Ilmakuva Jyväskylän keskustasta yli kymmenen vuoden takaa.
Vasemmalla moottoritie Vaajakosken suuntaan, oikealla matkakeskus, rautatieasema, Lutakon kaupunginosa josta silta Kuokkalaan. Kuvan keskellä Jyväsjärvi.

Tervetuloa Suomen Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön kotisivulle

Tule mukaan!
Ota rohkeasti yhteyttä lähimpään paikallisyhdistykseen ja tule mukaan vaikuttamaan yhteisiin asioihin.

Suomen Keskusta Jyväskylässä

Suomen Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön tarkoituksena on yhdistää kaupungin alueella toimivia paikallisyhdistyksiä ja puolueen kannattajia.Yhdessä valtuustoryhmän kanssa kunnallisjärjestö johtaa Keskustan kunnallispoliittista toimintaa alueellaan.Neljän vuoden välein kunnallisjärjestö vastaa kunnallisvaalien toimittamisesta alueellaan ja tekee esityksiä lautakuntien ja muiden toimielimien henkilövalintoihin.
*********************
Ota yhteyttä

Aimo Asikainen
Kunnallisjärjestön puheenjohtaja
+358 50 381 9577
aimo.asikainen@jyvaskyla.fi

Karila Arttu
Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja
arttu.j.e.karila@gmail.com

Jari Colliander
Kunnallisjärjestön sihteeri

Alempana tällä sivulla kerromme Jyväskylän kunnallisjärjestön toiminnasta, Suomen Keskustan edustajista kaupunginvaltuustossa. Tietoa on myös vaalitoiminnasta: Ajankohtaisinta on tulevat aluevaalit 2022 Keski-Suomessa. Menneen ajan tietoja on Suomen Keskustan kevään 2021 kuntavaaliehdokkaat ja Jyväskylän kuntavaaliohjelma kotimaisten kielten lisäksi myös englannin ja arabian kielillä.

Tapahtumat

Uusia tapahtumia odotellaan
***************************

***************************
Aikaisemmin tapahtunut


****************************

Ajankohtaista

Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön puheenjohtaja vaihtuu


Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön puheenjohtajana monta vuotta toiminut Aimo Asikainen luovutti puheenjohtajan nuijan seuraajalleen Arttu Karilalle kunnallisjärjestön syyskokouksessa 13.11.2021.

Keskustan valtuustoryhmä esittää korotusta yksityistieavustuksiin 

 Keskustan Jyväskylän valtuustoryhmä esittää korotusta yksityistieavustuksiin ja avustuksen määräytymisperusteen selkeyttämistä. Keskustan valtuustoryhmä esittää prosenttiperiaatteen käyttöönottoa, jossa yksityistieavustuksiin käytettäisiin esimerkiksi 0,5% vuotuisesta kiinteistöverokertymästä. 

Jyväskylän kaupunki kerää kiinteistöveroa kaupungin alueelta vuosittain noin 47 miljoonaa euroa. Haja-asutusalueelle ei ohjaudu kaupungin budjettivaroja yhdyskuntarakenteiden kehittämiseen ja ylläpitoon, kuten kaava-alueilla. Kaupungin eri alueiden asukkaat ovat tässä suhteessa epätasa-arvoisessa asiassa. Asuinpaikan valinnan ymmärretään toki vaikuttavan asiaan, mutta haja-asutusalueella maksetulla kiinteistöverolla ei koeta saavan juuri vastinetta.  

Ehdotamme, että Jyväskylän kaupunki ottaa yksityistieavustusmäärärahan määräytymisperusteeksi prosentuaalisen osuuden kaupungin alueelta kerättävästä kiinteistöverosta. Näin yksityistiestön kustannuksia osittain kattava vuotuinen avustusmääräraha olisi selkeä ja ennustettava osa kaupungin talousarviota.

Yksityistieverkosto on välttämätöntä pitää liikennöitävässä kunnossa eikä tiestö palvele pelkästään tiehoitokunnan osakkaita.  Toimiva tieverkko on osa toimivaa yhteiskuntaa.  Yksityistieverkoston ylläpito- ja kunto on kuitenkin paikallisten asukkaiden rahoittamien tiehoitokuntien varassa. Kaupungin vuotuinen avustusmääräraha on välttämätön apu tiehoitokuntien kokonaismenoihin. Yksityistiemääräraha on merkityksellisyydestään huolimatta vuosittain poliittisen pallottelun kohde säästöpaineiden alla. Tämä tuo turhaan taloudellista epävarmuutta haja-asutusalueilla asuvien ihmisten elämään ja vahingoittaa Jyväskylän houkuttelevuutta luonnonläheisen asumisen mahdollistavana kaupunkina.

Kiinteistöverokertymän käyttäminen yksityistiemäärärahaa ohjaavana perusteena olisi selkeä viesti kaupunkilaisten tasa-arvoisesta kohtelusta. Esityksemme mukaan laskennassa käytettäisiin viimeisimmän vahvistetun verovuoden kiinteistöverokertymää ja siitä 0,5% ohjattaisiin yksityistieavustuksiin.  Esimerkiksi vuoden 2020 noin 47,316 miljoonan euron kiinteistöverokertymästä yksityisteiden kunnossapitoon olisi varattu vuodelle 2021 suoraan 237 000 euroa. Tämän vuoden budjettiesitys tuen määräksi on 210 000€, mikä on n. 50 000€ vähemmän kuin vuoden 2020 taso.

Kiinteistöveron palautuminen kaupunki-infran lisäksi myös haja-asutusalueiden tarpeisiin lisää asukkaiden tunnetta verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Yksityisteiden hyvä kunto hyödyttää kuitenkin kaikkia kaupungin asukkaita.

Lisätietoja
Joonas Könttä, valtuustoryhmän puheenjohtaja     0405627598

 

Ajankohtaista

Keskustan valtuustoaloite 2021-10-19: Korpilahden lähiliikuntapaikat ajan tasalle

Korpilahden alue on jäänyt ulos liikuntapääkaupungin kehityksestä. Yläkoulun nuoret ja paikalliset yhdistykset ovat ryhtyneet kansalaisaktiivisuuteen tilanteen korjaamiseksi. Konkreettisina lähiliikuntapaikkatarpeina nähdään ainakin skeittiparkki ja pump track. Näiden toteuttamiseksi Korpilahti tulee ottaa mukaan lähiliikuntapaikkaohjelmaan ja alueelle tulee kaavoittaa lähiliikuntapuistolle ja skeittiparkille soveltuvat paikat.

Jyväskylän kaupungin lähiliikuntaolosuhteiden kartoituksen mukaan eteläisellä alueella olevat kohteet on arvioitu muita tarkasteltuja alueita heikommiksi. Selkein huomio oli, että Korpilahdella kaikki päiväkoti- ja koulupihat on arvioitu liikuntaolosuhteiltaan heikolle tai erittäin huonolle tasolle. Kuitenkaan Jyväskylän kaupungin lähiliikuntapaikka ohjelmassa vuosille 2019–2025 Korpilahdelle ei ole suunnattu toimenpiteitä. Edellinen kartoitus on tehty 2012. Ulkokenttien palveluverkkoselvityksessä ei Korpilahtea koskevia suunnitelmia ole. Kaupungin Liikuntapaikkojen kehittämisohjelmassa on maininta Korpilahdelle suunnatun helpon, valaistun ulkoilureitin toteuttamisesta vuonna 2024. Tämä ei ole riittävä toimi kaiken ikäisten asukkaiden tarpeisiin.
Useat yhdistystoimijat ja koulutusorganisaatiot julkaisivat kannanoton ”Kaikille kuuluvat liikuntapaikat vetovoimatekijäksi” Korpilahtilehdessä 6.10.2021 (liitteenä). Kannanotossa kuvataan lähiliikuntapaikkojen kehittämisen merkitys ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi myös alueen elinvoimaisuudelle. Järjestöt ovat valmiita yhteistyöhön, mutta myös kunnan osallisuus on välttämätöntä.

Korpilahden yläkoulun nuoret perustivat kuntalaisaloitteen pitkään toivotun skeittiparkin puolesta ja he ovat keränneet aloitteeseen jo yli 800 nimeä. Linkki: Skeittiparkki Korpilahdelle – Kuntalaisaloitepalvelu. Nuorten kansalaisaktiivisuus ja toimeliaisuus asian puolesta on ihailtavaa ja kertoo heidän todellisesta tarpeestaan saada mielekästä tekemistä kotipaikkakunnalla.
Korpilahden yhtenäiskoulun piha-alue on lähiliikuntapaikkaohjelmassa mainittu Korpilahden ainoaksi kehittämiskohteeksi, skeittiparkki sopisi ohjelman toimenpiteeksi. Korpilahdella on kunnan maata vuokrattuna ja sopimusaika on päättymässä. On hyvä aika tarkastella kaavoitustarpeita lähiliikuntapaikkojen näkökulmasta ja varata pump trackille sopiva alue. Korpilahdelle on heikot julkisen liikenteen yhteydet, joten saavutettavat lähiliikunnan mahdollisuudet muiden palvelujen läheisyydessä on erityisen tärkeä osa elämänlaatua, erityisesti nuorille.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Korpilahden asukkaiden vahva viesti lähiliikuntapaikkojen tarpeesta otettaisiin vakavasti huomioon ja yllä mainitut esitykset laitettaisiin toteutukseen.

LIITE valtuustoaloitteeseen Korpilahden lähiliikuntapaikat ajan tasalle, 19.10.2021.

