Turvallisuus kuuluu kaikille illan pääteemana oli, että päihteet eivät ole vain yksilön ongelma

Länsi-Uudellamaalla aluevaltuustoryhmän järjestämä Päihteet- ja turvallisuus -tilaisuus kokosi yhteen asiantuntijoita, kentän toimijoita, viranomaisia ja päättäjiä pohtimaan yhtä yhteistä huolta, päihteiden vaikutusta turvallisuuteen ja erityisesti nuorten arkeen.

Tilaisuuden avasi ja juonsi aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Marjut Frantsi-Lankia, joka johdatti keskustelun eri näkökulmien äärelle avoimessa ja rakentavassa hengessä.

Puhujina kuultiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ehkäisevän päihdetyön asiantuntijaa Tuija Tuormaata, nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden apulaisylilääkäriä Anni Lamminsaloa, Diakonnissalaitoksen katutyöntekijä Sauli Taipaletta, kansanedustaja Markku Siposta sekä poliisi ja yrittäjä Hannu Kauppista. Vaikka näkökulmat vaihtelivat, viesti oli yhteinen, eli päihdeilmiö ei ratkea yksittäisillä ratkaisuilla, vaan vaatii laajaa yhteistyötä, ennaltaehkäisyä ja rohkeita päätöksiä.

Päihteet näkyvät arjessa ja turvallisuuden kokemuksessa

Turvallisuus ei ole pelkästään tilastoja, vaan myös ihmisten kokemuksia omasta arjestaan. Vaikka valtaosa suomalaisista kokee asuinalueensa turvalliseksi, päihteiden käyttö näkyy yhä enemmän julkisissa tiloissa. Häirintää ja turvattomuutta koetaan erityisesti kauppakeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja joukkoliikenteessä.

Päihteet liittyvät myös merkittävään osaan väkivaltarikoksista, onnettomuuksista ja järjestyshäiriöistä. Siksi kyse ei ole ainoastaan terveysongelmasta, vaan laajasta turvallisuuskysymyksestä, joka koskettaa koko yhteiskuntaa.

Nuoret tarvitsevat tukea, eivät leimoja

Katutyötä tekevä Sauli Taipale toi keskusteluun näkökulman suoraan nuorten arjesta. Hänen mukaansa nuoria ei pidä nähdä ongelmana, vaan usein itse turvattomuuden kokijoina.

Nuorten elämässä haasteet voivat kasautua nopeasti. Mielenterveyden ongelmat, epävarmuus tulevaisuudesta, yksinäisyys ja taloudelliset huolet lisäävät riskiä päihteiden käyttöön. Erityisen merkittävä suojaava tekijä on turvallinen aikuinen, johon nuori voi luottaa.

Taipale korosti, että nuoret toivovat ennen kaikkea kohtaamista. He haluavat tulla nähdyiksi ihmisinä, eivät ennakkoluulojen tai leimojen kautta.

Yhteistyö ratkaisee palveluissa

Anni Lamminsalo kuvasi nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden nykytilannetta Länsi-Uudellamaalla. Vaikka kehityksessä on myös myönteisiä merkkejä, päihteiden käyttö näkyy edelleen merkittävästi nuorten hyvinvoinnissa ja palvelujärjestelmässä.

Lamminsalo korosti erityisesti yhteistyön merkitystä. Mitä vakavammasta tilanteesta on kyse, sitä tärkeämpää on, että eri toimijat, kuten perheet, koulut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöt toimivat saumattomasti yhdessä.

Päihdehaitat näkyvät myös lastensuojelussa ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Varhainen tuki on ennen kaikkea inhimillisesti oikein, mutta myös taloudellisesti viisasta.

Rikollisuus, päihteet ja luottamus

Poliisi ja yrittäjä Hannu Kauppinen toi keskusteluun viranomaisen näkökulman. Päihteet ja rikollisuus kietoutuvat usein yhteen ja tilanteet voivat kärjistyä nopeasti.

Samalla Kauppinen korosti viranomaistyön muutosta. Nykyisin painotetaan entistä enemmän nopeaa avunsaantia, varhaista puuttumista ja ihmisten kohtaamista. Poliisin tehtävä ei ole vain valvoa ja puuttua, vaan myös rakentaa luottamusta.

Tämä viesti toistui useissa puheenvuoroissa, pelkkä kontrolli ei riitä. Turvallisuus syntyy yhteistyöstä, luottamuksesta ja siitä, että ihmiset saavat apua ajoissa.

Päätökset näkyvät koulujen arjessa

Kansanedustaja Markku Siponen muistutti, että päihdepolitiikka ei ole etäinen yhteiskunnallinen kysymys, vaan sillä on konkreettisia vaikutuksia ihmisten arkeen.

Alkoholin saatavuuteen, markkinointiin ja jakeluun liittyvät päätökset vaikuttavat suoraan siihen, kuinka helposti päihteitä on saatavilla myös nuorten elinympäristöissä.

Siponen nosti esiin useita keinoja, joilla haittoja voidaan ehkäistä: ehkäisevän päihdetyön vahvistaminen kouluissa, opiskeluhuollon palveluiden parempi saavutettavuus, tunnetaitojen tukeminen sekä palveluiden vieminen sinne, missä nuoret ovat.

Yleisö toi keskusteluun arjen kokemukset

Tilaisuuden yleisökeskustelu osoitti, kuinka laajasti aihe koskettaa ihmisiä. Kysymykset liittyivät muun muassa ennaltaehkäiseviin palveluihin, perheiden tukemiseen, ammattilaisten arjen haasteisiin sekä konkreettisiin ratkaisuihin.

Puheenvuoroissa kuuluivat sekä ammattilaisten että perheiden kokemukset. Samalla nousi esiin vahva toive siitä, että keskustelussa tunnistetut haasteet ja ratkaisut vietäisiin määrätietoisesti myös valtakunnalliseen päätöksentekoon.

Turvallisuus rakennetaan ennaltaehkäisyllä

Turvallisuus ei parane ilman ennaltaehkäisyä.
Nuorten tilanne ei parane ilman tukea.
Eikä päihdehaittoja vähennetä ilman päätöksiä.

Tarvitsemme varhaista tunnistamista ja nopeaa apua, mielenterveys- ja päihdepalveluiden parempaa yhteensovittamista, jalkautuvaa matalan kynnyksen työtä sekä perheiden ja yhteisöjen vahvistamista. Samalla tarvitaan vastuullista päätöksentekoa, joka tukee hyvinvointia ja turvallisuutta pitkällä aikavälillä.

Keskustelun tärkein oivallus oli, että kyse ei lopulta ole vain päihteistä.

Kyse on siitä, millaista yhteiskuntaa rakennamme ja miten pidämme toisistamme huolta.

Voit kuunnella tilaisuuden tallenteen (n. 1,5 tuntia) täältä.

Kun nuori saa apua ajoissa ja tulee kohdatuksi arvostavasti, voidaan muuttaa koko elämän suunta. Samalla rakennamme turvallisuutta, joka kuuluu meille kaikille.

Lotta Paakkunainen
aluevaltuutettu
tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen
aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtaja
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lohja