Arjen turvallisuutta on vahvistettava

Turvallisuuden tunnettamme ovat viime vuosina heikentäneet monet asiat. Koronapandemia, sodat, hybridivaikuttaminen, maailman ennakoimattomuus sekä ilmaston ääri-ilmiöt ovat näistä valitettavia esimerkkejä. Maamme hallituksen rajut leikkaukset, jotka ovat kohdistuneet erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin, mutta myös yhteiskuntamme palvelujärjestelmään, horjuttavat osaltaan turvallisuuden tunnetta. Lisäksi kansaa jakava, kova retoriikka luo turvattomuuden ilma piiriä.

Turvallisuusaihe on talouden ohella esillä päivittäisissä uutisissa ja keskusteluissa. Budjetin lisä panostukset kohdistuvat erityisesti puolustukseen eli kovaan turvallisuuteen. Samanaikaisesti kaikesta muusta kuten yhteiskunnan turvaverkosta leikataan. Sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus- ja kulttuuripalvelut, matalan kynnyksen järjestötoiminta ja sosiaaliturva ovat olleet merkittävien leikkausten kohteena jo kahden vuoden ajan.

”Lapsiperheköyhyys, nuorten mielenterveysongelmat ja työttömyys ovat tällä hallituskaudella lisääntyneet.”

Tavoite vähentää ikäihmisten tuettuja asumispalvelupaikkoja voi kasvattaa monen omaisen hoivavastuuta. Se aiheuttaa epävarmuutta niin ikääntyneille kuin heidän läheisilleen. Toimintakyvyn heikentyessä ikäihmisten yksinäisyys ja turvattomuuden tunne voi lisääntyä. Kodin kynnykset ja muut esteet uhkaavat myös konkreettisesti ikäihmisten turvallisuutta.

Maamme hallituksen tulisi luoda meille toivon näköalaa tulevaan, mutta näin se ei tee. Seuraukset voivat tulla kalliiksi. Polarisaatiota syventävät leikkaukset ja yhteiskunnan ilmapiiriä kiristävä retoriikka luovat toivottomuutta ja turvattomuutta sekä heikentävät luottamusta ja henkistä kriisin kestävyyttä.

”Rutiinit tuovat meille turvaa arjessa. Turvallisuutta vahvistavat hyvin toimivat ja helposti saavutettavat palvelut.”

Hyvinvointialueen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuleekin tällä aluevaltuustokaudella vahvistaa. Palvelujen asiakaslähtöisyyttä, ennakoivuutta ja sujuvuutta tulee parantaa. Helppo pääsy palvelujen pariin, hoidon jatkuvuus sekä erityisesti varhainen ja oikeaan aikaan annettu tuki lisäävät luottamusta palvelujärjestelmään ja vahvistavat turvallisuuden tunnetta. Ne myös estävät tilanteiden kriisiytymistä ja kalliiden palvelujen tarvetta.

Lapsiperheiden varhainen tuki, nuorten mielenterveyttä tukevat kynnyksettömät palvelut ja ikäihmisten turvallista kotona asumista vahvistavat palvelut on kyettävä jatkossa järjestämään kattavammin. Ensihoidon ja pelastustoimen henkilöstön riittävyys ja asianmukainen varautuminen poikkeusoloihin on myös ensiarvoisen tärkeä varmistaa.

Turvallisuuden tunne syntyy arjen hallinnasta, merkityksellisestä tekemisestä ja yhteisöön kuulumisen kokemuksesta, mutta myös luottamuksesta hyvin toimivaan palvelujärjestelmään. Näköalattomuutta ja sen synnyttämää levottomuutta tulee kaikin keinoin torjua. On vahvistettava toivoa tulevaan. Hyvinvointialueella on oma tärkeä roolinsa länsiuusmaalaisten turvallisuuden tunteen ja luottamuksen vahvistamisessa alkaneella aluevaltuustokaudella.

Marjut Frantsi-Lankia
Länsi-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

Nostamme viikoittain esiin Keskustan Uudenmaan aluevaltuutettujen ja -varavaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu Länsiapila-lehdessä (Länsi-Uusimaa), Keula-lehdessä (Keski-Uusimaa) sekä Itä-Uudenmaan Uutiset -lehdessä (Itä-Uusimaa).

Mikäli haluat oman lehden, olethan yhteydessä kunkin alueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan (Marjut Frantsi-Lankia, Matti Korkiakoski, Kristian Forsman).