Julkaistu Korpilahtilehdessä 6.10.2021.
Kaikille kuuluvat liikuntapaikat vetovoimatekijäksi
Korpilahti tarvitsisi oman liikuntapaikkasuunnitelman ja sen mukaisen kaavoituksen, sillä liikunta kuuluu kaikille ja tekee tutkitusti ihmiselle hyvää. Myös alueen luontoliikuntakohteet sekä retkeilyreitit ovat jääneet kehittämisessä paitsioon.

Jyväskylän kaupungin lähiliikuntapaikkaohjelmassa vuosille 2019–2025 ei ole suunnattu Korpilahdelle toimenpiteitä, edellinen kartoitus on tehty 2012. Kaupungin Liikuntapaikkojen kehittämisohjelmassa on maininta Korpilahdelle suunnatun helpon, valaistun ulkoilureitin toteuttamisesta vuonna 2024. Ulkokenttien palveluverkkoselvityksestä puolestaan käy ilmi, ettei Korpilahdelle ole juuri toimenpiteitä suunnattu. Meitä lähimmät kehittämiskohteet sijoittuvat Keljonkankaalle, jonne on kaavailtu tekojääradan rakentamista vuonna 2027. Skeittiparkkien tai pumptrackien lisäämismahdollisuuksia harkitaan mahdollisesti Hippoksen, Vaajakosken, Huhtasuon tai Kotalammen alueille.

Mikäli aluettamme tahdotaan kehittää nopeammin ja pitkäjänteisemmin, tarvitsemme yhteistyötä paikallisesti mutta myös kaupungin tukea esimerkiksi maankäyttöön tai osarahoitukseen. Kun kehittämisellä tavoitellaan laajaa käyttäjäkuntaa, on sille tarvittava rahoitus helpompi saada.
Alueellamme toimii runsaasti yhdistyksiä ja harrastusporukoita sekä seuroja ja kaikilla on yhteinen päämäärä: tuottaa hyvää alueemme asukkaille. Yhteiskehittämisen kohteena voisi toimia monipuolisen liikuntapuiston rakentaminen esimerkiksi vanhainkodin alapuoliselle pellolle. Pelto on kaupungin omistuksessa, helposti saavutettavissa niin paikallisille kuin ohikulkijoille ja siellä olisi tilaa eri liikkumistapojen suorituspaikoille.

Paremmat liikuntamahdollisuudet mm. skeittaamiseen, pyöräilyyn, poluilla liikkumiseen tai esimerkiksi luisteluun ja hiihtoon mahdollistaisi kurssi- ja kerhotoiminnan järjestämisen, joita varten tällä hetkellä täytyy monen lajin suhteen lähteä kauemmas. Kuluneena kesänä toteutettu rantauimakoulu on hyvä esimerkki liikkumisen edistämisestä Jyväskylän muiden seuratoimijoiden kanssa. Monipuoliset, saavutettavat liikuntapaikat houkuttelisivat ihmisiä kylällemme ja tukisivat näin mm. alueen yrityksiä.

Allekirjoittaneet:
Alkio-opisto
Horkan koulupiirin kyläyhdistys ry.
Humanistinen ammattikorkeakoulu Korpilahden asukasyhdistys Klasu ry.
Korpilahden Martti ry.
Korpilahden Pyrintö ry.
Korpilahden reserviläiset ry.
Korpilahden Sydänyhdistys ry.
Korpilahden Tikkalan kyläseura ry.
Korpilahden vpk
Korpilahden Yrittäjät ry.
Lions Club Korpilahti
MLL Korpilahden paikallisyhdistys
Moksi ry

Keski-Suomen Keskusta: Toimiva sote ja pelastustoimi – hyvinvoivat keskisuomalaiset 
Aluevaaleissa on kyse ihmisten hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja terveydestä. Hyvinvointialueiden toiminnassa on tärkeä tunnistaa erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten palvelutarpeet eri puolilla Keski-Suomea.     
23.11.2021 / Uutiset
Leila Lindell: Lähipalveluiden vahvistaminen on hyvinvointialueen ykkösasia
Suomen historian ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuussa. Voitkin tulevaisuudessa kysyä itseltäsi, missä olit, kun hyvinvoinnistamme vastaavia henkilöitä päätettiin. Äänestitkö vai olitko tietämätön mistä kyse? 
8.11.2021 / Uutiset
Keski-Suomen Keskusta: Keskusta varmistaa toimivat lähipalvelut  
Tulevissa aluevaaleissa on kyse ihmisten hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja terveydestä. Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminnassa on tunnistettava erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten palvelutarpeet eri puolilla maakuntaa.    
30.10.2021 / Uutiset
Keski-Suomen Keskusta nimesi aluevaaliehdokkaita
Piirin syyskokous nimesi Petäjävedellä syyskokouksessaan aluevaaliehdokkaita.
30.10.2021 / Uutiset

Jyväskylän kaupungintalo eli Kunnallistalo sijaitsee Vapaudenkadulla Kirkkopuiston laidalla. Uusrenessanssi-tyylinen talo rakennettiin vuosina 1896–1899 ja sen suunnitteli lääninarkkitehti K. V. Reinius. Se oli Jyväskylän ensimmäisiä kivirakennuksia.
Kaupungintalo peruskorjattiin huolellisesti vuosina 2010 – 2013 kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen arvoja kunnioittaen.
Rakennuksessa on työtilat noin 30 henkilölle ja sinne on keskitetty kaupunginvaltuuston, valtuustoryhmien, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien kokoustilat. Myös kaupunginjohtajan työhuone sijaitsee jälleen kaupungintalolla.
Osoite: Vapaudenkatu 32, 40100 Jyväskylä
Keskustalaisia tekoja
Mitä asioita kuluneella neljällä vuodella keskustalaiset päättäjät ovat Jyväskylässä yhteistyössä saaneet aikaiseksi, ja minkä asioiden puolesta me olemme puhuneet? Katso video!

Hyvän mielen Keski-Suomi – Huomio mielenterveyden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan hoitoon pääsyyn uudella Keski-Suomen hyvinvointialueella

Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestö piti sääntömääräisen syyskokouksen lauantaina 13.11. Kokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi ensi vuodelle valittiin Arttu Karila ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Henna-Riikka Markkio. Kokouksen kannanotossa vaaditaan aktiivisuutta mielenterveyspalveluiden kehittämisessä, joiden järjestämisvastuu siirtyy vuonna 2023 Keski-Suomen hyvinvointialueelle.

Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön syyskokous korostaa aktiivista otetta mielenterveyspalveluiden kehittämisessä Keski-Suomessa. Painopisteen tulee olla ennaltaehkäisyssä ja nopeassa hoitoon pääsyssä.

  • Henkinen pahoinvointi on lisääntynyt viime vuosina ja jo ennen poikkeusoloja hoitojonoissa on ollut purettavaa. Mielenterveyspalveluiden ja kaikkien palveluiden osalta tavoitteeksi on otettava yhdellä yhteydenotolla oikea-aikaiseen hoitoon – koko laajan Jyväskylän ja Keski-Suomen alueella, sanoo kunnallisjärjestön väistyvä puheenjohtaja Aimo Asikainen.

THL:n mukaan Keski-Suomi sijoittuu mielenterveyden perusteella myönnettyjen sairauspäivärahan osuudessa jo nyt huolestuttavasti valtakunnan kärkeen. Jyväskylässä tehdyn kyselyn mukaan kuntalaiset olivat tyytymättömimpiä juuri mielenterveyden palveluihin.

  • Osaamisesta palveluiden parantaminen ei jää kiinni maakunnassa, jonka oma yliopisto kouluttaa mielenterveysalan ammattilaisia ja jossa tehdään aiheesta korkeatasoista tutkimusta. Julkisen sektorin lisäksi työhön tarvitaan kuitenkin myös järjestökenttää, yritykset ja palkansaajat, sanoo kunnallisjärjestön varapuheenjohtajaksi valittu Henna-Riikka Markkio.

Tammikuussa pidetään aluevaalit ja vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyy Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Palveluiden järjestämisvastuu alkaa 1.1.2023.

  • Vaikka järjestämisvastuu vaihtuu reilun vuoden päästä kaupungilta hyvinvointialueelle, eivät hanskat saa tippua kehittämisen osalta. Ensi vuosi on todellinen näytönpaikka sen suhteen, että palvelut ovat ihmistä varten – ja hallinto on toissijaista. Yksikään potilas ei saa jäädä väliinputoajaksi hallintouudistuksen keskellä, sanoo kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi valittu Arttu Karila.


