Yhteisöasuminen ei korvaa ympärivuorokautista hoitoa

Mitä tarkoittaa yhteisöasuminen? Onko tarkoitus, että hyvin toimintarajoitteisia ikäihmisiä kootaan asumaan samaan paikkaan, jonne kotihoito ja muut palvelujen tarjoajat tuovat apuaan? Jos näin on, niin yhteisöllisyys toteutuu silloin vain avun tai hoidon antajien näkökulmasta.

Erilaisia yhteisöllisen asumisen muotoja on monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa. Olennainen ero Suomeen on siinä, että yhteisöllisyyttä on lähdetty kehittämään asukkaiden omista tarpeista. Ensin ovat ihmiset ja heidän toiveensa muodostaa asuinyhteisö, sitten toteutus.

Ikäihmisten yhteisöllistä asumista on tutkittu Suomessa (esim. Mäkelä ja Teikari, XAMK, 2017). On saatu selville, että kiinnostusta on, mutta seniorien yhteisöasuminen on vieras asuinmuoto. Tärkeää vanhuksille on saada apua omaan kotiinsa mahdollisimman pitkään. Muisti ja toimintakyky ovat edellytyksiä selviytymisen kannalta ja varmuus avun saamisesta tarvittaessa.

Yhteisöasumisessa tarvitaan myös asukkaiden toimintakykyä. Silloin on mahdollista vaalia sosiaalisia suhteita ja antaa tarvittaessa apua muille, olla osa yhteisöä. Silloin voidaan myös tulla toimeen esimerkiksi kotihoidon käyntien turvin ja yöt pärjätään yöpartion avulla. Ympärivuorokautista henkilöstöähän ei yhteisöasumisessa ole.

Palveluasuminen, ryhmäkoti, hoiva-, hoitokoti ovat nimikkeitä avohoitoperusteiselle ympärivuorokautiselle hoidolle ja palvelulle. Vanhainkodit ja muu laitoshoito on siirtymässä ja suurelta osin jo siirtynytkin historiaan. Myöskään terveyskeskusten osastoilla ei enää asuta. Asukkaat ympärivuorokautiseen hoitoon on seulottu tiukoin kriteerein ja he ovat fyysiseltä toimintakyvyltään entistä huonokuntoisempia sekä vakavasti muistisairaita. Henkilöstömitoitus on tällä hetkellä 0,65 eli 6,5 työntekijää 10 asukasta kohden. Tämä määrä tarvitaan paljon apua ja hoitoa tarvitseville.

Yhteisöasumisen käsite ja asumiseen pääsykriteerit tulee määritellä valtakunnallisesti ja yhteisöjen kokoaminen aloittaa ihmisistä ja heidän tarpeistaan sekä kiinnostuksistaan lähtien.

Anna-Liisa Lyytinen

Nurmijärven hyvinvointilautakunnan pj.

Keski-Uudenmaan aluevaltuuston jäsen (kesk.)

Lue seuraavaksi

Velvollisuutemme on varmistaa arvokas ikääntyminen
Olemme saaneet viime viikkoina lukea hiuksia nostattavista kohtaloista vanhustenhuollossa. Ikääntyneitä on kuollut tavalla, mitä ei kenellekään soisi. Tilanteita selvitetään, jopa poliisin toimin. Kyseessä näyttäisi olevan vakavat laiminlyönnit, joiden taustalla olevat syyt on todellakin selvitettävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuuministeri on vihastunut syyttäen hyvinvointialueita liian alhaisista henkilöstömitoituksista. Ministeri Juuso on kuitenkin ollut hallituksessa hyväksymässä hoitajamitoituksen alentamisen - jopa kahdesti - samalla kun hyvinvointialueiden rahoitusta on mitoituksen pienentämisestä säästyneellä summalla leikattu.
10.2.2026 / Länsi-Uusimaa
Tulevaisuuden palvelut rakentuvat viisailla investoinneilla
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on joutunut supistamaan palveluverkkoaan saavuttaakseen taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. Samalla uusia investointeja kuitenkin tarvitaan, jotta asukkaiden palvelut paranevat ja henkilöstölle voidaan turvata terveelliset ja turvalliset työtilat. Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne ei kuitenkaan mahdollista uusia investointeja tai investointeihin rinnastettavia sopimuksia ilman valtion hyväksymiä lainanottovaltuuksia.
9.2.2026 / Keski-Uusimaa
Vastuutonta touhua – potilaan oikeudet vaakalaudalla
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on ohjannut palveluseteleiden turvin potilaita lääkärin vastaanotolle yksityiselle sektorille. Paperilla tämä kuulostaa hyvältä ratkaisulta, mutta todellisuus voi olla toinen.
6.2.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuKeski-UusimaaYhteisöasuminen ei korvaa ympärivuorokautista hoitoa