Osallistumista, osallisuutta ja hyvinvointia – Valtuustoryhmän ryhmäpuhe valtuuston seminaarissa 7.2.2025

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinki on tänään parempi kaupunki kuin neljä vuotta sitten. Suurista, sekä kotimaasta lähtöisistä, että globaaleista haasteista huolimatta olemme selviytyneet monesta. Samalla on todettava, että paljon on vielä tehtävää. Helsingin on oltava turvallinen kaupunki kasvaa, tehdä töitä ja elää oman näköistä elämää. Näemme myös, että kaikilla valtuustoryhmillä on halu kehittää entistä parempaa Helsinkiä kaikille helsinkiläisille. Keinoista, joilla siihen pääsemme, eri ryhmillä on luonnollisesti erilaisia näkemyksiä.

Puolustamme helsinkiläisten hyvinvointia, arjen sujuvuutta ja kaupungin elinvoimaisuutta sekä vahvaa taloutta, joka mahdollistaa laadukkaiden palveluiden järjestämisen ja tarpeelliset investoinnit. Helsingin hyvinvointi on koko maan näkökulmasta keskeistä. Meille tärkeitä ovat lähipalveluiden puolustaminen, segregaation ehkäisy, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laadun ja rahoituksen varmistaminen, vehreän elinympäristön ja kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen sekä huoltovarmuuskysymykset.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen on noussut usein valtuustokeskusteluissa tärkeään rooliin, mutta tässä on vielä paljon tehtävää. Voisimme toteuttaa vielä huomattavasti nykyistä paremmin myös päätösten lapsivaikutusten arviointia ja aloittaa myös valtuustoryhmämme ehdottaman segregaatiovaikutusten arvioinnin. Jokaisen helsinkiläisen tulee voida kokea arkensa turvalliseksi, rasismille ja kiusaamiselle on oltava nollatoleranssi.

Haluamme lisätä kaupunkilaisten aitoa osallistumista ja osallisuutta omaan arkeensa ja lähiympäristöönsä. Täytämme tälläkin hetkellä kirkkaasti lainsäädännön vaatimukset osallistumisesta esimerkiksi kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun. Palveluiden kehittämisen osalta tällaisia velvoitteita ei lainsäädännössä olekaan. Kysymme kuitenkin, riittääkö meille lainmukaisten velvoitteiden täyttäminen, vai voisimmeko me olla kaupunki, jossa kaupunkilaiset kokevat, että heidän näkemyksillään on aidosti merkitystä. Voisimmeko antaa kaupunkilaisten ideoille ja ehdotuksille enemmän tilaa ja avata vielä nykyistä enemmän suunnittelua ja valmistelua jo varhaisemmassa vaiheessa? Julkista keskustelua ei pidä pelätä vaan olla valmiita osallistumaan siihen.

Kuten olemme täällä seminaarissa kuulleet, Helsinki on tänään houkuttelevampi työnantaja kuin neljä vuotta sitten. Monet pienemmät ja isommat teot johtamisen kehittämisestä, palkkakehitysohjelmasta, työsuhde-eduista aina palkitsemiseen ovat olleet tässä merkittävässä roolissa. Työnantajakuvasta on pidettävä edelleen huolta. Nuoret kesätyöntekijät, keikkatyötä tekevät työntekijät ja eläköityvät, erilaisessa elämäntilanteessa olevat ihmiset on kohdattava entistä arvostavammin ja yksilöllisemmin, jotta Helsingin maine hyvänä työnantajana vahvistuu. Hyvinvoivat työntekijät ovat paras voivavaramme ja onnistumisemme edellytys.

Helsingillä on ollut tahotila tehdä kuluneella valtuustokaudella asioita valtakunnan politiikasta riippumatta. On tärkeää, että pidämme kiinni esimerkiksi riittävästä henkilöstömitoituksesta ja hoitoon pääsyn määräajoista riippumatta lainsäädännön muutoksista. Meidän on vahvistettava samalla hyviä yhteistyösuhteita maan päättäjiin, että ministeriöihin, virastoihin ja toimijoihin koko maassa monella tavalla. Valtionhallinnossa on erittäin tärkeää ymmärtää päätösten merkitys Helsinkiin ja edelleen heijastusvaikutukset koko Suomeen.

Olemme nostaneet valtuustossa esille Helsingin tarpeen vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä kaupungissamme. Koronapandemia kohteli erityisen hankalasti yrittäjiä ja heijastusvaikutukset eivät ole vieläkään laantuneet. Hyvinvoivan kaupungin edellytys ovat hyvinvoivat yritykset. Helsinki tarvitsee työpaikkoja, ja työpaikkoja luovat yrittäjät. Helsingin täytyy olla hyvä kaupunki yrittää kaiken kokoisille yrityksille. Elinkeinopolitiikan vahvistumisen pitää olla seuraavalla valtuustokaudella entistä vahvempi painopiste. Erityisesti mikroyritysten ja pienten yritysten toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa.
Kuluneella valtuustokaudella olemme saaneet lukea usein arviointikertomuksista, että vain osa asetetuista sitovista tavoitteista ja mittareista on saavutettu. Uuden strategian valmistelussa on mielestämme mietittävä, olisiko tarpeen asettaa entistä tarkemmin selkeämmät ydintavoitteet ja mittarit, joilla onnistumista mitataan. Tavoitteiden tulee olla kunnianhimoisia, mutta samalla ei kuitenkaan sellaisia, joiden saavuttaminen on mahdotonta.

Kiitämme kaikki hyvästä seminaarista ja erinomaisista keskusteluista.

Kaupunginvaltuutettu Terhi Peltokorpi