Mielipide:
Valtatie 4:n parantamisessa Tourulassa on monta pulmaa Lue lisää

Valtuustoaloite: Jyväskylään matalan kynnyksen mielenterveyspisteitä Lue lisää

Valtuustoaloite: Kaupungille toimenpideohjelma lasten ja nuorten koronapahoinvointia vastaan Lue lisää

Valtuustoaloite: Etäyhteyksien hyödyntäminen eri koulujen opetusryhmien yhdistämisessä kieltenopetuksessa Lue lisää

Valtuustoryhmä 13.6.2021

Varavaltuutetut
1) Katri Ruth
2) Mikko Seppälä
3) Mauno Vanhala
4) Arttu Tuorila
5) Tom Nevanpää
6) Henna-Riikka Markkio
7) Marianne Aho
8) Tahvo Anttila
9) Emmili Kananen

Jyväskylän Keskustan hallitusryhmä

1) Heidi Rentola, varajäsen Henna-Riikka Markkio
2) Jari Colliander (2. hvpj), varajäsen Markku Lahti

Muut luottamushenkilöpaikat

Sosiaali- ja terveyslautakunta
Essi Rantanen (pj), varajäsen Kaisa Hyytiäinen
Mauno Vanhala, varajäsen Raimo Sopo

Terveydenhuollon jaosto
Mauno Vanhala, varajäsen Raimo Sopo

Yksilöasiainjaosto
Anne-Maria Perttula, varajäsen Sirpa Kaikkonen

Sivistyslautakunta
Markku Lahti, varajäsen Tuomas Raatikainen (rkp)
Emmili Kananen, varajäsen Anne Paasonen

Kaupunkirakennelautakunta
Aimo Asikainen, varajäsen Emma-Sofia Jutila
Ilse Weijo, varajäsen Jorma Holmstedt

Rakennus – ja ympäristölautakunta (ent. jaosto)
Katri Ruth, varajäsen Tarmo Kemppainen

Ympäristöterveyslautakunta (ent. jaosto)
Tapani Kalenius, varajäsen Suzan Bader

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta
Jyri Ylönen (vpj), varajäsen Anni Taponen

Tarkastuslautakunta
Arttu Tuorila, varajäsen Mikko Seppälä
Aho Marianne, varajäsen Aimo Asikainen

Jätelautakunta
Jorma Holmstedt, varajäsen Vesa Koskinen

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
Tom Nevanpää (hallitus pj)
Yrjö Damskägg (tarkastuslautakunta)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri
Mikko Seppälä (KSSHP hallitus, 2vpj:)
Jouni Hokkanen (KSSHP Valtuusto), varajäsen Sanna Honkonen (rkp)

ALVA-yhtiö
Ari Laitinen

Jyväs-Parkki Oy
Anniina Savolainen

Education Facilities Oy
Juha Vimpari (pj)

Jyvässeudun Puhdistamo Oy
Kalle Häkkinen

Mustankorkea Oy
Henna-Riikka Markkio (pj)

Maakuntavaltuusto
Joonas Könttä, varajäsen Heidi Rentola
Essi Rantanen, varajäsen Jyri Ylönen
Ilse Weijo, varajäsen Ari Laitinen

Maakuntahallitus
Tahvo Anttila

Kunnallisjärjestön hallitus 2022


Karila Arttu

puheenjohtaja
Markkio Henna-Riikka
varapuheenjohtaja
Colliander Jari
sihteeri

vaalipäällikkö

Muut jäsenet:
Asikainen Aimo
Damskägg Yrjö
Kalenius Tapani
Lang Oscar
Rantanen Essi
Rentola Heidi
Ropponen Sami
Ruth Katri
Vimpari Juha
Weijo Ilse

Kunnallisjärjestön avustajat 2021


Tiina Mennala

rahastonhoitaja
Valto Koskinen
verkkovastaava
valto.koskinen(at)gmail.com

On aluevaalien aika Keski-Suomessa

Aluevaalien 2022 ohjelma
Toimiva sote ja pelastustoimi – hyvinvoivat keskisuomalaiset 

Aluevaaleissa on kyse ihmisten hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja terveydestä. Hyvinvointialueiden toiminnassa on tärkeä tunnistaa erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten palvelutarpeet eri puolilla Keski-Suomea.

Keskustan tavoite on tarjota keskisuomalaisille

● Sopivaa tukea oikeaan aikaan niin sosiaali- terveys kuin pelastuspalveluissakin

● Varmistaa lähipalvelut

● Turvata oikea-aikainen ja joustava hoitoon pääseminen

● Mahdollisuuksia oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen

● Jokainen ikäihminen saa lähialueellaan inhimillisen ja laadukkaan hoivan

Tähän tarvitaan vahvaa kumppanuutta hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kesken. Lisäksi on toimittava yhdessä alan yritysten kanssa – se tuo elinvoimaa ja työtä Keski-Suomeen.

Sopivaa tukea oikeaan aikaan
Hyvinvointialueen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut toimivat hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä yritysten, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Uudistus onnistuu vain tekemällä asiat paremmin, kuuntelemalla ihmisiä ja henkilöstöä sekä muuttamalla tarvittaessa rohkeasti toimintatapoja. Tarvitsemme inhimillisyyttä, avoimuutta ja aitoa kohtaamista.

Keskusta varmistaa lähipalvelut
Jokaisessa Keski-Suomen kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveyspalveluasema sekä vanhusten hoidon ja palveluasumisen yksikkö. Niiden palvelut voivat olla erilaisia riippuen alueiden ihmisten tarpeista.

Ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyön tulee olla saumatonta ja sujuvaa. Nykyinen palo- ja pelastusasemien verkosto säilytetään, jossa sopimuspalokuntien toiminta turvataan.

Oppilashuollon palvelut ovat koululla toimien tiiviissä yhteistyössä koulun kanssa. Perheiden palvelut kootaan perhekeskuksiin ja ne toimivat yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa.

Nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisäksi käyttöön on otettava monipuolisesti uutta teknologiaa sekä lähellä olevia liikkuvia ja kotiin tuotavia palveluja. Esimerkkinä tästä käyvät perheiden ja ikääntyneiden kotipalvelut.

Hoitoon on päästävä oikea-aikaisesti ja joustavasti
Keskustan tavoitteena on, että kiireettömään hoitoon pääsee seitsemän vuorokauden sisällä.
Hoitoon pääsyn nopeuttamisen pitää koskea myös mielenterveys- ja päihdepalveluita. Korona-aikana syntyneiden hoitojonojen purkaminen on kaikkein kiireellisin asia. Nuorten mielenterveyspalveluiden pitää tulla osaksi koulun oppilashuoltoa.

Hyvää henkilöstöpolitiikkaa tarvitaan
Hyvinvointialueella tarvitaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Näin turvataan osaavan henkilöstön saatavuus joka puolella maakuntaa. Hyvä johtaminen, työhyvinvointi, mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön sekä perheystävällisyys ovat vetovoimatekijöitä, joita Keskusta haluaa vahvistaa. Mahdollisuus kehittää omaa työtä sekä etenemis- ja koulutusmahdollisuudet ovat erittäin tärkeitä houkuttelemaan myös nuoria töihin sote-palveluihin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkeintä
Keski-Suomen hyvinvointialueen rahojen riittävyys varmistuu vain siten, että kaikki toimijat sitoutuvat ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tarvitaan hyviä liikunnan ja kulttuurin palveluita sekä esimerkiksi harrastustoimintaa koulun yhteydessä, nuorten toimintaa, maksutonta kirjastoa ja kansalaisopiston palveluita. Järjestöt ja seurakunnat ovat tärkeitä siinä, että yksinäisyys vähenee ja läheiset ihmissuhteet vahvistuvat. Kuntien ja hyvinvointialueen pitää tukea järjestöjä ja myös kyläyhdistyksiä.

Hyvinvointialue edistää alueen yrittäjyyttä
Hyvinvointialue voi ja sen pitää edistää maakunnan elinvoimaa monella tavalla. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita on tuotettava monipuolisesti ja tekemällä yhteistyötä alan yritysten kanssa. Tähän myös palvelusetelit ovat hyvä keino.  Lisäksi hyvinvointialueen tukipalveluissa voidaan hankinnoilla vaikuttaa merkittävästi rahan kiertämiseen omalla alueella. Ruokapalveluissa tulee käyttää lähiruokaa niin paljon kuin mahdollista.

Keski-Suomen Keskustan nimeämät aluevaaliehdokkaat

Ehdokkaat ovat Antikainen Teuvo (sit.) Jyväskylä, Anttila Tahvo, Jyväskylä, Aula Maria Kaisa, Viitasaari, Colliander Jari, Jyväskylä, Damskägg Yrjö, Jyväskylä, Demarco Samuel, Kinnula, Hokkanen Jouni, Jyväskylä, Hokkanen Harri, Laukaa, Honkonen Petri, Saarijärvi, Hovila Sari, Joutsa, Huuskola Mika, Keuruu, Häkkinen Jukka, Laukaa, Joutsimatka Ari, Äänekoski, Jäntti Sinikka, Toivakka, Koivisto Keijo, Laukaa, Koskinen Satu, Karstula, Kyrö Mika, Jämsä, Kässi-Jokinen Saara, Keuruu, Könttä Joonas, Jyväskylä, Lahtinen Merja, Jämsä, Lahti Matias (sit.) Jyväskylä, Lindell Leila, Äänekoski, Lukkarila Marianne, Muurame, Luotola Martti, Saarijärvi, Mattila Samuli, Uurainen, Muhonen Gunnar, Karstula, Murtomäki Elisa, Multia, Määttä Yrjö, Jämsä, Neittaanmäki Pekka, Jyväskylä, Nieminen Kirsi, Laukaa, Nissinen Mika, Keuruu, Nissinen Eino, Kyyjärvi, Oinonen Lauri, Keuruu, Pekki Sanna, Jämsä, Pelkonen Esko, Kinnula, Piispanen Sallamari, Muurame, Pirttiniemi Riitta, Saarijärvi, Pylvänen Riitta, Jyväskylä, Rantala Jyrki, Laukaa, Rantanen Ville, Äänekoski, Ruth Katri, Jyväskylä, Saari Kirsi, Kannonkoski, Sarlund Elina, Laukaa, Seppälä Mikko, Jyväskylä, Silvast Tuomo, Hankasalmi, Similä Matti, Jämsä, Suomala Antti, Laukaa, Tammivuori Elina, Muurame, Tiirola Mikko, Petäjävesi, Tuppurainen Esko, Jyväskylä, Uusipaasto Tarja, Jämsä, Vanhala Mauno, Jyväskylä, Vimpari Juha, Jyväskylä, Voutilainen Nina, Keuruu, Weijo Ilse, Jyväskylä ja Ylälehto Jani, Pihtipudas.

Suomen Keskustan Jyväskylän
kuntavaaliehdokkaat 2021

Suuri joukko kaupunkilaisia on jo antanut suostumuksen olla ehdokkaana ensi kevään kuntavaaleissa Suomen Keskustan listalla.
Näin voi vaikuttaa Jyväskylän kaupungin kehitykseen.

