Vaikea vuosi, mutta paljon myös onnistumisia

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vuosi 2025 oli taloudellisesti vaikea. Alijäämä kasvoi ennakoitua suuremmaksi ja alue joutui arviointimenettelyyn. Samalla arviointikertomus ja tilinpäätös osoittavat, että palvelut toimivat pääosin hyvin, hoidon jatkuvuudessa ja digipalveluissa edistyttiin sekä toimintakulujen kasvu saatiin pidettyä poikkeuksellisen maltillisena. Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Kristian Forsman korosti kesäkuun aluevaltuuston ryhmäpuheenvuorossaan, että tulevien vuosien suurin haaste on yhdistää talouden tasapainottaminen toimiviin palveluihin ja vahvaan perusterveydenhuoltoon.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen arviointikertomus on julkaistu, ja nyt olemme sen ohella päässeet käsittelemään vuoden 2025 tilinpäätöstä ja toimintakertomusta.

Vuosi oli hyvinvointialueelle vaikea. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa viime vuoden keväällä, jo ensimmäisten tilinpäätösennusteiden valmistuessa, oli talousarviolta pudonnut pohja pois. Odotimme talousarviota tehdessämme 8–9 miljoonan ylijäämää (tai 9 vuosikatteena laskettuna (paljonhan me emme ole ehtineet/pystyneet rakentamaan/investoimaan/hankkimaan omaisuutta näiden kolmen toimintavuoden aikana, joten suurta virhettä ei tee, poistotason ollessa miljoonan kokoluokkaa, vaikka vuosikatteen ja alijäämän kanssa muodostaa yhtäläisyysmerkit), mutta jo keväällä osoittautui, ettemme pääse edes ylijäämäiseen tulokseen. Tämä johti siihen, että ennen juhannusta jouduimme arviointimenettelyn piiriin.

Vuoden lopussa alijäämä oli 12 miljoonaa euroa.

Ja tämä kuviohan toistui edellisestä vuodesta. Talousarvio meni pieleen suunnitellusta vuonna 2025 20 miljoonaa euroa, edellisenä vuonna 34 miljoonaa euroa. Tämä ei ehkä mikään ihme ole, arviointikertomuksessa todetaan, että budjetit on meillä ollut tapana tehdä tavoitteellisiksi, ehkä myös alijäämän kireän, siis lyhytaikaisen, kattamisvelvoitteen takia. Ehkei alun perinkään ollut realistista lähteä tekemään budjettia 25M€ alle edellisen vuoden toimintakulujen toteuman. Tiedettiin kuitenkin, että sopimuskorotukset sote- ja kunta-alalla olivat edelleen reilut, ja kuten henkilöstöraportista voi todeta, henkilöstökulut nousivat 10 %. Siinä on toki myös työntekijämäärän nousua, alueen oma henkilöstö teki 2560 henkilötyövuotta, eli 5,6 % enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Mutta paljon myös hyvää tapahtui. Palvelut pelasivat (jospa kuitenkin saataisiin puheluiden takaisinsoitto pelaamaan (ja tässä vaiheessa voi kiitellä onnistumisesta toisen ikuisuusaiheen, eli siirtoviivepäivien taklaamisesta, vaikka toisin ennustettiin, kun niitä oli koko loppuvuonna vain 4 kpl, vaikka yksi terveyskeskusosasto Näsistä lopetettiin), ja toimintakulutkin loppujen lopuksi kasvoivat vain 0,4 %. Tämä antaa uskoa sille, ja uskon että arviointiryhmäkin on sen noteerannut, että jatkossa juoksu paranee. Jatkoon riittääkin tavoitetta, sillä arviointikertomuksen mukaan toimintakulujen kasvu saisi olla jatkossa vain luokkaa 0,9 %/v.

Toinen prosessuaalinen onnistuminen on, että budjetit näyttäisivät alkavan pitämään. Loppuvuosi jo näytti, ja enkä usko, että kyse on arviointiryhmän käsiohjauksesta, vaan siitä että käytänteet ovat toimivia ja ohjelmistot ja mitkä lienevätkin työkalut, osaaminen siis, on sellaista, että seuranta luonnistuu. Kun viime vuoden talousseurannassa saatiin aloitusspeksit kohdalleen, niin ennusteet pitivät kutinsa loppuvuonna. Samoin tänä vuonna, arvoisa puheenjohtaja, hyppään nyt hetkeksi tuleviin pykäliin ja osavuosikatsaukseen, josta näkyy, että tuloksemme on n. 1,5 miljoonaa talousarviota parempi. Tätä ei ole tainnut aikaisemmin tapahtua, ja se kertoo tietysti jotain. Tosin talousarviomme tälle vuodelle oli jo lähtökohdiltaan alijäämäinen, noin 8 miljoonaa.

Paljon kyllä jää vielä tehtävää tälle ja tuleville vuosille, sillä valtion rahoitus tulee pienenemään aikaisemmin ennustetusta. Keväällä puhuimme pitkät ajat, että alijäämät olisi syöty vuoteen 2030 mennessä, mutta uusin ennuste on vuodelle 2031.

