Puoluevaltuusto 22.-23.4.2023 Helsingissä: Edustajien puheenvuorot

Eila Piippo yleiskeskustelun puheenvuoro

Moni hyvinvointialue on joutunut aloittamaan toimintansa lähtökohtaisesti liian pienellä kokonaisrahoituksella, kun kuntien tai kuntayhtymien aiemmin järjestämät sotepalvelut ovat siirtyneet vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden vastuulle varoineen ja velkoineen.

Pohjois-Karjalassa kuusi vuotta Siun Sote -kuntayhtymä ei saanut palkkaharmonisaatioon ratkaisua kuntayhtymän toiminta-aikana. Selvitettäväksi tulee, maksavatko palkkaharmonisaation kunnat vai hyvinvointialue. Olipa maksaja kumpi osapuoli tahansa, heikentää se maksajan tilannetta. Jos harmonisaatio jää kuntien kustannukseksi, tietää se mittavia heikennyksiä kuntien tuleviin valtionosuuksiin. Jos maksaja on hyvinvointialue, on taloudellisesti takamatkalta aloittaneen alueen haettava lisää menoleikkauksia ja suunniteltujen lisäksi. Muualla Suomessa, esimerkiksi Päijät-Hämeessä, kunnat ovat yksiselitteisesti todenneet palkkaharmonisaation kuuluvan voimaanpanolain 20 §:n mukaan hyvinvointialueen vastuulle.

Tässä tilanteessa, jossa on tehty historiallinen hyvinvointialuemuutos, on valtion turvattava palkkaharmonisaatioon osoitettu lisärahoitus hyvinvointialueille ja siten mahdollistettava alueiden toiminta ja kansalaisten sotepalvelut. Näin myös kunnat selviävät kuntapalveluiden järjestämisestä uudessa tilanteessa.

Jukka Pöppösen yleiskeskustelun puheenvuoro mukaillen

Infra on keskeinen asia Itä-Suomessa tulevaisuuden kannalta. Tämän hetken huoli on Syrjäsalmensillan uusiminen, joka pysäyttää junaliikenteen Pohjois-Karjalan vuodeksi. Karjalarata on tärkein vientiväylä alueen elinkeinolle.

Turvallisuus uhat Itämerellä edellyttävät, että rataverkon sähköistäminen Joensuu-Kontiomäen välillä mahdollistaa Pohjois-Karjalan elinkeinoelämälle yhteyden Norjan ja Oulun satamiin kriisitilanteissa. Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntaliitot ovat teettäneet selvityksen sähköistämisen kustannuksista. Hintalappu 300 miljoonaa euroa.

Reeta Rönkön yleiskeskustelun puheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä puoluevaltuusto! En ruodi vaalitulosta vaan tuon jo pöytään yhden konkreettisen ehdotuksen, jolla sitä kannatusta voisi kenties rueta nostamaan. Vuonna 2014 uudistetussa metsälaissa on valuvika. Metsän uudistamiselle ei ole enää puuston ikään tai läpimittaan perustuvia rajoitteita. Suora lainaus Suomen metsäkeskuksen sivuilta: ”38 prosenttia Suomen metsistä uudistetaan nykyisin aiemmin kuin metsänhoidon suosituksissa esitetään. Metsiä uudistetaan suositusta aiemmin useimmiten keskisessä ja pohjoisessa Suomessa.” Lainaus päättyy. Liian aikainen metsän uudistaminen ei ole järkevä eikä varsinkaan järkivihreä teko. Pidempi kiertoaika on parempi vaihtoehto niin hiilivaraston, metsäluonnon kuin metsänomistajalle tärkeän tukkipuun määrän näkökulmasta. Keskustan uuden eduskuntaryhmän tulee edistää metsälain valuvian korjaamista. Tämä olisi myös konkreettinen tapa tuoda esiin Keskustan järkivihreää linjaa.

Milla Martikaisen yleiskeskustelun puheenvuoro

Minun ukkini kävi lapsuudessaan Kontiovaaran kyläkoulua 10 kilometrin päässä kodista. Kesäisin matkaa taitettiin kävellen tai pyöräillen, talvisin talviteitä ja metsiä pitkin hiihtäen. Koulupäivän aikana hypättiin korkeutta sahanpurukasaan ja työnnettiin kuulaa kylän urheilukentällä. Kotiin päästyä tehtiin tärkeitä ulkotöitä: hoidettiin karjaa, oltiin puusavotalla, kerättiin siemenkäpyjä myytäväksi.

