Tunnelmia ja keskeisiä ajatuksia Vantaan vuosikokouksesta

Keskustan Uudenmaan piirin vuosikokous järjestettiin lauantaina 18.4.2026 Vantaan Tikkurilan lukiossa. Kokoukseen osallistui runsas joukko jäseniä – yhteensä noin 60 äänivaltaista edustajaa ja 20 muuta osallistujaa – ja tilaisuuden tunnelma oli poikkeuksellisen positiivinen, odottava ja paikoin jopa jännitteinen.

Erityistä latausta kokoukseen toi eduskuntavaaliehdokkaiden julkistaminen sekä vilkas keskustelu Suomen suunnasta, turvallisuudesta ja taloudesta. Päivän aikana käytiin lukuisia merkityksellisiä kohtaamisia ja keskusteluja, jotka vahvistivat tunnetta yhteisestä suunnasta ja tekemisen meiningistä.

“Rakennamme seuraavaa nousua”

Piirin puheenjohtaja Matti Korkiakoski avasi kokouksen korostaen tilaisuuden historiallista merkitystä:

“Tämä on historiallinen kokous. Tänään emme ainoastaan käsittele sääntömääräisiä asioita, vaan teemme päätöksiä, joilla rakennetaan Uudenmaan Keskustan seuraavaa nousua ja käynnistetään määrätietoisesti matkaa kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja.”

Korkiakoski nosti esiin vahvan luottamuksen tulevaan sekä sen, että Uudellamaalla on osaamista, vastuunkantajia ja kasvavaa voimaa. Hänen viestinsä oli selkeä: Keskusta ei ole puolustuskannalla, vaan rakentamassa uutta nousua.

Historiallinen ehdokasasettelu – 30 nimeä jo valmiina

Kokouksen keskeisimpiä päätöksiä oli eduskuntavaaliehdokkaiden nimeäminen. Keskustan Uudenmaan piiri asetti jo tässä vaiheessa 30 ehdokasta kevään 2027 eduskuntavaaleihin, mikä on poikkeuksellisen laaja joukko näin varhaisessa vaiheessa.

Ehdokaslista yhdistää kokemusta ja uusia kasvoja eri aloilta, mikä kuvastaa puolueen tavoitetta laajentaa kannatustaan ja vahvistaa asemaansa Uudellamaalla. Tavoitteena on saavuttaa viisi kansanedustajan paikkaa.

Piirin puheenjohtaja Matti Korkiakoski kiteytti kokonaisuuden:

“Meillä on erinomainen joukko rakentamassa ratkaisuja Suomen keskeisiin haasteisiin. Talous on saatava kasvuun, ihmisille työpaikkoja, arjen turvallisuutta vahvistettava ja ympäristöstä huolehdittava kestävällä tavalla.”

Suunnanmuutos on välttämätön – Kaikkosen viesti kokouksessa

Kokouksen poliittinen keskustelu ankkuroitui vahvasti ajankohtaiseen tilannekuvaan. Vaikka maailmalla myrskyää ja kriisit seuraavat toisiaan, korostui ajatus siitä, että “on vaikutettava siihen, mihin voidaan”.

Puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen kuvasi Suomen tilannetta poikkeuksellisen suoraan: talouskasvu on Euroopan unionin heikointa, velkaantuminen kasvaa ja työttömyys on EU-maiden korkeinta tasoa. Koko maassa työttömiä on noin 300 000, ja pelkästään Uudellamaalla jopa 118 000.

Kaikkonen viittasi myös kansainväliseen tilanteeseen, joka heijastuu suoraan Suomen arkeen. Ukrainan sota jatkuu, ja Lähi-idän kriisit vaikuttavat energian hintaan, korkotasoon ja esimerkiksi maatalouden kustannuksiin. Epävarmuus ei ole nopeasti ohi, mikä korostaa tarvetta varautumiselle ja kotimaisille ratkaisuille.

Tilanne vaatii hänen mukaansa selkeää suunnanmuutosta.

Konkreettinen kriisipaketti talouden käynnistämiseksi

Keskusta on esittänyt hallitukselle myös väliaikaista kriisipakettia, jonka tavoitteena on saada talous nopeasti liikkeelle ja vahvistaa arjen turvallisuutta.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat:

10 % korjausavustus taloyhtiöille
väyläverkon (tiet, sillat, radat) kunnostaminen
varainsiirtoveron väliaikainen poistaminen
kotitalousvähennyksen palauttaminen
yksinyrittäjien (määrä n.180 000) toimintaedellytysten ja aseman vahvistaminen
työn kannustamisen toimet keskiöön
nuorten työtakuu (n. 80 000 nuorta työttömänä) ja työllisyystoimet
tuki maataloudelle ja kuljetusalalle kustannuskriisin helpottamiseksi

Painopiste on nopeavaikutteisissa toimissa, joilla työtä saadaan liikkeelle koko maassa.

Keskustelussa nousi esiin myös rahoituksen saatavuus. Yritykset, maatilat ja kotitaloudet kohtaavat kasvavia haasteita lainansaannissa, vaikka investointitarpeita olisi. Keskustan mukaan rahoituksen on tuettava kasvua nykyistä paremmin, ja myös pankkien roolia on arvioitava uudelleen.

Laaja poliittinen keskustelu – useita teemoja esillä

Tilaisuudessa käytiin laajaa ja monipuolista poliittista keskustelua, jossa nousi esiin useita Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä teemoja. Keskustelua käytiin muun muassa maahanmuutosta, talouskasvusta ja investointitarpeista, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksista (TKI), yksityisyyden suojasta sekä kokonaisturvallisuudesta.