Alla pdf-tiedosto kuntavaaliehdokkaista (nimet + kuvat + numerot)
JKL Keskustan ehdokkaat nimet kuvat numerot 2021 05 15

Alla pdf-tiedosto kuntavaaliehdokkaista (nimet + kuvat)
Jyväskylän kuntavaaliehdkkaat 2021 05 11

Keskusta ja rkp jätti ehdokkaiden listan kaupungille 9.3.2021 klo 10. Yhteensä 97 ehdokasta.

Vaalipäivän muutos kesälle 13.6.2021 mahdollistaa sen, että listaa voi päivittää. Siksi on jätetty kolme paikkaa vapaaksi toukokuun alkuun täytettäväksi. Keskusta ei halua tehdä karsintaa jo valittujen osalta, sillä kaikki jo valitut ovat innolla mukana ja tehneet jo vaalisuunnitelmiaan.

Ehdokkaita on nyt enemmän kuin 2017. Keskustan ehdokaslista on uusiutunut, sillä uusia ehdokkaita on puolet eli 49,5%. Naisia on 34% ja nuoria alle 30 v. on 18%. Lista on hyvin monipuolinen, eri ammateista ja ikäryhmistä koostuva. Alueellista kattavuutta löytyy vanhan kuntajaon mukaan Jkl 62%, Mlk 27% ja Korpilahti 11% ja myös kaupunginosittain.

Ikäjakaumassa suurimmat piikit ovat 25-34 v ja 50+. Keski-ikä vuoden alussa on 48 v.

1 Aho Marianne,
sairaanhoitaja, Nisula
2 Ahola-Houtsonen Tiina,
opettaja, Mindfulness
tunnetaitovalmentaja, Keljonkangas
3 Ahonen Aira,
YM, Myllyjärvi
4 Alanko Aulis,
perhetyöntekijä, eläkeläinen, Palokka
5 Anttila Tahvo;
KM, yrittäjä, perhekotivanhempi, Palokka
6 Anttila Verneri,
opiskelija, Taulumäki
7 Asikainen Aimo,
ylikonstaapeli, eläkeläinen, Vaajakoski
8 Bader Suzan,
asioimistulkki, koulunkäynnin ohjaaja, Keltinmäki
9 Colliander Jari Lue lisää,
ekonomi, KTM, controller, Kuikka
10 Damskägg Yrjö,
lukion rehtori, eläkeläinen, Jyskä
11 Hassinen Tuomo,
talomyyjä, Tikkakoski
12 Heinonen Virpi (sit.),
YTM, suunnittelija, Jyväskylä
13 Heinovirta Erkki,
kiinteistönhoitaja, Putkilahti
14 Hiltunen Eetu (sit),
vartija, Huhtasuo
15 Hirvikoski Ville,
FM, koulutussuunnittelija, Kuokkala
16 Hokkanen Jouni,
FM, rehtori, Keskusta
17 Hokkanen Riitta,
sosionomi, eläkeläinen, Mäki-Matti
18 Holm Jesse,
yrittäjä, Keskusta
19 Holmstedt Jorma,
projektipäällikkö, eläkeläinen, Vaajakoski
20 Hytti Riku,
matkailuvirkailija, Pupuhuhta
21 Hyytiäinen Kaisa,
päällikkövalmennettava, tradenomi, Kuokkala
22 Häkkinen Kalle Lue lisää,
metsätalousinsinööri, Keljonkangas
23 Högberg Pia,
toimistosihteeri, tapahtumatuottaja, Taulumäki
24 Jokinen Jari,
autoilija, yrittäjä, Vesanka
25 Jukarainen Janne,
yrittäjä, Nenäinniemi
26 Jutila Emma-Sofia,
opiskelija, Väinölä
27 Kaikkonen Sirpa,
sairaanhoitaja, ins., ensiapuopettaja, yrittäjä, Korpilahti
28 Kalenius Tapani,
rikosylikonstaapeli, eläkeläinen, Tikkakoski
29 Kananen Emmili,
lähihoitaja, omaishoitaja, Puuppola
30 Karila Arttu,
opiskelija, Mattilanpelto
31 Kekäläinen Matti,
YTM, eläkeläinen, Korpilahti
32 Kemppainen Tarmo,
koneistaja, eläkeläinen, Kuokkala
33 Kirkkomäki Marja,
sosionomi, Palokka
34 Kivelä Aleksi,
fysiikan opiskelija, Keskusta
35 Koiramäki Hannu,
rikosylikonstaapeli, Keskusta
36 Korpinen Eira,
professori emerita, Mattilanpelto
37 Kortetjärvi Risto Lue lisää,
energia-asiantuntija, Di, Palokka/Vesanka
38 Koskinen Sari,
perushoitaja, hieroja, Vaajakoski
39 Koskinen Vesa, erikoisajoneuvojen korinvalmistaja, eläkeläinen, Vesanka
40 Kulmala Markus (sit),
tutkimusavustaja, opiskelija, Keskusta
41 Kuusamo Satu,
työterveyshoitaja, laatuvastaava, Vaajakoski
42 Kärkkäinen Onni,
farmaseutti, yhteiskuntatieteiden yo, Halssila
43 Könttä Joonas Lue lisää,
kansanedustaja, YTM, Mäki-Matti
44 Laakso Ilkka Lue lisää,
vastuualuepäällikkö, Keljonkangas
45 Lahtela Marianne,
opiskelija, Keskusta
46 Lahti Markku,
rehtori eläk, kotiseutuneuvos, Korpilahti
47 Lahtinen Jouko (sit.),
edustaja, yrittäjä, Korpilahti
48 Lahtinen Kalle,
IT-projektipäällikkö, toimitusjohtaja, Keltinmäki
49 Laitinen Ari,
DI, hankejohtaja, Korpilahti
50 Lang Oscar,
opiskelija, Kuokkala

51 Leikkainen Vuokko,
YTM, eläkeläinen, Korpilahti
52 Liehu Saku,
fil.kand, opiskelija, Palokka
53 Lintunen Kari,
yritysasiantuntija, eläkeläinen, Kuokkala
54  Lösönen Matias,
HLL, hammaslääkäri, Kuokkala
55 Markkio Henna-Riikka,
projektipäällikkö, Mannisenmäki
56 Martikainen Timo (sit),
DI, toimialajohtaja, Mäki-Matti
57 Moilanen Seppo,
agrologi, maaseutuyrittäjä, Leppälahti
58 Nevanpää Tom,
opettaja, FM, Mankola
59 Niininen Arto,
valmentaja, kokki, Palokka
60 Nummila Veikka,
opiskelija, Taulumäki
61 Paakki Valtteri Lue lisää,
poliittinen sihteeri, Keltinmäki
62 Paasonen Anne,
terveydenhoitaja (YAMK), nuoriso-ohjaaja, Saakoski
63 Palm Jukka,
eläk. opistoupseeri evp, Keltinmäki
64 Pavelka Béla (sit),
LitT, toimitusjohtaja, Kuokkala
65 Perttula Anne-Maria,
sosiaalityöntekijä, Keltinmäki
66 Pesola Anna-Liisa,
eläkeläisopettaja, Keltinmäki
67 Pöyhönen Anja,
yrittäjä, Kuokkala
68 Rantanen Essi,
vastuuohjaaja, YTM, Taulumäki
69 Rauhansalo Mikael,
opiskelija, Kortesuo
70 Rentola Heidi,
fysioterapeutti, Tikkakoski
71 Ritsilä Jari Lue lisää
KTT, dosentti, Keskusta
72 Ropponen Sami,
testauspäällikkö, FM, Vaajakoski
73 Ruth Katri Lue lisää,
PsM, psykologi, Keskusta
74 Räty Harri Lue lisää,
nuohoojamestari YAT, yrittäjä, Tikka
75 Saarinen Timo,
yrittäjä, Tourula
76 Savolainen Anniina,
laboratorioanalyytikko, asiakaspalvelukoordinaattori, Palokka
77 Savolainen Erkki,
eläkeläinen,Ristikivi
78 Seppälä Mikko Lue lsää,
kauppakeskusjohtaja, KTM, Palokka
79 Silvennoinen Juha,
edunvalvonta-asiantuntija, Tikkakoski
80 Siuruainen Heikki,
postityöntekijä, Keskusta
81 Sopo Raimo,
ylimetsänhoitaja, eläkeläinen, Tourula
82 Soukka Jenniina,
opiskelija, Kuikka
83 Suoranta Elina,
järjestö- ja nuorosotyöntekijä, Keltinmäki
84 Säynätmäki Heikki,
fil.kand., HLL
85 Taponen Anni,
FM, kemia, Mäki-Mati
86  Tolonen Marko,
agrologi, rakennusinsinööri, Halssila
87 Trast Marko,
maatila-asiantuntija, Keltinmäki
88 Tuikkanen Juha,
myynninsuunnittelija, Huhtasuo
89 Tuorila Arttu (sit),
upseeri, Vaajakoski
90 Tuppurainen Esko,
ammattiopettaja, opo, eläkeläinen, Taulumäki
91 Tuukkanen Jari,
sosionomi YAMK, palveluesimies, Kuokkala
92 Vanhala Mauno,
professori emeritus, Vesanka
93 Varila Sinikka,
toiminnanjohtaja, Keskusta
94 Viljanen Jorma,
yrittäjä, eläkeläinen, Mäyrämäki
95 Vimpari Juha,
insinööri, Keljonkangas
96 Warnecke Susann,
viestintäpäällikkö, tradenomi yamk, Kuokkala
97 Weijo Ilse,
luokanopettaja, KM, Korpilahti
98 Ylönen Jyri,
opinto-ohjaaja, FM, Ristikivi

Suomen Keskustan vaaliohjelma (laaja) Jyväskylässä

KESKUSTA – JYVÄSKYLÄLÄISTEN TYÖN, YRITTÄMISEN JA HYVINVOINNIN PUOLESTA
Tarjoamme uuden suunnan kaupungin toiminnassa ja taloudessa.

