Lapsiperhepalveluita tulee kehittää, ei rapauttaa

Lasten ja nuorten psyykkinen kuormitus on lisääntynyt. Kuormitus aiheuttaa lisää mielenterveysongelmia. Ne ilmenevät usein käytöshäiriöinä, keskittymisvaikeuksina, ylivilkkautena, ahdistuneisuutena, vetäytymisenä, masentuneisuutena ja pelkotiloina. Erikoissairaanhoidon käynnit, psykiatrian osastojaksot sekä lastensuojelun kustannukset nousevat vuosittain. Yksi syy tähän on lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittämättömyys perustasolla. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi näistä tulee lisäkustannuksia moni tavoin, ei vähiten menetettynä opiskelu- ja työkykynä.

Nyt uusi sosiaalihuoltolakiehdotus uhkaa rapauttaa perustason mielenterveyspalveluita edelleen poistaessaan laista palveluiden olennaisen osan eli kasvatus- ja perheneuvolan. Tätä logiikkaa ei vain voi käsittää.

Vielä voimassa oleva sosiaalihuoltolaki velvoittaa hyvinvointialueita järjestämään monialaista perheneuvolapalvelua. Perheneuvola tarjoaa apua matalalla kynnyksellä perheille, joilla on pulmia tai kriisejä. Perheneuvolassa työskentelee sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja. Siellä on myös mahdollista konsultoida lastenpsykiatria, joita ei muuten perustasolla yleensä ole. Perheneuvola tarjoaa tukea kasvatushaasteisiin, lapsen kehitykseen, vanhemmuuteen, perheen kriiseihin tai parisuhteen pulmiin. Siellä tuetaan lapsen hyvinvointia, yksilöllistä kasvua ja myönteistä kehitystä sekä koko perheen voimavaroja.

Sosiaalihuoltolain uudistuksen jälkeen perheneuvola ei olisi enää lakisääteinen palvelu. Se herättää huolen perheiden varhaisen tuen ja moniammatillisen yhteistyön heikkenemisestä. Uuden lain tavoitteena ovat säästöt vuoteen 2028 mennessä. Tavoitteena mainitaan myös lapsiperhepalveluiden selkeyttäminen, sujuvoittaminen ja uudistaminen. Mutta kuka oikeasti uskoo, että hyvinvointialueet tuottavat jatkossa perheneuvolapalvelua, mitä laki ei velvoita järjestämään? Näennäisen muutaman miljoonan euron säästön vuoksi lasten, nuorten ja perheiden palvelutaso heikkenee, mikä pitkässä juoksussa aiheuttaa vain lisää kustannuksia.

Länsi-Uudenmaan aluehallitus on antamassa lausuntoaan lakiluonnokseen, joka sisältää myös muita merkittäviä sosiaalihuollon heikennyksiä. Viranhaltijoiden valmistelemassa lausuntopohjassa perheneuvolan lakisääteisyyden poistamista kannatetaan. Se on tosin ristiriitainen lausunto sote-uudistuksen tavoitteiden (perustason vahvistaminen) ja hyvinvointialueen uuden strategian palvelulupauksen (lisää ensisijaisia palveluja lapsille ja nuorille) näkökulmista.

Epäilemättä lapsiperhepalveluja on aika kehittää roolien, tehtävien ja vastuiden osalta sujuvammaksi ja ehyemmäksi kokonaisuudeksi. Kehittäminen tulisi tehdä kuitenkin lapsen etu, asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus edellä. Palvelun poistaminen laista ei täytä näistä mitään! Se vain heikentää valmiiksi riittämättömiä perustason palveluja entisestään. Jos jokin palvelu ei ole lakisääteinen, se ennemmin tai myöhemmin tulee häviämään. Tämän voin todeta 30-vuotisen luottamushenkilökokemukseni perusteella. Aina ei-lakisääteinen palvelu on liipaisimella ensin, kun talous edellyttää säästämistä.

90-luvun virheistä olisi jo luultu opittavan, mutta valitettavasti samoja virheitä toistetaan toinen toisensa perään. Siitä maksamme vielä kalliisti tulevaisuudessa.

Marjut Frantsi-Lankia
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Kirkkonummi

Lue seuraavaksi

Johtamisen kehittämiseen ja sujuvampaan päätöksentekoon on panostettava
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto käsitteli loppukevään kokouksessa useita hyvinvointialueen toiminnan ja tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita. Yksi keskeisistä kokonaisuuksista oli henkilöstökertomus, joka tarjoaa tärkeää tietoa henkilöstön hyvinvoinnista, työoloista ja työyhteisön kehittämistarpeista.
18.6.2026 / Keski-Uusimaa
Päätöksenteossa on tärkeää huomioida koko hyvinvointialue
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto käsitteli viimeisimmässä kokouksessaan hyvinvointialueen talouden ja palveluiden tulevaisuuden kannalta merkittäviä kysymyksiä. Keskustelua herättivät erityisesti rahoituksen riittävyys, henkilöstöresurssit sekä henkilöstömitoituksen vaikutukset palveluiden saatavuuteen ja laatuun.
18.6.2026 / Keski-Uusimaa
Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän kevät 2026
Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Kristian Forsman kokoaa yhteen kevään 2026 aikana esillä olleita painotuksia, avauksia ja keskusteluja, jotka ovat vahvimmin näkyneet aluevaltuustotyössä sekä hyvinvointialueen palveluita koskevassa päätöksenteossa.
17.6.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaLapsiperhepalveluita tulee kehittää, ei rapauttaa