SOSTER: Raimo Ikonen – Aktiivinen ikääntyminen on nyt koetuksella

Aktiivinen ikääntyminen on nyt koetuksella

Korona on koetellut lähes kaikkia ikäryhmiä. Ikääntyneiden tunnot ovat jääneet vähälle ja niitä on tullut ilmi lähinnä kyselyissä ja tutkimuksissa. Tuoreessa THL:n tutkimuksessa todetaan, että ikääntyneet ovat kärsineet eniten eristämisen, kotihoidon rajoitusten, omaishoitajien jaksamisen, vierailukieltojen, yksinäisyyden ja psyykkisten kuormituksen vuoksi. Heiltä puuttuu perheen lähiverkosto, sosiaaliset kontaktit, työkontaktit ja useimmiten digitaidot.

Nämä tulokset ovat vain jäävuoren huippu ja koskevat pääasiassa elämän hoivavaihetta. Koronan vuoksi hoitojonot ovat ennätysmitoissa. Elokuun lopussa 137 000 potilasta odotti hoitoon pääsyä sairaaloihin. Heistä 13 % oli odottanut kiireetöntä hoitoa yli puoli vuotta. Koronan toinen aalto syksyn aikana on pahentanut tilannetta. Ikääntyneille pahin tilanne on perusterveydenhoidossa ja sosiaalihuollossa, joissa syntynyttä hoito- ja hoivavelkaa ei nähdä jonoissa vaan kunnon huononemisena, eristäytymisenä ja sairauksina vuosien kuluessa.

Koronan syvin vaikutus on ikääntyneiden passivoituminen ja palaaminen vanhaan passiiviseen eläkeläisen rooliin. Nykyisillä eläkeläisillä arvioidaan olevan 23 tervettä ja toiminnallista vuotta eläköitymisen jälkeen. Tänä aktiivisena vapauden aikana luodaan pohja viimeiselle hoitoisuusvaiheelle. Vuoden pituinen passivoituminen ja eristäminen tekee ison loven ihmisten mieleen ja toimintakykyyn ja vahvistaa yleensäkin negatiivista suhtautumista eläköitymiseen. Eläkeläisjärjestöt kokevat jo nyt suuret haasteet koronan jälkeen aktivoida ikääntyneet liikkeelle, toimintaan, harrastuksiin ja aktiiviseen elämään.

Hyvinvointiyhteiskunnan nurja puoli on ollut liiallinen usko järjestelmien kaikkivoipaisuuteen. Se on toisaalta ollut myös hyvän menestyksen tae. Hyvää tarkoittavat järjestelmät eivät ole ajan muutoksissa enää palvelleet alkuperäistä tarkoitusta ja niiden muuttaminen joustavammaksi on vaikeaa ja hidasta. Näin on käynyt mm. eläköitymistä ja hoivaa koskevien järjestelmien kuten varhaiseläkejärjestelmien, eläkeputken, kotihoidon ja omaishoidon kohdalla. Järjestelmien alkuperäisen tarkoituksen muutos on heijastunut myös ikääntymisen arvostukseen. Järjestelmät työntävät ihmisiä eläkkeelle ja eläkkeellä tehtyä työtä ei arvosteta.

Hyvinvointivaltiolla ei ole varaa jättää hyödyntämättä yli 50-vuotiaiden ja eläkeläisten osaamista ja kokemusta, muodostavathan he lähes puolet maamme väestöstä. Työ- ja osallisuusmarkkinat ovat meillä rakentamatta työuran loppuvaiheessa oleville ja eläkeläisille.

Eläköitymiseen valmistautumiseen tulisi varautua työelämän lopulla muokkaamalla työolosuhteita niin, että motivoivan työuran jälkeen on mahdollista hyödyntää sitä myös eläkkeellä uudessa roolissa. Mehän opiskelemme muissakin elämänvaiheissa ja varaudumme uuteen elämänvaiheeseen, miksei eläköitymiseen. Valmistautumisessa työyhteisöt voivat tukea järjestöihin, erityisesti eläkeläisjärjestöihin, joilla on tarkka tuntuma eläkeläisten arkeen. Eläkeliitto on käynnistänyt 3-vuotisen”Eläkkeeltä työhön”- hankkeen, jossa kumppanuusyritysten kanssa paneudutaan tähän elämän nivelkohtaan ja haetaan uusia avauksia.

Valoa ikääntymisen arvostuksen nostamiseen antaa myös hallituksen käsittelyssä oleva sote-uudistus. Eläkeläiset ja työttömät ovat kunnallisten sote-palvelujen pääkäyttäjät. Heille sote-ratkaisusta on suurin hyöty. On erittäin tärkeää, että sote-ratkaisu saadaan päätökseen ja varmistetaan koko maassa yhdenvertaiset palvelut. Erityisen tärkeää on, että hyvinvointialueilla palveluverkot ulottuvat joka kolkkaan. Laajan sote-keskuksen lisäksi ihmiset tarvitsevat alueellisia lähipalvelun paikkoja, joissa kuntien ennaltaehkäisevät hyte-palvelut ja hyvinvointialueen sote-palvelut kohtaavat arjessa.

Ikääntyvän yhteiskunnan menestyksen tae on, että kaikenikäiset ihmiset otetaan huomioon yhteiskunnan kaikissa toiminnoissa ja kaikenikäisille avataan mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa elämän eri aloilla. Sen tulisi näkyä myös valtakunnan päätöksenteon tasolla päättäjien moni-ikäisenä joukkona.

Raimo Ikonen
Eläkeliiton puheenjohtaja, Hallintotieteen tohtori
Sähköposti  raimo.ikonen@elakeliitto.fi tai raimoolavi.ikonen@gmail.com
Puhelin 050 5599179

Lue seuraavaksi

Helsingin Keskusta nimesi Eeva Kärkkäisen pormestariehdokkaakseen
Kärkkäisen mielestä Helsingin kaupunginvaltuusto kaipaa keskustalaista linjaa: helsinkiläisten hyvän arjen, työn ja yrittäjyyden sekä lähiluonnon puolustamista.
22.12.2020 / Uutiset
Hae Keskustan Helsingin piirin toiminnanjohtajaksi
Hae Keskustan Helsingin piirin toiminnanjohtajaksi vakituiseen työsuhteeseen 1.2.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan.
22.12.2020 / Uutiset
SOSTER: Lähipalvelut on turvattava sote-uudistuksessa
Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittisen seuran syyskokouksen kannanotto 2020: Lähipalvelut on turvattava sote-uudistuksessa ja verkostomaisessa sote-työssä on tulevaisuus
1.12.2020 / Uutiset
EtusivuUutisetSOSTER: Raimo Ikonen – Aktiivinen ikääntyminen on nyt koetuksella