Soster-seura: Osatyökykyisille toiseuden työmarkkinatko?

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 9.2.2021 ilmeisen kovalla kiireellä valmistellun esityksen osatyökykyisille tarkoitetusta työllistämismallista Ruotsin Samhall-esimerkin pohjalta. Tuloksena olisi rakenteeltaan monimutkainen valtionyhtiö- tai liikelaitoskokonaisuus, jonka tarkoituksena on muun muassa tarjota yhtiössä pitkäaikainen työpaikka avoimille työmarkkinoille kykenemättömille. Yhtiö tarjoaisi palveluja avoimilla, kilpailuilla markkinoilla mutta huomattavan valtiontuen turvin. Viimeksi mainittu luulisi nyt elinkeinoelämää ja yrittäjiä kovasti kiinnostavan.

Työmarkkinoiden voimakkaat muutokset maassamme ovat viime vuosikymmeninä jakaantuneet osallisten ja osattomien markkinoihin niin pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten kuin vammaistenkin osalta. Yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien näkökulmista suunnitellussa yhtiömallissa on monia ongelmia. Uusi malli olisi enemmän osatyökykyisiä ja vammaisia syrjivä kuin mukaan ottava. Työmarkkinoilla olisi jo aika pyrkiä mahdollisimman inklusiivisiin
ratkaisuihin niin, että kaikki tarkoittaa jokaista eli jokaisella tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet työhön. Samhall-malliin sisältyy syrjäyttämiseen työntäviä elementtejä. Voidaankin kysyä, halutaanko tähän pienten markkinoiden maahan huono-osaisten omat, toiseuden työmarkkinat.

Muun muassa kunnat ja useat sosiaalialan järjestöt ovat vuosien ajan kehittäneet erilaisia malleja tilanteen parantamiseksi, mutta niiden luomat valmiit mallit eivät selvitystyössä ole saaneet niille
kuuluvaa painoarvoa. Jo kehitettyjen mallien, muun muassa tuetun oppisopimuskoulutuksen, varaan
rakennettu kokonaisuus tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin mittavan, uuden organisaatiorakennelman käynnistäminen. Maassamme on myös laajat kunnallisten työ- ja toimintakeskusten, nuorten työpajojen ja kuntouttavan työtoiminnan verkostot, joita selkeäksi kokonaisuudeksi kehittämällä saataisiin kerättyjä kokemuksia hyödyntävä rakenne vaikeimmin työllistyville tai työkyvyttömille. Vastauksena tähän työ- ja elinkeinoministeriön raportissa esitetään, että Samhall-malli tulisi näiden kaikkien lisäksi. Ja järjestöt, jatkakaa omianne toisena
kokonaisuutena! Onko meillä todella varaa tähän kaikkeen?

Maamme vammaispoliittisessa ohjelmassa 2010-2015 todetaan, että

työ tarjoaa kaikille ihmisille mahdollisuuden rakentaa omaa hyvinvointia, torjua köyhyyttä ja syrjäytymistä. Siksi työhön osallistumisen mahdollisuudet tulee turvata kaikille. Tavoitteena on vammaisten henkilöiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille, palkkasuhteiseen työhön.

Niin kuin sosiologi Peter Askonas toteaa, sosiaalisesti inklusiivinen, yhdenvertainen yhteiskunta on ei utopiaa vaan mahdollisuus. Siihen riittää, että tasoitamme yhteiskunnassa vallitsevaa eriarvoisuutta pieni askel kerrallaan. Ilahduttavista, pienistä askelista kertovia uutisia on saatukin aivan viime aikoina ja, yllättävää kyllä, yritysmaailmasta. Ikea esitti työ- ja elinkeinoministeriölle edellä mainittuun työllistämismalliin liittyen, että maassamme otettaisiin käyttöön velvoite työllistää 1-2 osatyökykyistä 100 työntekijää kohti. Valmet Automativen Uudenkaupungin tehtaan
henkilöstöjohtaja Tomi Salo kertoi 9.3.2021 tehtaan rekrytoineen yli 4 000 työntekijänsä joukkoon parin viime vuoden aikana kymmenkunta erityisopiskelijaa vakinaiseen työsuhteeseen. Nämä esimerkit, jos mitkään, ovat, kuten Askonas toteaa, eivät ainoastaan pientä ja kaunista vaan olennaista.

Marja Irjala
Kasvatustieteen tohtori, ekonomi, järjestöneuvos, Oulu
Keskustan Sosiaali- ja terveyspoliittinen seura