Hyvinvointialueen valinnat kovenevat – talous ei saa ohittaa ihmistä

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustossa käsiteltiin talouden tilannetta ja uudistusohjelman etenemistä. Vaikeat päätökset ovat edessä. Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta sen varjolla ei saa rapauttaa palveluiden ydintä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto käsitteli 16.3. kokouksessaan talouden tilannetta ja uudistusohjelman etenemistä. Keskustelu kuvasi karulla tavalla hyvinvointialueiden tämänhetkistä todellisuutta: liikkumavara on pieni, mutta päätöksiä on tehtävä.

Talous on saatava kestävälle pohjalle. Siitä ei ole erimielisyyttä. Kysymys kuuluu kuitenkin, millä tavalla tämä tehdään – ja kenen kustannuksella.

Esillä ollut uudistusohjelma tähtää rakenteiden keventämiseen ja toiminnan tehostamiseen. Tavoitteet ovat perusteltuja, mutta riski on ilmeinen: jos uudistuksia tehdään ensisijaisesti talous edellä, vaarana on, että palveluiden saavutettavuus ja laatu heikkenevät.

Hyvinvointialue ei ole vain organisaatio. Se on ihmisten arjen turva. Jokainen päätös näkyy suoraan siinä, kuinka nopeasti hoitoon pääsee, kuinka sujuvasti palveluketjut toimivat ja kuinka kuormittuneita työntekijät ovat.

Keskustelussa nousi esiin myös henkilöstön näkökulma. Uudistuksia ei voida toteuttaa ilman, että henkilöstö on mukana ja jaksaa työssään. Jos tämä unohtuu, uudistukset eivät onnistu – ne epäonnistuvat.

Nyt tarvitaan poliittista selkärankaa tehdä päätöksiä, jotka ovat sekä taloudellisesti kestäviä että inhimillisesti oikeudenmukaisia. Pelkkä säästäminen ei riitä strategiaksi.

Hyvinvointialueen onnistuminen mitataan lopulta yhdellä mittarilla:
toimiiko palvelu silloin, kun ihminen sitä tarvitsee.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaa, Tuomas Vanhasta, haastattelee vara-aluevaltuutettu Inna Kallioinen.

Kuvassa Tuomas Vanhasen lisäksi aluevaltuutettu Timo Laaninen ja vara-aluevaltuutettu Inna Kallioinen.