Arviointikertomus muistuttaa: palvelujen kehittämistyö ei ole vielä valmis

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ensimmäinen valtuustokausi on ollut suurten muutosten aikaa. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus osoittaa, että talouden vakauttamisessa ja organisaation rakentamisessa on onnistuttu, mutta samalla se muistuttaa, että palvelujen saatavuuden, henkilöstön hyvinvoinnin ja asukkaiden arjessa näkyvien parannusten eteen on tehtävä edelleen määrätietoista työtä.

Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto käsitteli 9.6.2026 tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2025. Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Marjut Frantsi-Lankia korosti ryhmäpuheenvuorossaan, että arviointikertomus tarjoaa tärkeän kokonaiskuvan siitä, missä hyvinvointialue on onnistunut ja missä työtä on edelleen jatkettava.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen johtopäätös on kaksijakoinen. Ensimmäisen valtuustokauden aikana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on onnistunut rakentamaan uuden organisaation, vakauttamaan talouttaan ja viemään eteenpäin mittavia rakenteellisia uudistuksia. Samalla kertomus nostaa esiin useita kehittämiskohteita, jotka näkyvät edelleen asukkaiden arjessa.

”Arviointikertomuksen tarkoituksena ei ole vain tarkastella mennyttä vuotta, vaan auttaa tunnistamaan ne asiat, joissa toimintaa voidaan edelleen parantaa.”

Keskustan aluevaltuustoryhmän näkemyksen mukaan arviointikertomuksen havainnot eivät saa jäädä pelkästään kirjauksiksi asiakirjoihin, vaan niiden tulee johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin. Arviointikertomus on ennen kaikkea työkalu päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen tueksi.

Talous on vahvistunut, mutta vaikutusten on näyttävä palveluissa

Arviointikertomuksen mukaan hyvinvointialue onnistui saavuttamaan taloudellisia tavoitteitaan ja vuoden 2025 tulos oli ylijäämäinen. Samalla palvelujen saavutettavuutta on pyritty parantamaan ja toimintaa kehittämään yhteistyössä kuntien sekä HUSin kanssa.

Keskustan näkökulmasta arviointikertomuksen tärkein viesti on, että talouden tasapainottaminen ei voi olla itseisarvo. Talouden on luotava edellytykset laadukkaille, saavutettaville ja oikea-aikaisille palveluille koko hyvinvointialueella.

”Asukkaiden kannalta ratkaisevaa ei ole pelkästään tilinpäätöksen tulos, vaan se, kuinka nopeasti hoitoon pääsee ja kuinka hyvin palvelut toimivat arjessa.”

Hyvinvointialueen ensimmäiset toimintavuodet ovat sisältäneet suuria muutoksia. Organisaatiota on rakennettu, palveluja yhtenäistetty ja taloutta tasapainotettu. Samalla on huolehdittava siitä, että muutokset näkyvät myös asukkaiden arjessa parempina ja sujuvampina palveluina.

Keskusta korostaa, että vastuullinen taloudenpito ja palvelujen kehittäminen eivät ole toisilleen vastakkaisia tavoitteita. Päinvastoin hyvin hoidettu talous luo perustan sille, että palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Henkilöstö on onnistumisen edellytys

Arviointikertomuksessa todetaan, että organisaatiomuutokset ovat kuormittaneet henkilöstöä ja että johtamisen sekä toimintatapojen kehittämistä on edelleen jatkettava. Ensimmäinen valtuustokausi on ollut poikkeuksellisen vaativa niin työntekijöille kuin esihenkilöillekin.

Keskusta korostaa, että hyvinvointialueen tärkein voimavara on henkilöstö. Ilman osaavaa, motivoitunutta ja työssään hyvinvoivaa henkilöstöä ei voida saavuttaa niitä tavoitteita, joita palvelujen saatavuudelle, laadulle tai taloudelle asetetaan.

”Hyvinvointialueen tärkein voimavara on henkilöstö. Ilman hyvinvoivaa henkilöstöä ei ole myöskään laadukkaita palveluja.”

Siksi johtamiseen, työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja henkilöstön osallistamiseen on panostettava myös tulevalla valtuustokaudella.

Kehittämisen on näyttävä asukkaiden arjessa

Tarkastuslautakunta nostaa arviointikertomuksessaan esiin, että tavoitteet eivät ole kaikilta osin toteutuneet riittävän yhdenmukaisesti ja että käytännön toimeenpanossa on edelleen parannettavaa.

Keskustan aluevaltuustoryhmän mielestä hyvinvointialueen onnistumista ei mitata ensisijaisesti organisaatiorakenteilla tai hallinnollisilla uudistuksilla, vaan sillä, kokevatko ihmiset palvelujen parantuneen.