  • Tehtävien painopiste muuttuu koko kaupungin elinvoiman kehittämiseen.
  • Yrittäjyyden edellytyksiä menestyä ja tarjota työtä vahvistetaan mm. kaavoituksen, asumisen ja koulutuksen keinoin ja että kaupungin omat työllistämistoimet kaksinkertaistetaan.
  • Kaupungin elinkeinopolitiikan keskeiseksi painopisteeksi otetaan toimet, joilla kaupungissa oleva valtava osaaminen muutetaan tehokkaammin uusiksi yrityksiksi ja työpaikoiksi.
  • Pitämällä veroprosentti kilpailukykyisenä muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Vain terve talous mahdollistaa hyvät peruspalvelut kaikille jyväskyläläisille.
  • Vaatimalla tasapainoisempaa kaupunkirakennetta sallimalla kaavoitus ja asuminen myös haja-asutusalueilla.
  • Kansalaisyhteiskuntaa vahvistetaan päättäjien ja kuntalaisten yhteistoimintaa lisäämällä.
  • Vahvistamme kaupungin työtekijöiden hyvinvointia.

Jyväskylän Keskusta edellyttää seuraavia toimenpiteitä.

  • Päiväkotien ja peruskoulun ala-asteiden turvaamista kohtuullisen etäisyyden päässä olevina lähipalveluina jokaisessa kaupunginosassa.
  • Monimuotoisia yhteistyösopimuksia naapurikuntien kanssa asukkaiden lähipalvelujen turvaamiseksi inhimillisten ja kustannustehokkaiden etäisyyksien päästä.
  • Palveluautojen ja – bussien käyttöönottoa kodin lähiasiointiin terveydenhuoltoon ja viranomaistoimintaan.
  • Tuettua joukkoliikennettä, jolla turvataan eri väestöryhmien julkiset liikennepalvelut.
  • Luotettavan ja nopean laajakaistaverkon rakentaminen kattavaksi myös maaseutukyliin, millä mahdollistetaan kustannustehokas ja kuntalaisten tarpeista lähtevä julkisten digitaalisten palveluiden käytettävyys ja vahvistetaan yritystoiminnan kasvumahdollisuuksia kaikkialla Jyväskylässä.
  • Riittäviä henkilöstöresursseja lasten, nuorten ja opiskelijoiden sekä ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen.
  • Kevyen liikenteen väylien lisärakentamista taajama-alueille.
  • Pyöräreittien rakentamista Jyväskylän keskusta-alueelle.
  • Tuen lisäämistä haja-asutusalueiden yksityisille palvelujen tuottajille.
  • Kyläyhteisöjen tukemista oman alueen palveluiden kehittämiseksi.
  • Kylätalojen kiinteistöverotuksen helpottamista ja tukemista alueellisina toimintakeskuksina.
  • Olemassa olevan kouluverkon säilyttämistä haja-asutusalueilla.
  • Yksityistieavustusten säilyttämistä.
  • Vapaa-ajan asukkaiden palvelujen kehittämistä esim. mökkiläisfoorumien muodossa.
  • Kaupungin palveluita koskevan tiedottamisen selkeyttämistä.
  • Kaupunkilaisten kuulemista oman asuinalueensa asioissa.

JYVÄSKYLÄN KESKUSTAN NÄKEMYS KAUPUNKIPOLITIIKASTA
Yritystoiminta on kaupungin elinvoiman perusta
Kunta kokoaa lähipalvelut julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin tarjonnasta. Jyväskylän on elinkeinopolitiikassaan tunnistettava koko kaupungin vahvuudet ja panostettava niihin. On luotava omat osaamiskeskittymät. Koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä on parannettava.

Jyväskylän tulee huomioida kansainvälisyys kehittämällä omaa toimintaansa yhdessä yrittäjien, oppilaitosten sekä muiden kansainväliseen toimintaan keskeisesti liittyvien sidosryhmien kanssa. Kaupungin tulee tukea ja kehittää opiskelijavetoisten yrittäjäyhteisöjen toimintaa. Kaupungin tulee olla tukemassa yrittäjien välistä yhteistyötä ja –toimintaa kehittämällä ja vaikuttamalla menestymistä edistävän yritysympäristön kehittämistä Jyväskylässä. Jyväskylän positiivisen yrittäjyysilmapiiri luo jyväskyläläisille yrityksille mahdollisuuksia ja halua menestyä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa uusien työpaikkojen luomisessa ja hyvinvointimme rahoituspohjan turvaamisessa. Elinkeinopolitiikka ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen tulee olla keskeinen osa Jyväskylän kaupungin tehtävää. Perustettu elinkeinoyksikkö on tärkeässä roolissa mm. julkisissa hankinnoissa, jotka koskettavat paikallisia yrittäjiä. Hankintastrategiassa tulee pitää yrittäjäjärjestöt tiiviisti mukana.

Keskusta kannattaa työperäistä maahanmuuttoa. Uussuomalaiset antavat myös tärkeän lisäpanoksen jyväskyläläisten yritysten kansainvälistymiseen. Uussuomalaisten kotouttamisessa kielitaito on erityisen tärkeässä asemassa. Suomen kielen opettaminen ja osallisuus on kotouttamisen esisijaisia tehtäviä.

Keskusta edellyttää, että kaupunginvaltuusto suorittaa joka vuosi – alkusyksystä – valmistelun pohjalta perusteellisen elinkeinopoliittisen keskustelun ja linjaa toimet yrittäjyyden ja työllisyyden edelleen kehittämiseksi.

Päivähoito, esi- ja perusopetus sekä toisena asteen koulutus ovat tärkeimpiä lähipalvelujamme
Keskustan mielestä perhe muodostaa yhteiskuntamme perustan on sen muoto millainen hyvänsä. Perheiden tarpeet on nostettava keskiöön kaikessa toiminnassa. On tärkeää, että lapset voivat kasvaa ensimmäiset vuotensa kodinomaisissa oloissa. Keskusta on aina taistellut kotihoidon tuen puolesta ja tätä kamppailua tulemme jatkamaan myös tulevalla valtuustokaudella.
Lähipalveluja varten Jyväskylässä tulee olla riittävän kattava toimintaverkko. Mielestämme pienten lasten palvelut kuten päiväkodit ja alakoulut on oltava lähellä kotia tai joustavasti vanhempien työmatkan varrella. Tarvittavia koulukuljetuksia on helpotettava mahdollista-malla saman perheen koululaisten pääsy samaan kouluun. Paikallisissa opetussuun-nitelmissa tulee kiinnittää erityistä huomiota yksilön ja yhteisön vastuuseen. Koulukiusaaminen on estettävä yhteisvoimin. Luodaan jyväskyläläisiä malleja työrauhan ylläpitämiseen, opiskelumotivaatioon ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Moniammatillisen yhteistyön toimivuus edellyttää tiivistä yhteistyötä päiväkotien ja koulujen ammattilaisten kesken. Opetusryhmät luodaan joustaviksi ja etsitään uusia tapoja toimia uudistuneen opetussuunnitelman hengessä. Opetustyö on resursoitava riittävästi ja järkevästi oppimiseen ja oppilaisiin kohdistuen. Huomiota on kiinnitettävä myös pienryhmien riittävyyteen. Inkluusio ei saa olla säästötoimenpide. Oppimisympäristöissä kiinnitetään huomiota sisäilman laatuun, melun vähentämiseen, akustiikkaan ja työrauhaan.

Huolehditaan, että peruskoulunsa päättäville on toimivia vaihtoehtoja päästä eteenpäin jatkokoulutuksen ja työssä oppimisen kautta. Lähtökohtana pitää olla syrjäytymisen torjunta.  Kannamme syvää huolta toisen asteen koulutuksen rahoituksesta oppivelvollisuuden laajetessa. Erityisesti lukiokoulutuksen rahoitusta on kaupungin tuettava. Myös oppisopimuskoulusta on lisättävä. Nuorten matalan kynnyksen työllistämistä on kehitettävä. Työllistämismäärärahojen käyttöä on selkeästi tehostettava. Nuorten yrittäjyyskasvatuksen on ulotuttava kattavasti ammatilliseen, lukio- ja korkeakouluopetukseen yhteistyössä yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa.

Ikäihmisten palvelut on turvattava
Kannamme huolta palveluja tarvitsevien ikäihmisten hyvinvoinnista. Useimmat haluavat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Siihen on luotava mahdollisuus turvaamalla heidän tarpeitaan vastaavat palvelut. Toisaalta ikäihmisten toiveita päästä seniori- tai palvelutaloon on kunnioitettava. Omaishoitajille on ikään katsomatta taattava kohtuullinen korvaus ja mahdollisuus riittäviin lepopäiviin arvokkaassa työssään. Jyväskylän Vuokratalot Oy:n tulee rakentaa myös senioritaloja.

Palvelutalopaikkoja on lisättävä kysyntää vastaavasti ja vanhoja tiloja saneerattava nykyaikaiseksi. Kun voimat eivät enää riitä kotona asumiseen, vanhusten perhehoito tarjoaa kodinomaisen vaihtoehdon laitoshoidolle. Erityisen hyvin perhehoito sopii alkavaa muistisairautta poteville ja itsensä turvattomaksi tunteville vanhuksille. Myös huono-kuntoisimpien tarvitsemia laitospaikkoja on lisättävä siten, että paikkaa ei joudu odottamaan kohtuuttoman kauan.

