Kannanotto: Työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja työn monimuotoisuus keskiöön

Työhyvinvointi ja mielenterveys;  haasteita ja vaikuttamiskeinoja

Työhyvinvointi tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia työssä (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi) sekä kokemuksen mielekkäästä työstä, turvallisesta ja terveellisestä työyhteisöstä sekä hyvästä ilmapiiristä.

Nykypäivän työelämässä haasteita organisaatiotasolla ovat mm. riittämättömät, vähäiset resurssit sekä liiallinen kuormitus, huono johtaminen, mikä pitää sisällään epäselvät toimintatavat ja työnjaon, puutteellisen tuen ja arvostuksen sekä ristiriidat työyhteisössä. Mielekkäiden työtehtävien ja selkeiden tavoitteiden puuttuminen heikentää motivaatiota ja hyvinvointia.

Yksilötasolla jatkuva stressi, jossa työn vaatimukset ylittävät työntekijän selviytymiskyvyn, voi johtaa mm. väsymykseen, uupumukseen ja heikentyneeseen itsetuntoon.

 

Kehittämisen näkökulmasta työhyvinvointiin vaikuttamiskeinoja ovat osallistava kehittäminen, joka tarkoittaa henkilöstön osallistumismahdollisuuksia työprosessien ja itse työn kehittämiseen ja tätä kautta myös työhyvinvointi lisääntyy. Johtamisen näkökulmasta keskeisiksi asioiksi nousevat riittävä tuki ja avoin kommunikaatio, selkeät tavoitteet ja työnjako, fyysinen ja psyykkinen turvallisuus sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Työyhteisön avoin vuorovaikutus, luottamuksellinen ja toisia kunnioittava ilmapiiri edistävät työhyvinvointia ja mielenterveyttä. Yksilötasolla työhyvinvointiin on vaikuttamassa mm. resilienssi, joka tarkoittaa psyykkistä kykyä selviytyä ja palautua vastoinkäymisistä, stressistä ja muutoksista säilyttäen samalla toimintakykynsä ja hyvinvointinsa. Resilienssi ei ole pysyvä ominaisuus, vaan sitä voidaan kehittää.

 

Osaamisen kehittäminen; haasteita ja vaikuttamiskeinoja

Osaamisen kehittäminen tarkoittaa tietojen, taitojen ja kykyjen kasvattamista yksilö- ja organisaatiotasolla, jotta voidaan vastata nykypäivän työelämän muutoksiin ja saavuttaa tavoitteita. Osaamisen kehittäminen on jatkuvaa ja suunnitelmallista.

Keskeisimpiä haasteita osaamisen kehittämisessä ovat jatkuva muutos, työmäärän kasvu, joka vähentää aikaa oppimiselle sekä yksilötasolla inhimilliset tekijät, kuten motivaation puute tai muutosvastarinta. Nykypäivänä ja tulevaisuudessa haastetta työelämässä tulee myös teknostressistä, mikä tarkoittaa jatkuvaa tietovirtaa, teknologian edellyttämää sopeutumista, laitteiden ja ohjelmistojen ongelmia. Tämä kuormittaa työntekijöitä monin tavoin.

Keskeisiä vaikuttamiskeinoja ovat mm. koulutusmahdollisuuksien turvaaminen, mentorointi työpaikoilla, esihenkilöiden tuki ja verkostoituminen. Teknostressin aiheuttamiin haasteisiin tarvitaan riittävää, saatavilla olevaa tukea ja koulutusta.

 

Työn monimuotoisuus ja pirstaloituminen; haasteita ja vaikuttamiskeinoja

Monimuotoisuus työssä tarkoittaa, että ihmisten erilaiset taustat, osaaminen, kokemukset ja näkökulmat nähdään työyhteisössä arvokkaana voimavarana. Monimuotoinen työyhteisö on parhaimmillaan luovuutta, asiakasymmärrystä ja menestystä vahvistava ja lisäävä.

Monimuotoisuuden haasteita voivat olla esim. tiedostamattomat ennakkoluulot, kulttuurierot viestinnässä ja yleinen sitoutumattomuus monimuotoisuuden edistämiseen, mikä hidastaa sen hyötyjen saavuttamista.

Monimuotoisuutta työelämässä voidaan edistää mm. selkeällä tavoitteidenasettelulla,  yhdenvertaisella työkulttuurilla, jossa erilaiset ihmiset kokevat olonsa arvostetuksi ja turvalliseksi sekä palkitsemisella. Tämä edellyttää tietoista ja johdonmukaista työskentelyä, jossa haastetaan ennakkoluuloja, luodaan hyväksyvä ja avoin ilmapiiri, jossa kaikki voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Avoin vuorovaikutus on oleellista. Monimuotoisuuden hyödyntäminen vaatii avointa mieltä, valmiutta muutokseen ja sitoutumista jatkuvaan oppimiseen. Johdon oma esimerkki on tässä avainasemassa.

Työn pirstaloituminen tarkoittaa työn hajautumista, jossa yksittäiset tehtävät voivat olla lyhyitä ja toistuvia, työn kokonaisuuden hahmottaminen vaikeutuu ja työ on jatkuvasti muuttuvaa ja epävakaata. Pirstaloitumiseen liittyy usein kiireen tunne ja kokemus ja se voi heikentää tuottavuutta ja työntekijän hyvinvointia.

Selkeät tehtävienhallintakäytännöt ja työpäivien suunnittelu auttavat hallitsemaan pirstaloituneisuutta ja parantamaan tuottavuutta. Vakaan ja ennakoitavan työympäristön luominen ja selkeiden tavoitteiden asettaminen voivat vähentää pirstaloitumisen negatiivisia vaikutuksia. Toimiva työyhteisö, jossa on luotettava ja avoin ilmapiiri, selkeät roolit ja vastuualueet sekä johdon ja toisten työntekijöiden tuki, on tärkeää työn pirstaloitumisen hallinnassa.

Tällä kannanotolla haluamme nostaa esiin ilmiöitä, joihin me jokainen voimme osaltamme olla vaikuttamassa riippumatta siitä, missä tehtävässä, toimielimessä, yksikössä tai yhteisössä toimimme.

 

Pirkanmaan Keskusta
Työelämätyöryhmä

29.9.2025

Sari Hassi, puheenjohtaja
Virpi Eskola
Jasmi Hakala
Riitta Koskinen
Pekka Rouhiainen