Pohjois-Karjalan Keskustan vaaliohjelma

Keskustan aluevaaliteemat Pohjois-Karjalassa

Läheltä ja helposti

Läheltä…

Hyvän hoivan ja hoidon turvaavat varmimmin toimivat lähipalvelut.

Se edellyttää, että jokaisessa kunnassa, pitäjässä ja suuremmassa muussa taajamassa on palveluja tarjoava sote-asema.

Sote-asemien palvelut tarjotaan kunkin paikkakunnan asiakastarpeen mukaisesti. Palveluun ohjaus tai hoidon tarpeen arviointi tehdään omalla sote-asemalla jokaisena arkipäivänä.

Liikkuvilla palveluilla, kuten Siun soten palveluauto ”Kulkurilla” voidaan täydentää kiinteitä palveluita. Ne eivät kuitenkaan korvaa sote-asemia. Liikkuvat palvelut voivat toimia myös monipalveluyksikköinä.

…ja helposti                                                       

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla helposti saatavilla ja saavutettavissa.

Tämä on tärkeää pitkien etäisyyksien Pohjois-Karjalassa, missä laajoilla alueilla ei ole joukkoliikennettä. Läheskään kaikilla pohjoiskarjalaisilla ei ole omaa autoa käytettävissä.

Neuvolapalveluiden järjestäminen helposti esimerkiksi päiväkodin yhteydessä tukee perheiden arkea.

Palvelutarjonnassa on huomioitava vuorotyötä tekevät sekä opiskelupaikkakunnilla opiskelijoiden erityistarpeet.

Kodinhoitopalveluita tulee kehittää tukemaan perhetyötä. Hyvinvointialueen ja kuntien pitää panostaa yhdessä erityisesti ennalta ehkäisevään lapsiperhetyöhön.

Vammaispalvelut tulee turvata lain edellyttämällä tavalla.

Jokaisella tulee olla yhdenvertainen oikeus osallisuuteen ja saavutettavuuteen esteettömyys huomioiden.

Omaishoitajien arvostus ja jaksaminen on nostettava yhdeksi sivistysyhteiskunnan kärkihankkeista ja tukimuotoja on käytettävä joustavasti arjen helpottamiseksi.

Perhehoidon kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden kotona asumisen ja laitoshoidon välille sekä omaishoitajien vapaapäivien viettämiseen. Perhehoito luo yrittäjyyttä ja työtä eri puolille maakuntaa.

Läheltä ja helposti – sen tulee olla sote-peruspalvelujen ydinsanoma Pohjois-Karjalassa.

Läheltä ja helposti -periaatetta voidaan tukea kehittämällä palvelusetelikäytäntöä. Näin edistetään paikallista yrittäjyyttä.

Hyvinvointialueen ruoka- ja muissa hankinnoissa painotetaan hankintalain sallimissa puitteissa paikallisuutta ja lähiruokaa.

Työyhteisöt toimiviksi

Pohjois-Karjala on edelläkävijä maakunnallisen sote-yhteistyön kokoamisessa.

Uuteen hyvinvointialuemalliin siirryttäessä on panostettava erityisesti henkilöstöä arvostavaan ja luottamukseen perustuvaan johtamiseen.

Uuden hyvinvointialueen on oltava työnantajana houkutteleva ja innostava. Se vaatii uusia ja luovia ratkaisuja koko henkilöstön osalta. Lääkäreille räätälöity malli 4 + 1 päivän työaikajärjestelyistä on hyvä esimerkki, jolla voidaan vahvistaa henkilöstön työssä jaksamista ja saatavuutta.

Hoito- ja hoiva-alan veto- ja pitovoimaa voidaan parantaa valtakunnallisilla Virka- ja työehtosopimuksilla. Vähintään yhtä tärkeää on, että henkilöstö voi aidosti vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisöönsä sekä saa mahdollisuuden kehittyä ja oppia uutta.

Hyvinvoiva työyhteisö huomioi henkilöstön erilaiset elämäntilanteet ja perheiden tarpeet.

Nuoria ei saa hukata

Liian moni nuori jää yhteiskunnan tukiverkkojen ulottumattomiin ja syrjäytyy.

Uuden hyvinvointialueen pitää yhdessä kuntien kanssa laittaa lasten ja nuorten tukipalvelut kuntoon tukemalla vanhemmuutta. Siinäkin pätee sääntö: läheltä ja helposti.

Koulukuraattori- ja -psykologipalveluiden turvaamisessa tarvitaan hyvinvointialueen ja kuntien välistä saumatonta yhteistyötä.

Päihdevastaisessa työssä hyvinvointialueen ja kuntien tulee panostaa yhdessä erityisesti ennaltaehkäisevään työhön. Yksi tapa on lisätä harrastusmahdollisuuksia koulun ohessa ja kouluajan jälkeen.

Nuorissa on sekä tulevaisuus että turva. Siksi meillä ei ole varaa hukata yhtään nuorta. Jokaisen nuoren elämä ja hyvinvointi on yhtä tärkeä.

Kiitos ikäihmisille

Suomi ikääntyy tulevina vuosina nopeasti. Hoidon, hoivan ja omaishoitajuuden tarve kasvaa samaa tahtia.

Hyvinvointialueen tulee toimia aktiivisesti yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa, jotta maakuntaan saadaan riittävästi palveluasumista.

Hyvinvointialueen paras kiitos ikäihmisille on laadukkaan hoivan tarjoaminen niin kotihoidossa kuin palveluasumisessa. Viimeiset vuodet pitää saada viettää omassa tutussa ympäristössä, ei ympäri maakuntaa siirrellen.

Apu läheltä, kun hätä on suuri

Pelastustoimi on jo nyt keskeinen osa Siun soten toimintaa.

Pohjois-Karjalassa erityisen haasteen ensihoito- ja pelastuspalvelulle luovat harva asutus ja pitkät etäisyydet.

Maakunnan pelastuslaitoksen ensivasteajat ja toimintavalmius ovat pääosin hyvällä tasolla. Parannettavaa on kuitenkin erityisesti maakunnan reuna-alueilla.

Avun saanti on turvattava maakunnan joka kolkassa mahdollisimman nopeasti.

Tätä voidaan varmistaa kehittämällä jo nyt hyvin toimivaa pelastuslaitoksen ja rajavartioston yhteistyötä sekä tukemalla kylien pelastusryhmien toimintaa.

Ympäristöterveydenhuollon, terveydensuojelun sekä eläinlääkintähuollon palvelut on turvattava lähellä ja helposti.

Kunnille jää tehtävää

Hyvinvointialueiden perustamisen jälkeenkin kuntien tehtävä on edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Kaikkien kannalta parasta säästämistä on pitää huoli kirjastoista, liikuntapaikoista, kulttuuritarjonnasta ja hyvää elämää mahdollistavasta kaavoituksesta.

Hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää kuntien, hyvinvointialueiden, seurakuntien ja järjestöjen kanssa solmittavilla kumppanuussopimuksilla.

Hyvinvointialueen antamat liikunta- ja kulttuurilähetteet tukevat kuntien tai paikallisten yritysten palvelutarjontaa.

Keskeinen osa hyvinvointia on, että asukkaat kokevat voivansa vaikuttaa lähiympäristönsä, palveluidensa ja hyvinvointinsa parantamiseen.

Tämä koskee myös kasvavia vieraskielisiä vähemmistöjä, joiden ystävällinen sitouttaminen pohjoiskarjalaisuuteen on meidän kaikkien yhteinen etu.