Vanhushuollon henkilökuntaa on lisättävä ja hoidon tasosta on huolehdittava. Kolmannen sektorin roolia on täsmennettävä ja sen roolia on lisättävä. Vanhusten aitoa kohtaamista on tuettava seniorityötä kehittämällä.

Vanhusneuvoston asemaa on kehitettävä ja sen toimintamallille on saatava jatkumo. Keskusta arvostaa Jyväskylän vanhusneuvoston toimintaa ja edellyttää, että vanhusneuvostoa kuullaan ikäihmisiä koskevassa päätöksenteossa. Eläkeläisjärjestöt ovat tärkeitä vapaaehtoistoimijoita, joiden tarpeita kaupungin on kuunneltava herkällä korvalla.

Sotiemme veteraaneille on tarjottava riittävät kotipalvelut ja myös kuntoutusta tulee lisätä. Useimmat sotiemme veteraanit tarvitsevat avokuntoutusta laitoskuntoutuksen sijaan ja sitä on myös järjestettävä. Sotiemme veteraanit haluavat asua kotonaan niin kauan, kuin se suinkin on mahdollista! Palveluja on suunnattava kotiin, sillä laitoskuntoutus ei enää sovellu korkeaan ikään ehtineille sotiemme veteraaneille.

Terveyden edistäminen luo hyvän elämän eväät
Hyvinvointi kuuluu kaikille ja on kaikkien vastuulla. Terveyden edistäminen ja ennalta-taehkäisy ohjaavat kaikkea kunnan toimintaa kaavoituksesta liikunta- ja kulttuuripalve-luihin. Erityisesti Jyväskylän tulee panostaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, jolloin säästetään sairaanhoidon ja pahoinvoinnin menoissa. Lääkäripalveluja tulee saada, kun on tarve. Jokaisella on oma vastuu itsensä ja lähimmäisen terveydestä, joka voi lähteä hyvinkin pienestä kuten yhdessä liikkumisesta.

Vammaispalveluissa tulee huomioida asiakkaan tarpeet niin asumisessa kuin avustaja-palveluissa. Avustajien saatavuus on turvattava myös lomitusasioissa. Opiskeluterveydenhuollon resursseja ja henkilökuntaa tulee lisätä. Kaikenikäisten mielenterveyspalveluihin tulee panostaa nykyistä huomattavasti enemmän. Neuvolapalveluihin tulee panostaa, ja esimerkiksi lisätä kotikäyntejä, joiden tavoitteena on löytää tukea tarvitsevat perheet. Kodin ja koulunyhteistyöhön panostetaan ja tuetaan vanhemmuutta. Näin voidaan estää ongelmien moninkertaistuminen ja niiden siirtyminen sukupolvelta toiselle.

Sote-uudistus valmistellaan Keski-Suomen kaikkien kuntien kanssa hyvässä yhteistyössä, ja turvataan erityisesti työttömien, vammaisten ja eläkeikäisten sosiaali-, ja terveyspalvelut.

Samoin laadukkaat työterveyspalvelut tulee turvata. Erityisesti lastenpsykiatrian palvelut turvataan maakunnallisena toimintana.

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut osaksi arkielämää
Teemme totta liikuntakaupunkimaineesta liikuntavaihtoehtojen laatua parantamalla ja määrää lisäämällä. Kohdennamme kulttuuripalvelujen painopisteen omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukemiseen.

Liikunta vahvistaa ihmisen voimavaroja. Oma-aloitteiselle toiminnalle on annettava tilaa. Kevyenliikenteen väylät ovat käytetyimpiä liikuntapaikkoja ja Jyväskylän tulee tämä huomioida kaavoituksessaan. Panostamme kaikille avoimien ja helposti saavutettavien liikuntapaikkojen, kuten Rantaraitin kehittämiseen.

Vapaa-ajallaan monet jyväskyläläiset tekevät arvokasta työtä erilaisissa lasten, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten terveyden, elämänlaadun ja viihtyvyyden eteen. Kaupungin pitää auttaa tätä työtä, pienillä panoksilla säästetään toisaalla huomattavasti. Kaupungin ja urheiluseurojen yhteistyöllä on saatu paljon hyvää aikaan, esimerkkeinä Vehkasuon kuplahalli, Kotalammen tekonurmi ja Killerin jäähalli. Tätä yhteistyötä kehitetään edelleen. Viemme Hippos-hanketta suunnitelmallisesti eteenpäin. Nuorten osallistumismaksut on pidettävä edullisina tai jopa ilmaisina.

Jyväskylä tarjoaa kulttuuritoiminnan monille alueille hyvän toimintaympäristön. Jatkamme työtämme kulttuurin toimitilojen uudistamiseksi ja kehittämiseksi. Koulujen tiloja on oltava tarjolla toimintaan kouluaikojen ulkopuolella. Kulttuurielämän moni-ilmeisyyttä tulee edelleen vahvistaa. Pieniä kulttuuri- ja harrastustoimijoita pitää tukea taloudellisesti ja toiminnallisesti. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttäjien tulee myös itse osallistua palvelujen järjestämiseen.

Rakentaminen tulee sallia taajamissa ja maaseudulla unohtamatta keskustan kehittämistä
Keskustan mielestä kuntalaisten on itse saatava valita asuinpaikkansa.  Maankäytön suunnittelulla on luotava mahdollisuus kunkin elämäntilanteeseen sopivaan asumiseen.

Monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta tulee kaavoituksella turvata niin alueellisesti, kuin asumismuodollisesti. Täydennysrakentamisen tulee hyödyttää alueen palvelujen kehittämistä ja taloyhtiöiden peruskorjausten rahoittamista. Kaavoitusta ja rakennusmääräyksiä on kehitettävä niin, etteivät ne nosta rakentamisen ja asumisen kustannuksia. Opiskelija-asuntotuotanto mahdollistetaan kampusalueiden ja Jyväskylän keskustan läheisyydessä

Myös tulevaisuudessa maaseutumaisen asuminen vaihtoehto on oltava mahdollista kehittämällä haja-astusalueiden maankäyttöä nykyisten kylien pohjalta. Suunnitelmallista rakentamista on edistettävä myös muualla kuin valmiiksi kaavoitetuilla alueilla, koska nykyinen asumista palveleva tekninen infra mahdollistaa sen. Paranevat liikenneyhteydet etenkin Kirri-Tikkakoski suunnalla mahdollistavat uusien alueiden rakentamisen.

Keskusta painottaa kohtuuhintaisin asumisen edistämistä. Asumis- ja työpaikkaympäristöt on suunniteltava siten, että kevyen- ja joukkoliikenteen sekä energiahuollon tarpeet huomioidaan. Liikenteen pitkän aikavälin maankäyttötarpeet varataan kaavoituksessa ajoissa. Jyväskyläläisten valmiuksia hillitä ilmastonmuutosta edistetään kansalais-valistuksen ja kaavoitusratkaisujen avulla. Järkivihreitä toimenpiteitä on huomioitava kaikissa kaupungin toiminnoissa.

Asuntopolitiikalla on vastattava yhteiskunnan muutoksen vaatimiin tarpeisiin ohjaamalla ja mahdollistamalla tuotantoa riittävässä määrin pieniin, yhden hengen talouksien haluamiin asuntoihin. Kaupungin asuntopolitiikan tehtävänä on pyrkiä ehkäisemään vuokratason nousua. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan kaupungin omaa vakavaraista yhtiötä Jyväskylän Vuokra-Asunnot Oy:tä (JVA), mikä toimii omakustannusperiaatteella.

Paikallisliikenteen tulisi toimia kaasulla ja biokaasulla ja edistää uusiutuvia vaihtoehtoja liikenteessä. Lämmön ja sähkön tuotannossa on suosittava ja siirryttävä kokonaan uusiutuviin ja päästöttömiin vaihtoehtoihin. Jätteiden kierrätystä hyötykäyttöön on tehostettava. Erityisesti muovin kierrätystä tulee tehostaa.

Kaupungin asukkaiden hyvinvoinnille tärkeät viheralueet, kuten Harju, järvien rannat   ja Tourujoki, otetaan erityisesti huomioon kaupunkisuunnittelussa.

Keskellä elämää – Keskusta

I Jyväskylä lyfts de bästa aspekterna av Finland fram. Det är en stad med utbildning, kultur och sport, Jyväskylä är en jordnära stad. Vi i Centern värdesätter arbete i istället för att vara högfärdiga. Detta kommer vi att fortsätta med. Vi tycker att: Jyväskylä måste vara en stad som ser framåt och är byggd för människan. Hur går vi mot detta?

Frihet att bo och en bra vardagen

  • Staden får inte uppskatta var människor ska bo. Alla har frihet att välja bostad och byggnads friheten i Jyväskylä måste ökas.
  • Lokala tjänster måste vara tillgängliga och fungera i hela Jyväskylä.
  • Naturen ska finnas inom gångavstånd i centrala Jyväskylä.
  • Jyväskylä bör byggas mot gröna och jordnära bostadsområden och byar.
  • Zoning har en central roll. Vi kräver varierande markförsörjning och regionalt rättvis zonindelning.
  • Byråkratin får inte öka tvärtom måste byråkrati skäras bort det ska gå fortare att få tillstånd.