Palvelujen on oltava saavutettavia myös alueen pienemmissä kunnissa. Lähipalvelujen merkitys on tunnistettava ja digitaalisten palvelujen rinnalla on turvattava mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin.

”Yhdenvertaiset palvelut tarkoittavat sitä, että palvelujen saatavuus ei saa riippua siitä, missä päin hyvinvointialuetta asuu.”

Keskustan tavoitteet seuraavalle valtuustokaudelle

Ryhmäpuheenvuorossaan Marjut Frantsi-Lankia nosti esiin useita teemoja, joiden edistämistä Keskusta pitää tärkeänä myös tulevina vuosina.

Keskustan tavoitteena on vahvistaa palvelujen yhdenvertaisuutta koko hyvinvointialueella, uudistaa palveluita rohkeasti sekä vahvistaa asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta.

Lisäksi päätöksenteon tietopohjaa on vahvistettava.

”Päätösten vaikutuksia ja kustannuksia on pystyttävä arvioimaan nykyistä paremmin, jotta ratkaisut perustuvat mahdollisimman hyvään tietoon.”

Keskusta muistuttaa, että Länsi-Uusimaa on monimuotoinen hyvinvointialue. Alueiden ja asukkaiden erilaiset tarpeet on huomioitava päätöksenteossa nykyistä paremmin.

Puheenvuorossa nostettiin esiin myös liiallisen keskittämisen riskit.

”Keskittäminen ei automaattisesti tarkoita säästöjä. Joissakin tilanteissa se voi lisätä kustannuksia ja samalla heikentää palvelujen saavutettavuutta.”

Keskusta pitää tärkeänä myös aluevaltuuston päätösvallan vahvistamista. Hyvinvointialueen ylin demokraattisesti valittu toimielin tarvitsee riittävät mahdollisuudet ohjata alueen toimintaa ja tehdä strategisesti merkittäviä päätöksiä asukkaiden parhaaksi.

Hyvä arki rakentuu lähipalveluista ja yhteistyöstä

Keskusta haluaa luoda ikääntyville entistä paremmat edellytykset elää turvallista, aktiivista ja hyvää elämää omassa arjessaan. Tämä tarkoittaa toimivia palveluja, oikea-aikaista hoivaa sekä mahdollisuutta asua omassa ympäristössään mahdollisimman pitkään.

”Ikääntyneiden on voitava elää turvallista ja hyvää elämää omassa arjessaan mahdollisimman pitkään.”

Yhtä tärkeänä tavoitteena Keskusta pitää lapsiperheiden palveluita. Perheiden on saatava apua läheltä ja riittävän varhain. Neuvoloiden, perheneuvoloiden ja muiden matalan kynnyksen palvelujen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.

”Lapsiperheiden palveluissa avun on oltava lähellä, helposti saavutettavaa ja saatavilla riittävän varhain.”

Frantsi-Lankia korosti myös yhteistyön merkitystä. Hyvinvointialue ei voi vastata kaikkiin haasteisiin yksin, vaan yhteistyötä on kehitettävä kuntien, järjestöjen, seurakuntien, yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa.

”Parhaat ratkaisut syntyvät yhteistyössä. Hyvinvointialue tarvitsee vahvoja kumppanuuksia kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.”

Arviointikertomus antaa suunnan tulevalle työlle

Arviointikertomus ei ole pelkkä menneen vuoden tarkastelu, vaan työkalu tulevaisuuden kehittämiseen. Sen havainnot tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta voidaan kehittää entistä paremmin asukkaita palvelevaksi.

Tarkastuslautakunta on velvoittanut aluehallituksen tuomaan aluevaltuustolle selvityksen niistä toimenpiteistä, joihin arviointikertomuksen havainnot antavat aihetta. Keskusta pitää tärkeänä, että arviointikertomuksen johtopäätökset näkyvät myös käytännön kehittämistoimina.

Talouden tasapaino, henkilöstön hyvinvointi ja sujuvat palvelut eivät ole toisilleen vastakkaisia tavoitteita, vaan ne muodostavat perustan hyvin toimivalle hyvinvointialueelle.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ensimmäinen valtuustokausi on osoittanut, että suurista muutoksista voidaan selvitä. Seuraavan vaiheen onnistuminen ratkaistaan kuitenkin siinä, kuinka hyvin tehdyt päätökset näkyvät ihmisten arjessa palvelujen saatavuutena, laatuna ja turvallisuutena.

Pääset kuulemaan noin viiden minuutin erinomaisesti kiteytetyn puheen tästä:

Marjut Frantsi-Lankia
aluevaltuutettu
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Aluehallitus, varajäsen
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Kirkkonummi

Kuvassa: Lotta Paakkunainen, Tommi Halkosaari, Maritta Wasström ja Marjut Frantsi-Lankia. Kuvaaja: Nina From