Laura Kolbe – Hyvää ja terveellistä elämää tulevaisuuden Helsingissä

Helsingin keskustan valtuustoryhmän budjettipuhe 17.6.2020

Hyvää ja terveellistä elämää tulevaisuuden Helsingissä

Laura Kolbe

Kevät 2020 on ollut monenlaisten profetioiden aikaa. Mennään, aivan aiheellisesti, kriisitietoisuus ja talous edellä, eikä hyvältä näytä maailmanlaajuisestikaan. Nyt ja tulevaisuudessa siintää pelkkiä synkkiä aikoja: huonoja talouslukuja, kasvun pysähtymistä, taloudellista lamaa, toimettomuutta ja mahdollista työttömyyttä. Saamamme taustamateriaali osoittaa, että numerot ovat synkkiä ja vertailu ei ole armollinen Suomelle, eikä Helsingille.

Silti yhteiskunnan perusfundamentit pysyvät, kunnat ja kaupungit porskuttavat eteenpäin, ja pitkälti vanhoilla raiteillaan. Helsingin kriisikestävyyttä on mitattu eri vaiheessa jo 1600-luvulta alkaen, ja se on hyväksi havaittu. Kriisin tai ”poikkeusaikojen” sattuessa kaupunkikone jatkaa melko kylmäpäisesti, johto- ja ohjesääntöjensä mukaisesti, työtään, sopeutuu muuttuneisiin oloihin ja valmistautuu ”jälleenrakennusaikoihin” – sellainen aina seuraa kriisiä, sotaa, lamaa tai nyt…pandemiaa. Kaupungin henkilöstö on ollut osaltaan tekemässä kriisityötä hyvässä hengessä. Irtisanomisiin ei ole turvauduttu – kiitos jaksamisesta näinä haastavina aikoina.

Siksi valtuustoryhmämme toivoo, että Helsingissä katsotaan kohti tulevaisuutta ja ”parempia aikoja”. Nopeasti muuttuvien suhdanteiden aikanakin on selvää, että Helsinki tarvitsee vahvaa ja yhdessä hyväksyttyä näkemystä tulevaisuuden suunnasta. Helsinkiä tarvitaan suunnannäyttäjänä, jossa julkiset palvelut ja vahva yksityisen sektori toimivat yhdessä. Kriisi on opettanut, että pienet ja keskisuuret palveluyritykset ovat tässä avainasemassa – on löydettävä keinot, joilla vakautta voidaan tuottaa kaiken tasoisille yrittäjille ja työllistäjille Voisiko palkkatuen Helsinki-lisiä kehittää ja parantaa neuvontapalveluita erityisesti uusille ja maahanmuuttajayrittäjille?

Hyvät valtuutetut,

Kriisiaika on tuonut kuntatalouteen kuoppaisuutta: bruttokansantuote pienenee, verotulot vähenevät. Helsinki on talouden perustalta vakaa toimija, vaikka haasteet eivät vähene: edessä odottavat työttömyyden mahdollinen kasvu, asukkaiden ikääntymiseen liittyvät haasteet, varhaiskasvatuksen ja kotihoidon henkilöstöpula, vammaisten palveluiden puutteet sekä perheiden hyvinvoinnin ylläpitäminen ja koulutuksen tasa-arvopohjan säilyttäminen. Tavoitteen tulee olla edelleen tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita sekä kiinnitettävä erityistä huomiota terveyskeskuspalvelujen saatavuuteen. Toisaalta arviointikertomus osoittaa, että myös onnistumisia koetaan ja että moni on saanut hyvää hoitoa. Sote-prosessi etenee jälleen ja joudumme pohtimaan Helsingissä palveluiden suhteellista kalleutta. Paine palveluiden hyvää saatavuuteen on taattava.

Tarkistuskertomuksesta haluamme nostaa esille johtamisjärjestelmän valuviat. Julkisuuteen tulleet tiedot Helsingin kaupungin johdon keskinäisestä valtataistelusta haittaavat koko kaupungin kehitystä. On tärkeää, että pormestariston ja toimialojen väliset yhteiset pelisäännöt löytyvät ja valtuustotyötä arvotetaan. Kaupungin talous supistuu koronan myötä. Tässä tilanteessa työntekijöiden ja kaupunkilaisten on tärkeä tietää, kuka päättää ja mistä.

Keskustan valtuustoryhmän mielestä ensi vuoden budjetin erityisenä painopisteenä on oltava lasten ja nuorten hyvinvointi. Hyvinvoinnin vahvistaminen on keino selvitä kriisistä. Syrjäytymisen ehkäisyä on se, että jaksamme huolehtia kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalvelujen saatavuudesta eri kaupunginosissa, ja ennen kaikkea uusilla alueilla. Emme halua tinkiä perusopetuksesta. Siihen kuuluu se, että kaupungin pitää hyvää huolta varhaiskasvatuksen ja koulutuksen toimitiloista. Budjetista tuli löytyä ennalta kiinnittämätöntä rahaa irrotettavaksi kiireellisiin kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmakorjauksiin.

Kriisikeväänä on näkynyt, kuinka pyöräilyn ja kävelyn suosio liikkumismuotoina kasvoi räjähdysmäisesti. Liikumme myös ratikalla, bussilla, junilla ja autoilla. Kaupunkimme tulee kiinnittää erityistä huomiota turvallisiin, toimiviin ja joustaviin liikenteen ratkaisuihin jo suunnitteluvaiheessa. Keskustan valtuustoryhmä on erityisen huolissaan siitä, miten kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan budjetti riittää ensi vuonna vastaamaan kysyntää, joka koronakevään aikana on kohdistunut hyvinvointi-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluihin. Puistoihin, viher- ja ulkoilukohteisiin on edelleen panostettava. Nyt olemme iloksemme todenneet, että uudetkin viheralueet, merikohteet ja rantareitit ovat ottaneet paikkansa kaupunkilaisten sydämissä. Museoiden ja kirjaston sulkeminen oli kova kolaus. Nyt niiden tarpeellisuus testattiin.  Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan budjetti on todella tiukka ja henkilöstö joutuu venymään äärirajoilleen. Ensi vuoden budjettiin olisi löydettävä liikkumavaraa, museoille ja kirjastolle lisärahoitusta ja edelleen jatkuvaan panostamista muun muassa digitaalisten kulttuuripalveluiden kehittämiseen. Toivomme, että kulttuuritoimijoille ja taiteen perusopetuksen myönnettäviä avustuksia lisätään.

Hyvä valtuusto, arvoisa puheenjohtaja,

Haluamme kehittää Helsinkiä kaupunkina, jossa voidaan elää terveellistä ja hyvää elämää.  Suosittelemme, että kaupunki edelleen panostaa joukkoruokailussa kotimaiseen luomuruokaan. Kulttuuriperinnön arvostusta ja ilmastonäkökulmia on kehitettävä laajasti myös kaupungin omistaman vanhemman rakennuskannan rakentamis- ja korjaustoiminnassa. Nyt liian monta arvorakennusta on tyhjänä tai vajaakäytössä. esitämme, että Helsinki laatii arvorakennusten listauksen ja suunnitelman niiden uusiokäytöstä. Asia kiinnostaa asukkaita. kuten mm. tapaus Lapinlahti ja Aino Ackten huvila ovat osoittaneet. Haluamme, että Helsinki kaupungin hankinnoissa tukee paikallista ja kotimaista osaamista.