Bra för människan

  • Vi stöder vardagliga träningsmöjligheter genom att lägga till träningsställen som tillgången på utomhus gymnastik över hela staden och förbättra deras kvalitet.
  • Uppmuntra klubbar och idrottsföreningar att ta initiativ och vara aktiva.
  • Möjligheter till hobbyer med låg tröskel måste stärkas.
  • Vi uppmuntrar barn och deras föräldrar att tillbringa fritid tillsammans

Välbefinnandet: det viktigaste

  • Jyväskylä måste ta på allvar den snabba tillgången till mentalvårdstjänster för alla åldersgrupper.
  • Säkerställa omfattande rådgivningstjänster för att stödja familjer.
  • Stöd till ett brett utbud av daghems tjänster.
  • Vi Investera i tillgång till ett brett utbud av tjänster för äldre.
  • Vi stöder vårdgivares välmående och äldres möjlighet att bo hemma.
  • Vi vill säkerställa tillgängligheten till bostäder med rimlig hyra.

En hållbar ekonomi

  • Ekonomin måste vara hållbar: Vi har bara så bra tjänster som ekonomin tillåter.
  • Sysselsättningen ökar bara om Jyväskylä är en ännu bättre stad för företagandet.
  • Att höja skatterna får inte vara det enda sättet att balansera den kommunala ekonomin – vi motsätter oss en höjning av fastighetsskatten.

För grundutbildning

  • Jyväskylä måste ännu starkare vara en stad för utbildning, forskning och kultur.
  • Grundutbildningens kvalite, resurser och studievägledningen skyddas.
  • Barn garanteras en säker skolgång i samarbete mellan skolan och familjen.
  • Förbättra skolfreden genom att stödja samhörigheten i grundskolan.

För vidareutbildningen

  • Tillräckligt med platser för vidareutbildning och praktikplatser samt prisvärda studentbostäder måste garanteras för dem som avslutar sin grundskola.
  • Andra stadiets utbildning av hög kvalitet ska finnas för hela årsgruppen
  • Inom kultur tjänsten uppmuntras det till nytänkande och görs nya investeringar.
  • Samarbete mellan kultur tjänsten, tredje sektorn och föreningar ska stödjas.

En säker och bekväm tillvaro skapas genom att vi alla bär ansvar inte bara för oss själva utan också om våra närstående. Makten i det allra viktiga frågorna som berör stadsborna ligger hos stadsfullmäktige. Beslutsfattandet måste vara öppet, förutsägbar och i linje med god förvaltning. Endast på detta sätt kan invånarna förlita sig på gemensamma beslut.

Centern vill vara öppet för stadsborna. Vi stöder inte bedrägliga operatörer och metoder. Vi respekterar andras åsikter.

KOM IHÅG ATT RÖSTA!

In the Middle of Life – Keskusta

Jyväskylä gives you the best of Finland. It’s a down-to-earth city of education, culture and sports. In the Centre Party of Jyväskylä we value honest work over pretentiousness. That is what we will continue doing. Our thoughts of the new: Jyväskylä must be a city that looks to the future and is built for its people.
We seek to increase vitality and well-being in Jyväskylä.
How do we attain this?

Freedom of living and comfort in everyday life
The city must not assess where people should live. Everyone has freedom to choose their place of living and building rights should be extended.

Good for people
Everyday exercise improves quality of life. Training facilities such as outdoor sports sites must be kept in good condition all over the city.
We encourage children and their parents to take part in recreational activities together.

Most important: Well-being for everyone 
The city of Jyväskylä must provide fast access to mental health services for all ages.
We want to ensure availability of affordable housing.

In favour of teaching, education and culture
Jyväskylä must strengthen its role as a city of education, research and culture.
New experiments in culture services are encouraged, and new investments such as Music hall should be promoted.

Sustainable economy
An increase in employment is achieved only when Jyväskylä is made an even better city for entrepreneurs.
Especially the conditions of nature and food tourism should be improved.

Fair decision-making
A safe and pleasant living environment is created by empowering every citizen to be responsible for themselves and those around them.
The power to make decisions and the responsibility in the most important matters concerning the city and its citizens belong to the city council. Decision-making must be transparent and predictable and should always follow good governance. This is the only way the citizens can trust the common decisions.The Centre Party is open to all citizens. We promote honest methods. We respect and value others’ opinions.

REMEMBER TO VOTE!
https://keskusta.fi/jyvaskyla

البرنامج الانتخابي لحزب الوسط لمنظمة بلدية يوفاسكولا :

في يوفاسكولا سيتم تسليط الضوء على افضل جوانب فنلندا:

انها مدينة التعليم، الثقافة والرياضة. حزب الوسط في يوفاسكولا يقدر القيام بالعمل بدل من المراقبة، وهكذا يجب ان يستمر الحال.

افكارنا حول الجديد:

يجب ان تكون بوفاسكولا مدينة تتطلع للمستقبل، مبنية من اجل الناس، وحجم تطلعات الناس.

نحن نعمل على تعزيز القوة، طاقة التحمل والفرح في يوفاسكولا.

كيف نمضي قدماَ بهذا الاتجاه:

  • حرية السكن و الراحة اليومية:

لكل شخص الحرية باختيار مكان سكنه، يجب ان تزداد حرية البناء في يوفاسكولا.

الخدمات المحلية يجب ان تكون متاحة و فعالة في جميع انحاء يوفاسكولا.

يجب ان تكون الطبيعة ايضا على مسافة قريبة من مركز مدينة يوفاسكولا.

  • الافضل للناس:

دعم فرص ممارسة الرياضة اليومية، الاماكن الرياضية، مثل صالات الالعاب الرياضية الخارجية، جعل جميع المناطق في المدينة في حالة جيدة.

تشجيع النوادي على المبادرة و النشاط.

يجب زيادة عدد اماكن ممارسة الهويات.

نشجع الاطفال واولياء امورهم على اللعب معا.

  • اهم شيء هو رفاهية الجميع:

يجب على بلدية يوفاسكولا ان تأخذ على محمل الجد سرعة توافر خدمات الصحة النفسية لجميع الفئات العمرية.

ضمان توفر خدمات استشارية شاملة و دعم خدمات تعليم الاطفال المبكرة و المتنوعة.

دعم النشاطات اليومية للاشخاص المحتاجين للرعاية الاسرية و ضمان تكيف مقدم الرعاية.

ضمان توافر السكن المناسب.

تعزيز نشاط كبار السن في المجتمع.

  • التعليم والحضارة و الثقافة

يجب ان تكون يوفاسكولا مدينة اقوى من السابق في التعليم و البحث و الثقافة.

على سبيل المثال.

ضمان تعليم المرحلة الثانوية الجيد لجميع الاعمار.

تشجيع الخدمات الثقافية و تجربة خدمات جديدة و عمل استثمارات جديدة على سبيل المثال بيت الموسيقى.

دعم التعاون في الخدمات الثقافية مع القطاع الثالث و كذلك مع مختلف المنظمات والاندية.

  • اقتصاد مستديم قوي

فقط في يوفاسكولا لدينا خدمات جيدة عندما يتدهور الاقتصاد. نحصل على زيادة في التوظيف فقط في حال جعلنا يوفاسكولا مكان للتجربة افضل من السابق.

يجبة ان لا يكون تشديد الضرائب الحل الوحيد لتحقيق التوازن في الاقتصاد المحلي، نحن ضد زيادة الضرائب على الممتلكات.

  • الصدق في اتخاذ القرار

يتم انشاء بيئة امنة و مريحة من خلال دعم مسؤولية كل مواطن عن نفسه و اقربائه و المشاركة و الامان والراحة.

اتخاذ القرار يجب ان يكون شفاف ويمكن التنبؤ بها و تتماشى مع السلطة الرشيدة.

       

Paikallisyhdistykset

Jyväskylän Keskustaopiskelijat JOK ry. Arttu Laaksonen
Jyväskylän Keskustaseura ry. pj. Petri Neittaanmäki
Keskustan Etelä-Korpilahden paikallisyhdistys ry. (Ensio Ahvenus)
Keskustan Jyväskylän Kortepohjan paikallisyhdistys ry. pj. Sami Liehu
Keskustan Jyväskylän paikallisyhdistys ry. pj. Henna-Riikka Markkio
Keskustan Korpilahden paikallisyhdistys ry. pj. Pirkko Weijo
Keskustan Kuikan paikallisyhdistys ry, pj. Heino Malinen
Keskustan Nyrölän paikallisyhdistys ry. pj. Matti Järvinen
Keskustan Pohjois-Korpilahden paikallisyhdistys ry. (Timo Koskinen)
Keskustan Puuppolan paikallisyhdistys ry. pj. Tahvo Anttila
Keskustan Ritopohjan paikallisyhdistys ry. pj. Jouko Lahtinen
Keskustanaisten Etelä-Korpilahti yhdistys ry. (Mailis-Ahovuori)
Keskustanaisten Jyväskylän yhdistys ry. pj. Anne-Maria Perttula
Keskustanuorten Jyväskylän osasto ry. Brysselissä nyt-uusi syksyllä
Vaajakosken keskustaseura ry. pj. Seppo Moilanen

Mielipidekirjoitus Korpilahti-lehdessä 16.12.2020

Salolan tuulivoimahanke

Salolan tuulivoimaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointisuunnitelma ovat olleet esillä.

Salolan tuulivoimahankkeessa vastustamme vaihtoehtoja 1 ja 2 ja kannatamme vaihtoehtoa 0 ”Hanketta ei toteuteta”, koska hankealue ja sen vaikutusalue ovat luonto-, maisema- ja kulttuuriarvoiltaan sellaisia, ettei tuulivoimapuisto ole alueelle esitetyin perustein toteuttamiskelpoinen. Näemme erittäin tärkeänä, että seuraavia asioita vielä selvitetään.

