Yhteisöasuminen ei korvaa ympärivuorokautista hoitoa

Mitä tarkoittaa yhteisöasuminen? Onko tarkoitus, että hyvin toimintarajoitteisia ikäihmisiä kootaan asumaan samaan paikkaan, jonne kotihoito ja muut palvelujen tarjoajat tuovat apuaan? Jos näin on, niin yhteisöllisyys toteutuu silloin vain avun tai hoidon antajien näkökulmasta.

Erilaisia yhteisöllisen asumisen muotoja on monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa. Olennainen ero Suomeen on siinä, että yhteisöllisyyttä on lähdetty kehittämään asukkaiden omista tarpeista. Ensin ovat ihmiset ja heidän toiveensa muodostaa asuinyhteisö, sitten toteutus.

Ikäihmisten yhteisöllistä asumista on tutkittu Suomessa (esim. Mäkelä ja Teikari, XAMK, 2017). On saatu selville, että kiinnostusta on, mutta seniorien yhteisöasuminen on vieras asuinmuoto. Tärkeää vanhuksille on saada apua omaan kotiinsa mahdollisimman pitkään. Muisti ja toimintakyky ovat edellytyksiä selviytymisen kannalta ja varmuus avun saamisesta tarvittaessa.

Yhteisöasumisessa tarvitaan myös asukkaiden toimintakykyä. Silloin on mahdollista vaalia sosiaalisia suhteita ja antaa tarvittaessa apua muille, olla osa yhteisöä. Silloin voidaan myös tulla toimeen esimerkiksi kotihoidon käyntien turvin ja yöt pärjätään yöpartion avulla. Ympärivuorokautista henkilöstöähän ei yhteisöasumisessa ole.

Palveluasuminen, ryhmäkoti, hoiva-, hoitokoti ovat nimikkeitä avohoitoperusteiselle ympärivuorokautiselle hoidolle ja palvelulle. Vanhainkodit ja muu laitoshoito on siirtymässä ja suurelta osin jo siirtynytkin historiaan. Myöskään terveyskeskusten osastoilla ei enää asuta. Asukkaat ympärivuorokautiseen hoitoon on seulottu tiukoin kriteerein ja he ovat fyysiseltä toimintakyvyltään entistä huonokuntoisempia sekä vakavasti muistisairaita. Henkilöstömitoitus on tällä hetkellä 0,65 eli 6,5 työntekijää 10 asukasta kohden. Tämä määrä tarvitaan paljon apua ja hoitoa tarvitseville.

Yhteisöasumisen käsite ja asumiseen pääsykriteerit tulee määritellä valtakunnallisesti ja yhteisöjen kokoaminen aloittaa ihmisistä ja heidän tarpeistaan sekä kiinnostuksistaan lähtien.

Anna-Liisa Lyytinen

Nurmijärven hyvinvointilautakunnan pj.

Keski-Uudenmaan aluevaltuuston jäsen (kesk.)

Lue seuraavaksi

Erityislasten perheiden arki ansaitsee toimivat palvelut
Olin mukana erityislasten ja -nuorten vanhempien iltaporinoissa OmaisOhjaamolla Lohjalla. Lämmin kiitos kutsusta, keskustelu oli vilkasta koko illan ja oli todella arvokasta kuulla suoraan perheiden kokemuksia arjesta. Tilaisuudessa nousu yksi teema esiin ylitse muiden: palvelujen pirstaleisuus ja epäselvyys. Erityisesti vanhempia huolettivat vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoito, loma-ajan hoito sekä kuljetukset.
8.4.2026 / Länsi-Uusimaa
Kiirettä vain Porvoossa?
Aluevaltuusto käsitteli Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmaa 10.12.2024. Viranhaltijoiden esitys oli, että virka-aikainen päivystys järjestetään keskitetysti. Koska keskittäminen heikentää terveyspalveluiden tavoitettavuutta ja potilasturvallisuutta, esitin ennen kokousta esityksen poistamista palveluverkkosuunnitelmasta. Näin tapahtuikin ja aluevaltuusto päätti poistaa virka-aikaisen päivystyksen palveluverkkosuunnitelmasta äänin 57–2.
2.4.2026 / Itä-Uusimaa
Onko sote-autosta Pukkilan ja Myrskylän palvelujen pelastajaksi?
Itä-Uudenmaan aluevaltuusto päätti viime vuoden lopulla lopettaa Myrskylän, Pukkilan ja Lapinjärven kiertävät sote-palvelut, joita oli toteutettu muutaman kerran viikossa kunnilta vuokratuissa tiloissa. Vastustimme päätöstä. Sitä pehmennettiin lopulta linjaamalla, että tilalle tulee liikkuva sote-auto korvaamaan lakkautettavat palvelut.
1.4.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuKeski-UusimaaYhteisöasuminen ei korvaa ympärivuorokautista hoitoa