Arviointikertomuksessa myös osoitetaan tuottavuusohjelman haasteet ja muistutetaan että suurimmat säästöt ohjelmassa on kohdistettu ensi vuoteen, ja valtuusto myös taisi budjettikokouksessaan siirtää joitakin toimenpiteitä, joilla olisi ollut välitön budjettivaikutus, joihinkin toisiin, myöhemmin arvioitaviin toimiin. Lisäksi alun perinkin tuottavuusohjelmassa oli 8,6 miljoonaa ns. validoimattomia toimenpiteitä. Näihin täytyy kehittää sisältöä. Sen sijaan tuottavuusohjelmassa ei ollut pelastuslaitokselle juurikaan toimenpiteitä/velvoitteita, mutta nyt keskusteluun on noussut massiiviset, jopa 1,5 miljoonan euron säästövaatimukset. Pelastuslaitoksen investoinneissa tuleekin olla nyt hyvin tarkkana, ettei kuoppaa kaiveta syvemmäksi.

Toinen haaste on, mikä tuli valtuustoinfossamme esille, enkä malta olla mainitsematta sitä, että kun tarkastuslautakunta ja mitä ilmeisimmin arviointiryhmän laskemana, odottaa että pää pysyy pinnalla max. 0,9 % toimintakulujen nousulla, niin meidän on erikoissairaanhoitoon hyvin vaikea vaikuttaa. Tähän sisältyy kohtalokas vaara. Tuloksellinen ja vaikuttava hyvinvointi syntyy perusterveydenhuollon vahvistamisesta, siis toimimisesta ennalta ehkäisevästi ja ennen kuin tilanne pahenee. mutta nyt saatamme joutua tilanteeseen, jossa heikennämme perustasoa erikoistason takia. Ja tämähän on täydellisessä ristiriidassa hyvinvointialueiden idean kanssa. Mutta matikkahan on yksinkertainen: kun kokonaiskulut saavat kasvaa vain prosentin, niin jos toiminta-alue, jonka painoarvo on yksi kolmannes kokonaisuudesta, kuten erikoissairaanhoito on, niin kasvaessaan 3 % se vie yksin koko kasvuarvion. Nyt HUSin raamia ollaan kasvattamassa 4,5 %.

Muutenkin vauhti on sellainen, että maallikkoa tai tällaista hitaampaa luottamushenkilöäkin hirvittää. Aikaisemmissa tilinpäätöksissä on arvioitu, että nk. pahis on vuokratyövoima. Ja niin todellakin on tietyllä tavalla ollut. Tilinpäätöksestä näkee, että vuonna 23 tavoiteltiin vuokratyövoimassa 4,3 miljoonan tasoa, mutta päädyttiin 22,4 miljoonaan euroon. Vuonna 24 tavoite oli 7,5M mutta toteuma 23,9 miljoonaa, vasta viime vuonna ei eroa juurikaan ollut (arvio 8M, toteuma 9,8M). Nythän moni muistaa, että tälle vuodelle viranhaltijaesitys oli muistaakseni 6 miljoonan luokkaa, mutta valtuusto siunasi 2 miljoonaa. Tämä raami tulee ylittymään.

Tällä hetkellä kuitenkin lehtitietojen perusteella sijaispooli lakkautetaan, samalla kun tuottavuusohjelmaan kuuluva perusmiehitysselvitys asettaa 0,6 henkilömitoituksen, joka on lainsäädännön minimi, kohti käytännön maksimia. Tällainen lisää sijaisten tarvetta, ja tämä koko asetelma ennustaa vaikeuksia. Mutta yhtäkkiä olemmekin tilanteessa, jossa ulkoa hankittu vuokratyövoima on ilmeisesti halvempaa, mutta onko se käyttökelpoisempaa, siinä on kysymys.

Arviointikertomuksessa Keskustan ryhmä kiittää paneutumista hoidon jatkuvuuteen. COCI-indeksissä on marginaalista parantumista, mutta tavoitteesta ollaan kaukana. Kertomuksesta kuitenkin voidaan todeta, ettei hoidon jatkuvuus ole muillakaan hyvinvointialueilla juuri parempi. Hoidon jatkuvuus tehostaa toimintaa ja vaikuttavuutta. Omalääkärimalli, oli se sitten ammatinharjoittajapohjainen tai julkinen, sanotaan sitä nyt tässä väestövastuumalliksi, on erinomainen tavoite ja muutenkin arviointikertomuksen suosituksista kannattaa ottaa vaarin.

HYTE-työssä on edistytty, mikä näkyy ns. viivan alla.

Etäasiointi, joka on meille tai suomalaiselle terveydenhoidolle yksi kriittisimmistä asioista hoitoon pääsyn varmentamisessa, siinäkin on edistytty hienosti, vaikka 35 % asiointimäärätavoitteesta jäätiinkin 34,5 %:iin. Pyöristettynä kuitenkin saavutettiin.

Keskustaryhmä kiittää henkilöstöä venymisestä ja hyvin suoritetusta työstä v. 2025

Kristian Forsman
aluevaltuutettu
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Tarkastuslautakunta, jäsen
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Myrskylä