Tuohon aikaan lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ei puhuttu, koska ei sellaista käsitettä edes tunnettu. Ei sellaista ongelmaa ollut olemassakaan. Nyt tilanne on toinen, valitettavasti.

Opetushallinnon tiedotteessa joulukuussa 2021 todetaan, että jopa 40% 5. ja 8. luokkalaisista törmää arjessa jaksamisen haasteisiin huonon fyysisen kunnon vuoksi. Samassa tiedotteessa kerrotaan varusmiesten kestävyyskunnon olevan mittaushistorian heikoimmalla tasolla.

Ylen tuoreessa artikkelissa todetaan, että liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnallemme vuosittain jopa 4,7 miljardin euron kustannukset. Voimme siis varmasti yksimielisesti todeta, että ongelma on kaikkien meidän yhteinen. Siksi myös ratkaisu on meidän yhteisissä käsissämme.

Liikunnan ei tarvitse olla tavoitteellista kilpaurheilua, vaan helppo ja kiva yhdessä tekeminen riittää. Liikuntaharrastus on paikka, jossa nähdään ystäviä, rentoudutaan ja levätään arjen vaatimuksista.

Iso osa vastuusta on hyvinvointialueilla, kunnilla ja kodeilla, mutta ongelmaa ei ole vara sivuuttaa valtiotasollakaan.

Hyvät keskustalaiset, toivon että me kaikki yhdessä tartumme toimeen siellä, missä itse vaikutamme. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret on ottanut kantaa ongelmaan, ja kannanotto on toimitettu puheenjohtaja-Annikalle sekä alueemme kansanedustajille ja aluevaltuutetuille. Kuten jo sanoin, ratkaisu on meidän kaikkien yhteisissä käsissämme.

Anna Vauhkosen puheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, puoluevaltuusto 

Syrjäsalmen siltaremontti sulkee Pohjois-Karjalan rataliikenteen vähintään 8 kuukauden ajaksi niin henkilö kuin tavaraliikenteen osalta koko maakunnan alueelta. Karjalan radalla liikkuu 24 junaa vuorokaudessa eli 5000 junaa jäisi sulkemisen vuoksi tulematta maakuntaan. Vaikutus ulottuu myös metsämaakuntana lähtevän puutavaran toimituksiin. Raaka-aine jää sahoille ja yritystoiminta kärsii. 

Saimaan kanava on kiinni, jonka kautta kulkee pelkästään Pohjois-Karjalaan viidenkymmenen tuhannen rekallisen verran tavaraa ja nyt tavaratoimitukset eivät tule perille. Lentoliikenne on päättymässä keväällä 2024. Poikittainen raideliikenne on heikko radan kunnon vuoksi. Sillä liikkuu henkilöliikenteen osalta kiskobussi, jossa matkustajat istuvat likaisilla lattioilla kun tilaa ei ole, eikä vaunuja ole tarpeeksi. VT 23a on remontoitu takaamaan tieliikenneturvallisuutta, tulipaloja on siis sammutettu, mutta edelleen korjaamista riittää. Seuraavaksi korjauslistalla olisi Karvion kanavasilta Heinävedellä. Jos tuo silta jää korjaamatta tai se ehtii mennä käyttökieltoon kuntonsa vuoksi, meidän Pohjois-Karjalaan ei yksinkertaisesti pääse mitään kautta. Olemme siis saavuttamattomissa muulta suomelta ja maailmalta.  Toimiin on tartuttu maakunnassa laajasti, mutta yksin emme pärjää! 

Toinen asia aluevaalien pääteema, jokaiseen kuntaan vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Meillä saatiin viime viikolla Pohjois-Karjalassa palvelustrategiasuunnitelma ja skenaariot tulevasta hyvinvointialueesta. Niissä ei keskustan pääteema täyty. Joka kunnassa ei tule olemaan sotekeskusta. Palvelut karkaavat kuntalaisten käsistä ja osa ikäihmisistä joutuu eroon rakkaasta puolisostaan vuosikymmenien yhteisen avioliiton jälkeen elämänsä viime hetkiksi. Ei ole työntekijöitä, ei ole rahaa, ei ole hoivapaikkoja, kun maakunnan ikärakenne on vääränlainen. Näin kertoo tilastot. 

Hyvät aateystävät, 

Kaikista näistä negatiivisista haasteista huolimatta maakuntalauluamme siteeratakseni Se ei sorru sortamalla, sitä ei lyö rakehet.  Toivon, että keskusta ottaa tässä asiassa meidän maakunnan ihmisistä mallia. Periksi ei anneta. Kaikkemme tehdään.