Selvityksissä ei tuoda riittävän selvästi esille, kuinka suurista rakennelmista tässä suunnitelmassa on kyse. Jotta voimaloiden kokoluokka olisi hahmotettavissa, kannattaisi tuulivoimalan korkeuksia verrata olemassa oleviin ihmisen tekemiin rakennelmiin esimerkiksi Eiffeltorniin, jonka korkeus ilman antennia on 300 metriä. Muita vertailukohteita, toki ei suunniteltujen tuulivoimaloiden kokoluokkaa ovat Näsineula 134 m, Puijo 75 m ja Suomen korkein asuinrakennus Majakka Kalasatamassa 134 m. Salolan tuulivoimahankkeen vaihtoehto 1:n tuulivoimala olisi 275 m ja vaihtoehto 2:n 290 m. Taka-Keljon TV-maston korkeus on 322 m. Sekä Taka-Keljon TV-masto (1 kpl) ja Salolan tuulivoimalat (8-10 kpl) sijaitsevat korkealla mäellä, mikä korostaa kohteiden maiseman muuttumista jatkossa.

Hankealueen läpi on yleiskaavassa osoitettu pääulkoilureitti, joka ei ole vielä toteutunut. Tuota kaavaa ei pidä muuttaa sillä perusteella, ettei reitti ole vielä toteutunut. Keski-Suomen maakunnassa ja Jyväskylän kaupungissa on pitkäjännitteisesti kehitetty matkailua ja erityisesti luontomatkailu on kehittyvä palveluala. Sitä on kaavaratkaisuissa tuettava eikä heikennettävä.
Suunnitteilla olevan tuulivoimapuistoon liittyy merkittäviä tekijöitä, joita ei osallistamis- ja ympäristövaikutustensuunnitelmassa ole riittävällä tavalla huomioitu tai ne ovat täysin puutteellisia. Puutteet koskevat liikennettä, maisemaa, luontoa, tuulimyllyjen elinkaaritarkastelua, kuten loppusijoitusta, ympäristövaikutusten selvityksen luotettavuutta, siirtolinjojen selvityksiä, melua ja välkettä.

1. Liikenne
Tuulivoimapuiston rakentamisen ja käytön vaikutukset liikenteen osalta ovat suunnitelmassa puutteelliset. Liikenteen reittien vaikutukset olemassa olevaan tieverkkoon ja niiden kattavuuteen ja kestävyyteen on selvitettävä. On todettu, että hankealueella on kattava metsäautoreitistö, mutta ne eivät tule sellaisinaan kattamaan tarvetta. Niitä ja muita tiereittejä on mm. vahvistettava ja levennettävä. Tiestön aiheuttama ympäristövaikutukset on myös selvitettävä maa-ainesten ottamista myöten.

2. Maisema
Hankealue on maisema-arvoiltaan erittäin arvokas paikallisesti ja valtakunnallisesti. Päijänne-maisema on jylhyydessään ainutlaatuinen ja hankkeen vaikutusalueella on Unescon maailmanperintökohteen ”Struven ketjun” yksi kolmiomittauspaikoista, Oravivuoren kolmiomittauspiste. Tuulivoimapuisto tuolla maisemaltaan arvokkaalla alueella on sinne sopimaton niin visuaalisesti kuin hiljaisuuden rikkovana elementtinä. Hiljaisen alueen arvottaminen on selvityksessä ohitettu toteamuksilla, millaisia ääniä ympäristössä esiintyy.
Kaavan laadinnassa meitä mietityttää myös se, ettei ihan ole linjassaan, että kesämökit pitää rakentaa visusti piiloon järvimaisemalta mutta kymmentä eiffeltornin korkuista tuulimyllyä suunnitellaan kaavaan Päijänteen alueelle. Haluamme, että myös tätä seikkaa tarkastellaan tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti kaavaa laadittaessa.

3. Luonto
Hankealue ja sen vaikutusalueen luonto on merkittävä laajemmin kuin pelkästään kyseisen alueen asukkaille, loma-asukkaille ja maanomistajille. Päijänteen vesistö, Vaaruvuoren retkeilyalue ja Leivonmäen kansallispuisto ovat erittäin suosittuja retki- ja vapaa-ajanviettopaikkoja. Tätä seikkaa suunnitelmassa ei ole huomioitu riittävällä tarkkuudella. Tuulivoimapuisto sijoittuu, kuten suunnitelmassa jo todetaankin, lintujen päämuuttoreitille. Tätä on syytä tutkia ja selvittää lisää. Seuraavaa lintujen syysmuuttoa on tarkoitus seurata syksyllä 2021. Tämä osuu päällekkäin kaavakäsittelyn päätösprosessin kanssa. Tämä arvioitava kaava on suunniteltu olevan Jyväskylän kaupunginvaltuustossa syksyllä 2021. Sitä ennen kaavaa käsitellään kaupunginhallituksessa ja kaupunkirakennelautakunnassa. Aikataulullisesti on mahdotonta sovittaa syysmuuttoseuranta ja päätöksenteko luotettavalla tavalla yhteen.

4. Tuulivoimapuiston loppusijoitus
Selvitys ei selvitä riittävällä tavalla tuulivoimapuiston koko elinkaarta. Elinkaaritarkastelu kokonaisuudessaan on välttämätöntä, koska siihen liittyy arvoja, joita on arvioitava kokonaisuudessaan, ei vain osia siitä. Selvityksessä on tultava esille mm. mitä tapahtuu maastoon rakennettaville tuulimyllyjen perustusrakenteille ja myllyn osille sen jälkeen, kun mylly poistuu käytöstä. Eettisesti on perusteltua selvittää myös, mitkä ovat osien vaikutukset sijoitusympäristössään pitkällä aikavälillä, koska tuulivoima profiloituu parhaillaan ekologiseksi ja vastuulliseksi tavaksi tuottaa energiaa. Kuitenkin tämä tarkastelu ulottuu vain energian tuotantoaikaan eikä laajemmin koko tuotantoprosessiin.

5. Selvityksen luotettavuus
Selvityksen luotettavuus on kyseenalainen, koska vastaavaa tuulivoimapuistoa ei ole. Taulukossa ”11.5 Merkittävyyden määritteleminen” on kyseenalainen ja sen luotettavuutta pitää arvioida kriittisesti juuri sen selosteessa mainitun yhteismitallisuuden ongelmatiikan vuoksi.

6. Sähkönsiirron siirtolinjojen tarkasteltavat vaihtoehdot
Sähkönsiirron maisemavaikutukset on suunnitelmassa esitetty varsin yleisellä tasolla. Sitä pitäisi tarkastella myös havainnekuvin.
Maanomistajia koskevat hallinta- ja sopimusasioihin on suunnitelmassa viitattu, mutta niitä ei ole avattu tarkemmin. Tuulivoimapuiston toimintaan liittyvät sopimukset maanomistajien kesken ovat ilmeisesti arvoltaan kahdentasoisia riippuen siitä, onko kyse tuulenottoalueesta vai siirtolinjasta. Maanomistajat ovat eriarvoisia tuulivoimapuiston tuottavuudesta, koska korvaus on erilainen tuulenottoalueella ja siirtolinjalla. Näitä pitää tarkastella tarkemmin ottaa huomioon osallisuussuunnitelmassa.

7. Melu ja välke
Meluhaitta on selvitettävä suunnitelmassa esitettyä tarkemmin, koska kyseessä on erityisesti vesistöalue ja ehdotetut tuulimyllyt ovat todella korkeita. Melumallinnusten lisäksi, olisiko mahdollista selvittää asukkaiden kokemuksia meluhaitoista sellaisen olemassa olevan tuulivoimapuiston osalta, joka parhaiten vastaisin nyt suunniteltavaa? Lisäksi olisi selvitettävä kokemuksia tuulivoimaloiden meluhaitoista järvialueilta.
Tuulivoimalan valojen aiheuttama välkehdintä on selvitettävä suunnitellusti ja huolehdittava asian tiedottamisesta.

8. Hankekonsultti
Hankekonsulttina toimii Etha Wind Oy, jonka on palkannut hanketoimija. Hankekonsultin tuotoksiin tulee suhtautua varauksella, sillä tulee huomioida, kuka on tilannut ja maksaa hankkeen esittelyaineistosta.

Kaiken kaikkiaan suunnitelmassa on tarkasteltava sen informatiivista otetta. Esimerkiksi sivulla 46 kuvattaessa asutusta ja virkistyskäyttöä kerrotaan ”Hankealueelle ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia.” Tämän tyyppinen kerronta vähättelee hankkeen vaikutuksia. Mielestämme asia tulisi avata rehellisesti: ”Tuulivoimapuiston hankealueelle ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia, mutta sen vaikutusalue ulottuu kymmenien kilometrien päähän.

Tuulia Kuntsi, Kesk
Jyväskylän kaupunginvaltuuston 1. vpj

Jari Colliander, Kesk
Valtuustoryhmän pj.

________
Vaihtoehto 1: alueelle toteutetaan enintään 8 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 275 metriä. Kokonaisteho 64-80 MW.
Vaihtoehto 2: alueelle toteutetaan enintään 10 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 290 metriä. Kokonaisteho 80-100 MW.
Lisäksi sähkönsiirtoon tarvitaan uusi, noin 10 km pitkä maakaapeli sähköasemalle ja 22 km pitkä 110 kV ilmajohto.
Voimajohtoaukean leveys on 26 m. Lisäksi johtoaukean molemmin puolin on 10 metrin reunavyöhykkeet, joilla puuston kasvua rajoitetaan. Mikäli voimajohto toteutetaan maakaapelina rakennustyön ajaksi, metsäalueelle raivataan noin 20 m leveä työ- ja asennusalue, josta kaapelin lopullinen lunastus- ja rajoitusalue on noin 10 m leveä. Maakaapeleiden päällä ei saa kasvaa isoja puita.

EtusivuJyväskylä