Maahanmuuton osalta korostui tarve realistiselle ja tasapainoiselle linjalle, jossa huomioidaan sekä työperäisen maahanmuuton mahdollisuudet että kotoutumisen haasteet. Samalla nostettiin esiin erityisesti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen esteet sekä tarve hyödyntää heidän osaamistaan nykyistä paremmin. Maahanmuuttajat ovat erittäin tervetulleita Keskustaan.

Kasvun ja investointien osalta keskustelussa painotettiin kotimaisen rahoituksen merkitystä sekä tarvetta vahvistaa Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Esiin nousi myös kysymys siitä, miten varmistetaan, että investoinneista syntyvä hyöty jää Suomeen ja tukee alueellista elinvoimaa.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen nähtiin keskeisenä keinona pitkän aikavälin kasvun turvaamisessa. Samalla tuotiin esiin huoli siitä, että ilman riittäviä panostuksia Suomi jää jälkeen kansainvälisessä kilpailussa.

Turvallisuus nousi keskustelussa esiin laaja-alaisena kokonaisuutena, joka kattaa niin kansallisen turvallisuuden, varautumisen uusiin uhkiin kuin arjen turvallisuuden kokemuksen. Keskustelussa käsiteltiin muun muassa muuttunutta turvallisuusympäristöä sekä uusien teknologioiden, kuten droonien, mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia.

Lisäksi keskustelussa nostettiin esiin yksityisyyden suojan merkitys digitaalisessa ympäristössä. Erityisesti huolta herättivät ehdotukset, jotka voisivat heikentää kansalaisten yksityisyyttä esimerkiksi verkkoviestinnässä.

Keskustelu oli vilkasta ja rakentavaa, ja se kuvasti hyvin kokouksen laajaa näkökulmaa sekä halua etsiä ratkaisuja Suomen keskeisiin haasteisiin.

Sotea pitää korjata – ei rikkoa

Sosiaali- ja terveyspalveluista käydyssä keskustelussa viesti oli selkeä: järjestelmää tulee kehittää, ei heikentää. Huolta herättivät erityisesti leikkaukset, jotka kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin.

Yhtenä ratkaisuna nostettiin esiin perhehoidon lisääminen, jolla voidaan yhdistää inhimillisyys ja kustannustehokkuus. Ajatus “toisin tekemisestä” nousi vahvasti esiin: uudistamalla toimintatapoja voidaan saavuttaa parempia tuloksia ilman lisärasitusta.

Katse tulevaan – realismia ja toivoa

Kokouksessa korostui vahva realismi: Suomi on taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, eikä suurille vaalilupauksille ole katetta. Samalla viesti oli kuitenkin selkeästi toiveikas.

Keskusta haluaa rakentaa kasvua työn, yrittäjyyden ja osaamisen kautta. Erityisesti tekoälyn tuoman murroksen työelämässä nähtiin avaavan uusia mahdollisuuksia. Muutos nähdään sekä mahdollisuutena että riskinä, ja siksi koulutukseen sekä jatkuvaan oppimiseen on panostettava, jotta ihmiset pysyvät mukana kehityksessä.

Katse kesäkuun puoluekokoukseen

Puheenvuorossaan Antti Kaikkonen toivotti kokousväen lämpimästi tervetulleeksi kesäkuussa Tampereella järjestettävään puoluekokoukseen. Tuleva puoluekokous nähdään keskeisenä etappina matkalla kohti eduskuntavaaleja.

Puoluekokouksessa käsitellään Keskustan keskeisiä linjapapereita, kuten Suunta Suomelle -ohjelmaa sekä puolueen Periaateohjelmaa, jotka määrittävät pitkän aikavälin tavoitteita ja arvopohjaa. Keskustelussa korostui, että ohjelmat eivät ole vain poliittisia asiakirjoja, vaan konkreettisia työkaluja päätöksentekoon ja vaalityöhön. Niiden avulla rakennetaan yhteinen näkemys siitä, miten talous saadaan kasvuun, työllisyys paranemaan ja arjen turvallisuus vahvistumaan, millaista Suomea Keskusta rakentaa tulevina vuosina.

Puoluekokouksen odotetaan tarjoavan selkeät eväät tulevaan: suuntaa politiikan sisältöihin, tukea ehdokkaille sekä vahvistusta koko liikkeen yhteiselle viestille. Samalla se toimii tärkeänä kohtaamispaikkana, jossa jäsenistö, päättäjät ja ehdokkaat rakentavat yhdessä Keskustan seuraavaa vaihetta.

Vuosikokouksessa otettiin kantaa myös tuleviin henkilövalintoihin. Uudenmaan piiri linjasi tukevansa Antti Kaikkonen valintaa puolueen puheenjohtajaksi sekä Petri Roininen valintaa varapuheenjohtajaksi tulevassa puoluekokouksessa. Lopulliset valinnat tehdään kesäkuussa puoluekokouksessa.

Kohti vuotta 2027

Vantaan vuosikokous osoitti, että Keskustan Uudenmaan piiri on siirtynyt valmistautumisesta aktiiviseen vaalityöhön. Laaja ehdokasasettelu, kasvava jäsenmäärä ja vahva poliittinen keskustelu luovat perustan tulevalle.

Keskustan jäsenmäärä on ollut kasvussa: viime vuoden aikana puolueeseen liittyi noin 2000 uutta jäsentä ja kuluvana vuonna jo yli 700 uutta jäsentä. Tämä kertoo Keskustan kiinnostavuuden kasvusta ja vahvistuvasta suunnasta.

Tilaisuuden henkeä kuvasi yhdistelmä päättäväisyyttä ja uskoa: haasteet tunnistetaan, mutta suunta on selvä.