Hyvinvointialueen pitää kantaa vastuunsa harjoittelupaikoista

Tulevana keväänä sote-alan opiskelijat kilvoittelevat taas kerran Jobiili-alustalla haettavista harjoittelupaikoista. Kyseessä on todella kilpailu, sillä paikat on perinteisesti jaettu nopeusjärjestyksessä, eikä niitä riitä kaikille. Esimerkiksi vuonna 2023 koko maan sairaanhoitajaopiskelijoista 10 % ei löytänyt harjoittelupaikkaa ollenkaan. Harjoittelut ovat usein sote-alalla pakollinen osa opintoja, jolloin paikan puuttuminen johtaa opintojen viivästymiseen. Myös Keusote on näiden paikkojen merkittävä tarjoaja.

Keusote on tulevina vuosina haastavassa henkilöstötilanteessa. Henkilöstöstä eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana n. 25 % ja samaan aikaan palvelutarve kasvaa kovaa vauhtia. Uusia ammattilaisia tullaan tarvitsemaan, ja kilpailu heistä tulee olemaan ennusteiden mukaan kovaa. Pohdittava onkin, miten Keusote pystyy kilpailemaan näistä tulevista osaajista. Miten rakennamme itsellemme hyvän maineen opiskelijoiden, tulevaisuuden ammattilaisten keskuudessa?

”Harjoittelupaikkojen tarjoaminen on sijoitus
tulevaan henkilöstön saatavuuteen.”

Suuri osa työnantajakuvasta rakennetaan jo opiskeluaikana. Erityisesti sote-alalla harjoittelut ovat merkittävä osa opintoja. Ne pitää nähdä mahdollisuutena näyttää opiskelijoille, miksi juuri Keusoteen kannattaa tulla töihin. Parhaimmillaan hyvällä harjoittelukokemuksella on ratkaiseva merkitys työpaikan valinnassa opintojen jälkeen. Erityisen merkittävä rooli hyvän kokemuksen syntymisessä on harjoittelijoiden ohjauksen riittävyydellä ja laadulla. Mukavaan työpaikkaan on kiva tulla takaisin. Kokemuksesta myös tiedän, että tieto niin hyvistä kuin huonoistakin harjoittelukokemuksista kyllä opiskelijapiireissä kiertää.

Keusoten viimeisimmän henkilöstökertomuksen mukaan harjoittelijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden määrä on hyvinvointialueellamme laskenut edellisestä vuodesta. Tämä kehitys on väärä suunta tilanteessa, jossa sote-alan koulutuspaikkoja samaan aikaan lisätään.

On tärkeää muistaa, että harjoittelupaikkojen tarjoaminen on sijoitus tulevaan henkilöstön saatavuuteen. Uskallan väittää, että sen, minkä nyt harjoitteluita karsimalla säästämme, maksamme tulevaisuudessa moninkertaisena esimerkiksi vuokratyövoiman kuluina. Kallista opiskelijoiden työpanos ei ainakaan ole. Tulevaisuuden osaajiin kannattaa panostaa, se maksaa itsensä takaisin.

Keusoten pitää tehdä parhaansa sen eteen, että opiskelijat tuntisivat Keusoten hyvänä paikkana tehdä töitä. Tämä varmistetaan hyvillä harjoittelukokemuksilla ja riittävällä määrällä harjoittelupaikkoja.

Otto Suhonen
aluevaltuutettu
lapset, nuoret ja työikäiset -lautakunnan varapuheenjohtaja
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Nurmijärvi

Nostamme viikoittain esiin Keskustan Uudenmaan aluevaltuutettujen ja -varavaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu Länsiapila-lehdessä (Länsi-Uusimaa), Keula-lehdessä (Keski-Uusimaa) sekä Itä-Uudenmaan Uutiset -lehdessä (Itä-Uusimaa).

Mikäli haluat oman lehden, olethan yhteydessä kunkin alueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan: Marjut Frantsi-Lankia (Länsi-Uusimaa), Matti Korkiakoski (Keski-Uusimaa), Kristian Forsman (Itä-Uusimaa).