Pirkanmaan Keskusta esittää maaseutuohjelman tukien uudelleenohjausta

Suomen CAP-suunnitelman toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan koko ajan. Tuloksista raportoidaan vuosittain EU-komissiolle. Suomen CAP-suunnitelman 2023-2027 seurantakomitea tarkastelee toimeenpanon edistymistä ja sen tavoitteiden toteutumista. Mikäli kauden aikana huomataan toimenpiteissä muutostarvetta, on toimenpiteitä onneksi mahdollista muuttaa kansallisesti.

Pirkanmaan Keskusta esittää käyttämättömien Suomen CAP-suunnitelman 2023-2027 varojen aktiivista kohdentamista toimialan ongelmien ratkaisemiseen. Biologinen typensidonta, talviaikainen kasvipeitteisyys ja kiertotalouden tukeminen ovat sopivia kohteita. Huoltovarmuuden näkökulmasta tulisi harkita varsinkin kerääjäkasvien viljelyn, viherlannoitusnurmen ja kiertotaloustuen korottamista.

Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla 24. helmikuuta julkaistussa uutisessa kerrotaan, että lannoitteiden hinnat jatkavat kasvuaan. Niiden raaka-aineena käytettävän kaasun rajun nousun ja kovenevien tullien takia. Lannoitetehtaiden kustannuksia on myös nostanut EU:n vaatimus, jonka mukaan 42,5 prosenttia lannoitetehtaiden käyttämästä energiasta on oltava uusiutuvaa. Moni Euroopan lannoitetehdas onkin supistanut tai keskeyttänyt tuotantonsa raaka-ainehinnannousun takia. Pelkästään tästä seuraavan niukkuuden takia lannoitteiden hinnat nousevat useita kymmeniä euroja per tonni.

Saman uutisen mukaan EU:n suunnitelmana on panna heinäkuussa voimaan uudet entistä korkeammat lannoitetullit Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Lisäksi vuonna 2026 EU:ssa otetaan voimaan hiilitullimekanismi. Sekin nostaa tuontilannoitteiden hintaa. Lannoitetullit vaikuttavat vakavasti suomalaiseenkin maataloustuotantoon ja sen kilpailukykyyn.

Pirkanmaan Keskusta pitää tärkeänä vahvistaa maatalouden ja kuluttajien välistä yhteyttä, esimerkiksi suoramyynnin ja paikallisten elintarvikejärjestelmien avulla. Tämä ei ainoastaan parantaisi viljelijöiden tuloja, vaan myös lisäisi kuluttajien luottamusta kotimaisiin tuotteisiin. On tärkeää, että maatalouspolitiikassa huomioidaan sekä taloudellinen että ekologinen kestävyys, jotta suomalaisen maatalouden kannattavuus voi parantua pitkällä aikavälillä.

MTK-Pirkanmaalta saadun tiedon mukaan viljanviljely aiheuttaa jopa 250 euroa tappiota hehtaaria kohden. Kasvinviljelyn tuotantopanosten kuten väkilannoitteiden käyttömääriä on käytännön viljelijän arvioitava nykyistä kriittisemmin. Viljelijät ymmärtävät kyllä EU:n tavoitteet ja halut puuttua venäläisten vientituloihin, mutta viljelijät eivät voi olla ainoa pakotteiden maksaja eikä edes nykyistä suurempi kokonaisturvallisuuden rahoittaja.

Jani Hevonoja (pj.)
Tuukka Liuha (vpj.)

Pirkanmaan Keskustan
maaseutu- ja yrittäjyystyöryhmä