaksikielisille palveluille.

On selvää, että meidän on tehtävä kaikkemme talouden tasapainottamiseksi. Tarvitsemme kuitenkin valtiolta realistisen aikataulun, jotta voimme tehdä järkeviä ja hyvinvointia luovia päätöksiä.  

Tehdään parhaamme, jokainen varsinaissuomalainen voi luottaa saavansa tarvitsemansa palvelut tulevaisuudessa. Tämä on meidän kaikkien yhteinen tavoite. 

Kiitos.