Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat
Tähän valtuuston kokoukseen valmistautuessa palasimme ryhmässämme usein mieleen tulevien kysymysten ääreen.
Miten turvaamme jokaiselle helsinkiläiselle hyvän arjen, hyvinvoinnin ja edellytykset eilistä parempaan huomiseen?
Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet aikamoisessa sumussa tarpomista. Tulevaisuus ei valitettavasti näytä yhtään selkeämmältä. Nyt arvioidessamme viime vuotta on kuitenkin todettava, että Helsinki on selviytynyt hyvin. Selvästi paremmin kuin viime vuotta suunnitellessamme syksyllä 2020 koronan keskellä saatoimme kuvitellakaan.
Olemme myös edelleen kasvava kaupunki, vaikka julkisesta keskustelusta voi saada toisenlaisen kuvan. Todetaanpa nyt tässäkin ääneen: Helsingin väkiluku kasvoi myös viime vuonna lähes 2000 hengellä. Toki kasvu oli maltillisempaa kuin ennen koronaa.
Olemme monella mittarilla mitattuna vauras ja hyvinvoiva kaupunki. Helsingin talous on vahvalla pohjalla. Tilikauden tulos on parempi kuin talousarvioon arvioimme. Valtionavustukset ja yhteisöveron jako-osuuden korottaminen ovat osaltaan vaikuttaneet tulokseen. Verotulot ovat myös kasvaneet edelliseen vuoteen nähden selvästi. Näiden asioiden valossa viime vuosi sujui hyvin.
Pohdimme valtuustoryhmässämme tavoitteiden asettamista. Kuten tarkastuslautakunnan tekemästä arviointikertomuksesta on luettavissa, valtuuston viime vuodelle hyväksymistä sitovista toiminnan tavoitteista vain puolet toteutui. Suunnilleen samoin oli edellisenä vuonna. Yksi saavuttamattomista tavoitteista on tällä hetkellä erittäin isoja ongelmia kaupungin työntekijöille aiheuttaman palkkajärjestelmä Sarastian käyttöönoton viivästyminen. Helsingille on suuri häpeä, kun osa kaupungin työtekijöistä on joutunut odottamaan jopa useita kuukausia työllä ansaitsemaansa palkkaansa. Palkanmaksu on saatava kuntoon viipymättä.
Palkanmaksun tökkiminen ei ole ainut ongelma kaupungissamme. Hyvinvointi- ja terveyserot ovat Helsingissä isot, eikä niiden kaventaminen ole onnistunut toivotulla tavalla. Iso osa lapsista ja nuorista voi entistä paremmin, mutta samaan aikaan aivan liian monen elämässä on huolenaiheita, mielenterveyden haasteita ja hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Näin on myös aikuisilla.
Korona-aikana syntynyt oppimisvaje on heikentänyt erityisesti niiden lasten ja nuorten pärjäämistä, kenellä oli jo ennen pandemiaa tuen tarvetta. Moni korona-ajan koululainen ja opiskelija tarvitsee vielä pitkään erityistä tukea. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut koko korona-ajan. Viime vuonna avoimena olevien työpaikkojen määrä on myös kasvanut jopa koronaa edeltänyttä aikaa selvästi korkeammaksi.
Henkilöstön saatavuus on ollut viime vuonna yksi isoimmista haasteista. Henkilöstöpula alkaa vaikuttaa jo merkittävästi palveluiden laatuun. Pahimmin henkilöstöpulasta kärsivät varhaiskasvatus ja sote-palvelut – juuri ne toiminnot, joiden palveluita moni kaupunkilainen kohtaa omassa arjessaan päivittäin, viikoittain kuukausittain tai harvemmin. Palvelut, joiden saatavuudesta ja laadusta käydään myös arkista keskustelua niin kahvipöydissä, somessa kuin medioissakin. Näiden palveluiden toimivuus luo myös voimakkaasti mielikuvaa koko kaupungin toimivuudesta ja palveluiden laadusta. Ja myös kaupungin houkuttelevuudesta työnantajana.
Kunnianhimoa monessa asiassa, kuten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on lisättävä.
Keskustan ryhmä on korostanut usein ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkitystä. Emme voi olla korostamatta sitä tälläkin kertaa.
Totesin vuosi sitten tilinpäätöspuheessa, että selkeänä puutteena näyttäytyy, että Helsinki ei ole toteuttanut kaikessa päätöksenteossa lapsivaikutusten arviointia. Jos tämä menettely kuuluisi olennaisena osana päätösten valmisteluun ennen päätöksentekoa, valtuusto ei olisi leikannut kotihoidon tuen kuntalisää ja olisi kohdistanut merkittävämmin lisäresursseja lasten ja perheiden palveluihin sekä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Valitettavasti tämä toteamus pätee edelleen. Tämä viesti välittyy myös tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta.
Helsingissä on vielä monia ratkaisuamme vaativia ongelmia, mutta onneksi myös paljon hyvää.
Keskustan valtuustoryhmä kiittää kaikkia kaupungin työtekijöitä ja virkamiehiä kaupunkilaisten ja koko kaupungin eteen tehdystä työstä sekä puoltaa edellä mainituin huomioin vuoden 2021 tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä.
Ryhmäpuheenvuoron piti Terhi Peltokorpi.