Keskustan ryhmäpuheenvuoro Helsingin kaupunkistrategiasta

Keskustan valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 6.10.2021

Arvoisa puheenjohtaja,

Me voimme olla suunnannäyttäjä tai peesaaja. Me voimme mennä siitä, missä aita on matalin tai asettaa tavoitteet korkeammalle ja myös ylittää ne. Helsingin kaupungin pitää olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Näin aloitin Keskustan ryhmäpuheenvuoron valtuuston strategiaseminaarissa elokuussa.

Olemme tarkastelleet ryhmässämme käsittelyssä olevaa valtuustostrategiaa tästä näkökulmasta. Voimme todeta, että lukuista Helsingin Keskustan pitkään esillä pitämät tavoitteet löytyvät strategiasta. Mikäli toteutamme valtuustokauden aikana pääosan siitä, mitä strategiaan on kirjattu, Helsinki on monin tavoin parempi paikka asua, elää, opiskella, tehdä työtä, investoida ja yrittää kuin se on tänä päivänä.

Ensimmäisenä on tunnustettava, että strategia ei toteudu ilman talousarvioita, joissa varataan riittävät resurssit, jotta kirjatut tavoitteet voidaan saavuttaa. Strategia ei myöskään toteudu, jos kaupungin taloudesta ei pidetä huolta.

Ensimmäinen ja tärkein tavoite on, että kaupunkilaisten arki sujuu ja on hyvää. Jokaisen helsinkiläisen pitää päästä vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin ja kehittämään kaupunkia ja palveluita. Strategian laadintaprosessikin olisi voinut olla laajemmin kaupunkilaisia osallistava – toivomme, että tämä toteutuisi neljän vuoden päästä.

Ryhmämme mielestä strategian sisältämä kaupungin kasvutavoite on ylimitoitettu ja valtuustoryhmämme ei varauksetta sitoudu tähän tavoitteeseen. Meidän Helsinkimme kasvaa maltillisesti. Siten, että kykenemme turvaamaan hyvät palvelut ja laadukkaan asuinympäristön niin täällä jo asuville, kuin tänne muuttaville uusille kaupunkilaisillekin.

Korona on osoittanut, että työtä voi tehdä myös etänä, monipaikkaisesti. Tämä tuo valtavasti mahdollisuuksia Helsingille niin kaupunkina kuin työnantajanakin.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsingin velvollisuus on toimia kunnianhimoisesti ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Olemme erittäin tyytyväisiä, että strategiassa on vahvat tavoitteet hiilineutraalisuudesta ja hiilinegatiivisuudesta sekä sitoumus Salmisaaren voimalan sulkemisen aikaistamisesta. Yksittäiset päätökset eivät kuitenkaan riitä ratkaisemaan haasteita. Ilmastovaikutusten arvioinnin on oltava osana kaikkea valmistelua ja päätöksentekoa.

Liian moni helsinkiläinen on kokenut viime vuosina, että Helsingin kasvu uhkaa sekä lähiluontoa, että sitä, miten kaupunki pystyy järjestämään peruspalvelut. Meidän on turvattava lähiluonto jokaisessa kaupunginosassa, kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa.

Virheistä on kyettävä oppimaan. Näin näyttää myös tapahtuvan. Strategiassa sitoudutaan siihen, että arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista, eikä Keskuspuistoon rakenneta. Jo kaavoitettujen alueiden edistämisessäkin on tarpeen tehdä uudelleen harkintaa, joten Stansvikin kallioiden asemakaava arvioidaan uudelleen.

Isossa kaupungissa on ison kaupungin ilot ja haasteet. Valtuustokauden aikana on välttämätöntä edetä palveluiden digitalisaatiossa, byrokratian vähentämisessä ja palvelupolkujen sujuvoittamisessa. Avun, tuen ja tarvittavien tietojen on löydyttävä arjessa niin ongelmiin ratkaisuja hakiessa, kuin ideoiden ja innovaatioiden edistämiseksi helposti on sitten kyse esimerkiksi hoitoon pääsystä, rakentamisesta tai yrityksen perustamisesta.

Strategiassa näkyy moni-ilmeinen kaupunki. Asukkaiden kulttuuritaustojen ja äidinkielten kirjo on laajempi kuin missään muussa Suomen kaupungissa. Ihmisten elämäntilanteet ovat myös hyvin vaihtelevia. Helsingin asukkaista puolet on yksinasuvia. Helsinki on samalla Suomen suurin lapsiperheiden kotikaupunki.

Lasten ja erityisesti perheiden erilainen arki voisi näkyä vielä voimakkaammin strategiassa. Ryhmämme olisi toivonut, että Helsinki olisi vihdoinkin ottanut käyttöön myös päätöksenteossa lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin. Niiden avulla tekisimme näkyväksi sen, mitä strategiassa tavoitellaan: ”Tehdään Helsingistä paras kaupunki perustaa perhe”.

Perheille isoja asioita ovat mm. perhekeskusten perustaminen, lähipäiväkotiperiaatteen toteuttaminen, varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan ratkaiseminen, koronapandemian aiheuttamien hyvinvointi- ja oppimisvajeiden paikkaaminen ja toisen asteen opiskelupaikkojen riittäminen. Monelle pikkulapsiperheelle erittäin tärkeän kotihoidon tuen Helsinki-lisän palautus sen sijaan pettymykseksemme puuttuu strategiasta.

Alkanut valtuustokausi myllertää kunta- ja aluehallintoa. Meillä Helsingissä muutos on pienempi. Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä tarve on merkittävä. Ikääntyneiden hoivan kehittämistarpeet ovat isoja. Korona-aika buustasi voimakkaasti digitaalisten terveyspalveluiden käyttöä. Digipalvelujen kehittämistä pitää jatkaa, jotta lähipalvelut voidaan turvata tilanteissa, joissa etä- tai digipalvelu ei ole riittävä tai jos niiden käyttäminen on vaikeaa.

Niin palveluissa, niiden käytössä kuin käyttämättömyydessäkin näkyy eriarvoistumisen kasvu. Edellytämme, että kaikkia kaupunginosia kehitetään yhdenvertaisesti. Helsingin on kaikilla toimialoilla estettävä eriarvoistumista. Sen, samoin kuin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen pitää ohjata myös päätöksentekoa.

Strategia korostaa Helsingin erityisyyttä ja merkitystä meille asukkaille, kaupungissa toimiville yrityksille, lähialueellemme ja koko kotimaallemme. Strategiassa korostuu sivistynyt ja oppiva, eteenpäin suuntautuva Helsinki. Tämän ohella Helsingin pitää olla mukava ja iloa tuova kaupunki.

Terhi Peltokorpi
kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Lisätiedot:
Puh. 040 557 4671
terhi.peltokorpi@gmail.com

Keskustan valtuustoryhmä:
keskustanvaltuustoryhma@gmail.com

Muokattu 7.10.2021: korjattu muutama kirjoitusvirhe

EtusivuUutisetKeskustan ryhmäpuheenvuoro Helsingin kaupunkistrategiasta