Keskustan Pohjois-Karjalan aluevaltuutetut saivat Pohjois-Karjalan asukkailta vahvan mandaatin huolehtia hyvinvointialueemme tarjoamista palveluista nyt ja tulevaisuudessa. Keskustan lupaus puolueena oli turvata lähipalvelut niin, että jokaisessa kunnassa on sosiaali- ja terveysasema, joka tarjoaa asiakkaiden tarpeisiin suhteutettua palvelua.
Haluamme, että jokaisen kunnan palveluntarve kartoitetaan ja hyvinvointipalvelut paikkakunnille muodostetaan asukkaiden tarpeisiin perustuen. Palveluihin pääsemistä pitää kehittää yhden luukun periaatteella toimivaksi. Verkossa tai puhelimella yhteyden saisi monialaiseen ammattilaistiimiin, josta asia hoituu eteenpäin tai takaisinsoitot tapahtuvat kohtuullisessa ajassa. Palveluihin ohjatessa huomioidaan asiakkaan tarve, jotta hoidon- tai palveluntarpeen arviointiin päästään sujuvasti oikeaan aikaan ja apu saadaan oikeasta paikasta. Esimerkiksi leikkausten jonohoitajalla on oltava toimiva tapa järjestää myös tarvittava hammashoito. Lähipalveluiden kehittämisen lisäksi hyvinvointipalveluihin pääsemistä tulee kehittää lisäämällä tarvittaessa yhteisiä asiointikyytejä haja-asutusalueilta.
Palveluverkkoa uudistettaessa on terveydenhuollon integraation (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) lisäksi muistettava myös sosiaali- ja pelastuspalvelujen integraatio. Asiakkaan tarpeita on tarkasteltava kokonaisuutena. Integraatio edellyttää sosiaalipalveluiden järjestämistä samoissa tiloissa terveyspalveluiden kanssa. Myös tulevan TE-uudistuksen toimeenpanossa läheltä saatavat palvelut korostuvat. Vaikeasti työllistyvät tarvitsevat kaikkia näitä palveluita ja niiden on löydyttävä läheltä; omasta kotikunnasta tai -pitäjästä. Hyvinvointialueen investointien pitää olla perusteltuja ja järkeviä. Säilytetään toimivat ja uudet tilat, jotka ovat jo valmiiksi sopivia suunniteltuun toimintaan. Kunnostetaan kiinteistöt, joiden käyttöikää voidaan jatkaa ja rakennetaan uutta vain, jos se on tarpeen ja välttämätöntä. Soteasemien kiinteistöjen kuntoon tulee kiinnittää huomiota. Tilojen tulee olla terveitä ja turvallisia sekä työntekijöille että asiakkaille.
Henkilöstöpulan tuomien haasteiden vuoksi myös liikkuvia palveluita tulisi hyödyntää enemmän, jos tarvetta jokapäiväiselle työntekijälle ei kaikilla soteasemilla ole. Haluamme edesauttaa työntekijöiden liikkuvuutta niin, että vaikka yhdellä henkilöllä voi olla useampi toimipiste, ei liikkuminen muutu kohtuuttomaksi tai työpiste vaihdu kesken päivän. Koemme tarpeelliseksi liikkuvien palveluiden toimintaidean terävöittämisen yksittäisille ihmisille. Kyseessä voi olla palvelu, joka liikkuu soteasemalta toiselle tai paikkakunnilla liikkuva palveluauto, joka tuo työntekijät asukkaiden lähelle. Kotihoidon ja palveluasumisen tukena ovat liikkuvat diagnostiikka- ja hoitoyksiköt. Liikkuvia palveluita sovelletaan myös niin, että työtä tehdään suoraan asiakkaan kodissa. Hyvinvointialueen digitalisaatiota ja palveluita mobiilissa sekä verkossa tulee määrätietoisesti kehittää. Emme saa kerryttää digitalisaatioon liittyvää velkaa tuleville vuosille, vaan palveluita tulee lähteä kehittämään asiakaslähtöisesti. Siksi digitaalisen palveluympäristön luominen on aloitettava nyt. Myös työntekijöiden käytössä olevien järjestelmien tulee olla käyttövarmoja ja tukea työtä, eikä hankaloittaa ja kuormittaa työarkea.
Keskusta pitää tärkeänä, että palvelustrategiassa turvataan myös ikäihmisten ja vammaisten mahdollisuus asua kotipaikkakunnalla ja saada sieltä riittävät sekä tarkoituksenmukaiset palvelut. Koti- ja omaishoidon roolia ja merkitystä on korostettava. Omaishoitoa tulee kehittää ja resursoida keskeisenä osana
palvelujärjestelmää omaishoitajien työtä tukien. Omaishoito on inhimillistä ja huomattavasti edullisempaa kuin vastaava palvelu muulla tavoin järjestettynä. Vallitsevassa taloustilanteessa ja henkilöstöpulassa omaishoitajien rooli tulee entisestään kasvamaan.
Keskustan mielestä lähipalvelut ovat arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymys. Tärkeimmät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on jatkossakin saatava läheltä ja niitä on kehitettävä ihmisten tarpeet edellä. Palveluiden keskittäminen pahentaa talouden kestävyysongelmaa ja lisää eriarvoisuutta. Lähipalveluiden karsiminen ja pitkät välimatkat voivat nostaa kynnystä hoitoon ja palveluiden piiriin hakeutumiselle sekä jatkoseurannan toteutumiselle. Keskittäminen on iso riski myös henkilökunnan pysyvyyden suhteen.
Keskusta muistuttaa, että lähipalvelujen turvaaminen onnistuu vain hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Keskusta haluaa, että hyvinvointialuetta tuetaan paremman työarjen kehittämisessä ympäristöterveydenhuollon, sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen henkilöstölle.
Keskustan Pohjois-Karjalan piirinä painotamme, että käynnissä olevassa palveluverkkosuunnitelmassa palvelut tulee tuottaa vaikuttavasti, monipuolisesti ja joustavasti maakuntamme asukkaiden arkiympäristöön. Hyvinvointialueita koskevien päätösten tärkein tavoite on ihmisten hyvä hoito ja sujuvat palvelut. Keskusta odottaa hyvinvointialueelta vahvaa yhteistyötä kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden, yritysten, seurakuntien sekä palveluntarvitsijoiden kanssa. Myös ennaltaehkäiseviä palveluita, kuten lasten ja perheiden hyvinvointia, tulee kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Pohjois-Karjalan Keskusta katsoo, että päättäjille ei ole annettu riittävästi tietoa ja aikaa perehtyä näin merkittävän uudistuksen vaikutuksiin. Näin merkittävää uudistusta on syytä tehdä sen vaatimalla vakavuudella. Siksi vaadimme hyvinvointialueen palvelustrategian ja palveluverkkouudistuksen palauttamista jatkovalmisteluun