Kannanotto: Alueidenkäyttölakia uudistetaan – Kenen etuja ajetaan?

Alueidenkäyttölaki on lausuntokierroksella ja siinä on puutteita maanomistajan oikeudellisen aseman sekä omaisuuden suojan näkökulmasta. Korjattavana olevan lainsäädännön tulee varmistaa, että maanomistajien oikeudet ja osallistumismahdollisuudet toteutuvat tasavertaisesti julkisen vallan intressien rinnalla, jotta eri näkökulmat huomioidaan aidosti päätöksenteossa.

Pirkanmaan Keskusta esittää päättäjille, että erityinen huomio tulisi kiinnittää myös oikeudellisiin ja poliittisiin jännitteisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin sekä moraalisiin ulottuvuuksiin. Tarkoituksenmukaista olisikin säädösten ohella perata myös oikeuskäytäntöihin vaikuttavia arvoja.

Lakiluonnos sisältää merkittäviä ja odotettuja uudistuksia, mutta se ei ratkaise nykyisen kaavoitusjärjestelmän perustuslaillisia haasteita omaisuudensuojan ja maanomistajien osallistumisoikeuksien osalta. Myönteisinä muutoksina sääntelyyn ollaan sisällyttämässä esimerkiksi maanomistajan aloiteoikeus yleis- ja asemakaavan laatimiseen sekä metsäkorvausta koskeva säännös.

Perustuslakivaliokunta on lunastuslakiin liittyvässä lausunnossaan PeVL 16/2025 painottanut omaisuudensuojan keskeistä merkitystä. Valiokunnan mukaan arviointimenetelmä tulee valita niin, että se tuottaa mahdollisimman tarkan markkina-arvon. Markkina-arvoon tehtävä 25 prosentin lisäys perustuu täyden korvauksen periaatteeseen, ja sen tarkoituksena on pienentää arvonmääritykseen liittyvää epävarmuutta. Perustuslakivaliokunta ei ottanut kantaa yksittäiseen arviointimenetelmään, mutta korosti, että menetelmän tulee olla realistinen ja maanomistajalle edullisin vaihtoehto. Omaisuuden arvoa ei tule määrittää pelkästään nykyisen käyttötarkoituksen perusteella, vaan myös sen kehityspotentiaali on huomioitava. Esimerkiksi maa-aineksen ottomahdollisuus voidaan ottaa arviossa huomioon, vaikka ottolupaa ei olisi vielä haettu.

Maaseutu- ja yrittäjyystyöryhmän mielestä lainsäädännössä on tarvetta selkeyttää maanomistajien oikeuksia osallistua kaavoitusprosessiin ja saada riippumatonta tietoa vaikutusten arvioinnista. Päätöksentekoa edeltävä vuorovaikutus pitää olla aidosti kaksisuuntaista ja mahdollistaa maanomistajien kannanottojen huomioimisen jo varhaisessa vaiheessa. Korvauskäytännöt tulisi määritellä niin, että ne vastaavat maan todellista arvoa ja turvaavat oikeudenmukaisen kohtelun kaikille osapuolille. Järjestelmän jäykkyys ja monimutkaisuus voivat hidastaa kaavoitusta ja aiheuttaa riitoja. Toivomme, että uuden alueidenkäyttölain valmistelussa otetaan huomioon myös maaseudun kehityksen tarpeet ja luodaan mekanismeja, jotka tukevat sekä yrittäjyyttä että paikallista päätöksentekoa.

Tuomme esiin huolen siitä, että osallistavan suunnittelun keinot eivät nykyisellään ole riittävän vahvoja verrattuna maanomistajien oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Vaikka lakiluonnos mahdollistaa kaavoitusprosessin käynnistämisen maanomistajan aloitteesta, tämä ei vielä takaa omistajan näkökulman riittävää huomioimista suunnitteluprosessin aikana. Maan- ja metsänomistaja tietää parhaiten, miten omaisuuttaan hoidetaan ja käytetään. Tätä näkökulmaa tulisi lakiluonnoksessa vielä korostaa.

Tulevassa alueidenkäyttölaissa tulee mahdollistaa innovatiiviset ratkaisut aluetalouden ja yhteisöjen hyväksi vaarantamatta omistusoikeuksia. Tasapaino intressien välillä saavutetaan avoimuudella, oikeudenmukaisuudella ja omistajien osallistumisella.

Tampereella 25.9.2025
Jani Hevonoja pj., Tuukka Liuha vpj., Jari Yli-Heikkilä, Antti Yli-Perttala
Pirkanmaan Keskustan maaseutu- ja yrittäjyystyöryhmä