Aktiivitilauudistuksen talousvaikutuksia avattava – politiikan tavoite ei voi olla yrittäjien vähentäminen!

Pirkanmaan Keskustan maaseutu- ja yrittäjyystyöryhmä on huolestunut siitä, ollaanko maatalouspolitiikan jatkuvuuden perustaa kääntämässä päälaelleen. Aiotaanko aktiiviviljelijän määritelmää ja maataloustukien ehtoja muuttaa väkivaltaisesti yksittäisten MTK:n valtuuskunnan syksyn keskustelupuheenvuorojen käynnistämänä? Sen jälkeen on alettu kyseenalaistamaan mm. voiko maataloustukea saavalla pien- tai perheyrittäjällä olla muitakin tulonhankkimismuotoja.

On kyseenalaistettu myös, miksi elinkeinonvapauden vallitessa eläkeläisetkin voivat työtä tehden ja veroa maksaen hakea tukea ja miksi nurmikierrossa olevat kasvinviljelypellot edes tarvitsevat jotain tukea. Siihenkin lienee yleensä syy, jos viljelijä katsoo viisaammaksi niittää sadon maanparannusvaikutuksen takia maahan. Nykyinen järjestelmä, jolle politiikkaa ja ennen kaikkea tilojen toimintaa on pitkäjänteisesti rakennettu, on alettu keskustelussa kyseenalaistaa jakavaan sävyyn.

Maanantaina 17. maaliskuuta Maaseudun Tulevaisuus uutisoi MTK:n ihmettelevän: ”Miksi ministeriö löi jarrut päälle aktiivitilojen määrittelyssä?” Lehden mukaan tämä on kirjoitettu hallitusohjelmaan hyvänä tarkoituksena kohdentaa maataloustukia järjestelmällisemmin ruoantuotantoon. Keskustan Pirkanmaan piirin maaseutu- ja yrittäjyystyöryhmä pitää tilanteen rauhoittamista ja tuumaustaukoa viisaana ratkaisuna.

Muistetaan, että koko maatalousjärjestelmämme on EU-liitoksesta alkaen rakennettu maltilla. Koko ajan on hyvä muistaa, että EU:n pinta-alaperusteiset tukieurot ovat EU:n jäsenmaksujen suomalaiseen kulutukseen päätyviä palautuksia, joita ei tulisi, ellei niitä haluta hakea.

EU-aikana tilojen kokonaismäärä pudonnut 100000 tilasta n. 40000 tilaan. Koko maan asuttuna pitämiseen huoltovarmuuteen, ruokaturvallisuuteen sekä maatalousyrittäjien keskinäisen erilaisuuden sietämiseen kannattaisi panostaa näinä vaikeina aikoina nykyistä enemmän. Maatalousyrittäjien moniäänisyys on ollut voimavara, jonka arvo on jo nyt alentunut liikaa tilojen määrän pudotessa.

Pirkanmaan Keskustan maaseutu- ja yrittäjyystyöryhmä pitää käsittämättömänä, että keskustelussa on oheisvaikutusten ohella sivuutettu talousvaikutusten analysointi tunnuslukujen kautta. Milloin aktiiviviljelijöiden määrän karsimista ajavat tahot esittelevät maatalousekonomisten laskelmia mm. siitä, minkä verran uudistus esimerkiksi kasvattaa yhteenlaskettua maataloustuloa? Olisi väärin, jos hallitus alkaisi tehdä ”joko tai-politiikkaa” ilman luotettavin laskelmin perusteltuja talousvaikutuksia.

Uudistus tuskin suuresti lisää myöskään sukupolvenvaihdosten määrää. Maataloustukien uudelleen kohdentamisen ja muutosten todennäköinen riski on, että huomattava osa toimivista maatiloista lopettaa tuotantonsa tukien loppumisen takia. Voi olla, että vain osa pelloista vuokrataan tai myydään jatkaville tiloille, loput metsitetään tai jätetään viljelemättä. Maatilojen korjausvelkainen rakennuskanta rapistuu entisestään, kun tilojen markkinoilla menestyminen tuskin pitemmän päälle paranee vain kokoa kasvattamalla.

Välitön uhka on myös maaseudun autioitumisen nopeutuminen. Ehkä jopa 70–80 % tiloista tietyillä alueilla lopettaisi tuotannon. Maaseudulla elinvoimaisuus alenee ja ihmisten mielenterveyden haasteet lisääntyvät niin luopujain kuin ylikuormittuvien jatkajien keskuudessakin. Maaseutuun kytkeytyvien kansalaisjärjestöjen jäsenkato ja radikaalinen väheneminen etenee, kun yhä harvempi niitä enää kokee omakseen. Mistä jatkossa löytyvät toimintatavat ja rakenteet maaseudun yhteisöllisen voiman ja yhteisen viestin vahvistamiseksi, jos tilamäärä rajataan 8500 tilaan? Miten suomalaisen alkutuottajan neuvotteluasema ruokamarkkinoilla tai yhteiskunnassa paranee, kun joukkovoima vähenee? Tähän asti tilojen lopettamistahti on ollut suuri huolenaihe, ei tavoite.

Kokonaisuutena kyseessä on merkittävä uhka koko maan asuttuna pitämiseen tähtäävälle politiikalle. Mitkä olisivat muutosten kerrannaisvaikutukset mm. elinvoimaan ja työllisyyteen maaseudulla. Politiikan tavoite ei voi olla työllisten ja ostovoiman määrän nopea lasku ennestään vaikeuksissa olevilla seuduilla. Elinvoimainen maatalous ja -maaseutu muodostavat herkän kokonaisuuden, jonka tulevaisuudesta pitää kantaa pitkäjänteistä vastuuta.

Tampereella 18.3.2025
Pirkanmaan Keskustan maaseutu- ja yrittäjyystyöryhmä
Jani Hevonoja, Tuukka Liuha, Jari Yli-Heikkilä, Antti Yli-Perttala