Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä

Mediahuomiota saaneet vanhusten kuolemat hoivakodeissa ovat pelottavaa kuultavaa hoivan laadusta. Hoitajat ja hoidosta vastuussa olevat lähiesihenkilöt väsyvät valitusten ja päällekkäisen valvonnan alle.

Viimeisimmässä tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan päiväkoulussa saimme perusteellisen katsauksen hallituksen esitykseen, jonka mukaan hyvinvointialueemme rahoitus vähenisi 54 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Esitys ei ollut vain budjettirivi. Se oli kokonaiskuva siitä, millaisen paineen alle palvelujärjestelmämme ollaan viemässä. Tilaisuudessa käytiin läpi sekä palvelutarpeen kehitystä että aluekohtaisten kustannusten muutoksia. Viesti oli selvä: samaan aikaan kun tarve kasvaa, rahoitus kiristyy.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uusi valtuustokausi käynnistyy tilanteessa, jossa talouden paineet kasvavat samaan aikaan, kun asukkaat odottavat sujuvia ja saavutettavia palveluja arkeensa. Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä lähtee kauteen vahvistuneena: ryhmä sai viime vaaleissa lisäpaikan, ja tiedonkulku aluehallituksen ja valtuustoryhmän välillä on aiempaa parempaa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitus vieraili hiljattain Oslossa tutustumassa Norjan kuuluisaan omalääkärijärjestelmään (Fastlege). Matka antoi tärkeää perspektiiviä siihen, ettei perusterveydenhuollon pelastaminen ole kiinni pelkästään rahasta, vaan ennen kaikkea rakenteista ja hoidon jatkuvuudesta.

Pelastajat ovat arjen turvallisuuden näkymättömiä varmistajia – paikalla silloin, kun apua tarvitaan kiireellisimmin. Länsi-Uudenmaan laajalla hyvinvointialueella pelastustoimi kantaa vastuuta niin onnettomuuksien ehkäisystä, kriisivalmiudesta kuin ihmisten turvallisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Kirjoituksessaan aluevaltuutettu Maritta Wasström muistuttaa, miksi pelastustoimen merkitystä ei saa unohtaa sote-uudistuksen jälkeen eikä pitää itsestäänselvyytenä.

Kun terveyskeskukseen pääsee kohtuullisessa ajassa, pelastustoimi ehtii perille ja neuvola sekä vanhusten hoivapalvelut löytyvät läheltä, syntyy luottamus siihen, että elämä on turvattua. Länsi-Uudellamaalla on vahvoja kaupunkikeskuksia, mutta myös laajoja maaseutualueita ja kyliä, joissa arjen lähtökohdat ovat erilaisia. Pitkät välimatkat, harva asutus ja vaihtelevat tie- ja verkkoyhteydet vaikuttavat siihen, miten palvelut toimivat. Kun terveyskeskus tai päivystys siirretään kauemmaksi, matka hoitoon voi venyä pelottavan pitkäksi. Digitaaliset palvelut taas eivät auta, jos verkkoyhteydet eivät toimi.