Keskustan aluevaltuustoryhmä on huolissaan järjestöavustuksista

Keskustan Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä on huolissaan järjestöavustusten määristä.

Kolmannen sektorin järjestämillä palveluilla on valtava merkitys hyvinvoinnille, myös Itä-Uudellamaalla. Siksi Keskustan aluevaltuustoryhmä on erittäin huolissaan siitä, että järjestöjen tuottamat palvelut ollaan käytännössä ajamassa Itä-Uudellamaalla alas.

Hyvinvointialueiden aloittaessa kunnilta siirtyi uudelle organisaatiolle nippu sopimuksia. Järjestöavustukset eivät siirtyneet suoraan vaan näihin avustuksiin tuli katkos. Toisilla hyvinvointialueilla sopimukset siirtyivät kunnilta sellaisenaan, jolloin kolmannen sektorin tarjoama tärkeä toiminta ei katkennut ja hyvinvointialueelle jäi paremmin aikaa arvioida sopimusten tarvetta.

Kehittämis- ja yhteistyölautakunta on vastikään aloittanut toimintansa ja otti heti käsittelyyn järjestöavustusten kriteeristöjen ja hakumenettelyn valmistelun. Päätökset jakoperusteista tehdään pikavauhtia ja avustukset pyritään saamaan mahdollisimman pian hakuun.

Kiitos lautakunnalle ripeästä toiminnasta. Vastuu on kuitenkin valtuustolla ja mielestämme valtuuston pitäisi harkita tuen laajuutta uudelleen.

Aluevaltuustoryhmämme on erityisen huolestunut jaettavan rahan määrästä. Tukiavustusten piirissä oleville järjestöille rahaa on jaossa vain murto-osa entisistä sopimuksista. Lautakunta ei tietenkään voi jakaa avustusta enempää kuin mitä määrärahaa on. Katsommekin, että hyvinvointialue on tehnyt virheen siinä, miten mittavasti tukisumma on alimitoitettu todellisiin tarpeisiin ja vanhoihin sopimuksiin nähden.

Avustusten merkittävä heikkeneminen vaikeuttaa järjestöjen toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi MLL (Mannerheimin lastensuojeluliiton) Uudenmaan piirin lapsiperheitä tukeva, ennaltaehkäisevä toiminta on vaarassa loppua Itä-Uudeltamaalta kokonaan.

MLL tukee monipuolisesti lapsiperheitä arjen jaksamisessa. Lapsiperheiden ongelmat ovat koronan jäljiltä kärjistyneet ja avuntarve on kasvanut. Kolmannen sektorin tuki ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistajana on erittäin merkityksellinen ja edullinen tapa auttaa tuen tarpeessa olevia. Selvää on, ettei rahamäärä riitä kolmannen sektorin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen.

Sote -uudistuksen valmistelussa on tunnistettu järjestöjen merkitys kansanterveydelle ja osallisuuden vahvistamiselle. Toimintatavat pitää nyt vain saada sovitettua yhteen siten, että järjestöjen toimintaedellytykset eivät vaarannu tässä muutosvaiheessa.

Keskustan Itä-Uudenmaan valtuustoryhmä

Kristian Forsman, Myrskylä, Sanna Kurki, Askola, Matti Pirhonen, Pukkila, Anne Penninkangas, Lapinjärvi, Sonja Hällfors, Sipoo, Nina Pauloaho, Porvoo

Lue seuraavaksi

Ihminen ensin – ei rakenteet
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue elää historiallista murrosvaihetta. Talous on kireä, väestö ikääntyy ja henkilöstön saatavuus vaikeutuu. Näihin haasteisiin ei voi vastata enää vain ”teknisillä säästöillä”, palveluverkkoa karsimalla tai henkilöstöä vähentämällä. Ne keinot ovat jo käytetty – ja niiden vaikutus on ollut korkeintaan lyhytaikainen.
10.3.2026 / Keski-Uusimaa
Uskallammeko vanheta?
Mediahuomiota saaneet vanhusten kuolemat hoivakodeissa ovat pelottavaa kuultavaa hoivan laadusta. Hoitajat ja hoidosta vastuussa olevat lähiesihenkilöt väsyvät valitusten ja päällekkäisen valvonnan alle.
6.3.2026 / Länsi-Uusimaa
Hyvinvointialueen pitää kantaa vastuunsa harjoittelupaikoista
Tulevana keväänä sote-alan opiskelijat kilvoittelevat taas kerran Jobiili-alustalla haettavista harjoittelupaikoista. Kyseessä on todella kilpailu, sillä paikat on perinteisesti jaettu nopeusjärjestyksessä, eikä niitä riitä kaikille. Esimerkiksi vuonna 2023 koko maan sairaanhoitajaopiskelijoista 10 % ei löytänyt harjoittelupaikkaa ollenkaan. Harjoittelut ovat usein sote-alalla pakollinen osa opintoja, jolloin paikan puuttuminen johtaa opintojen viivästymiseen. Myös Keusote on näiden paikkojen merkittävä tarjoaja.
5.3.2026 / Keski-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaKeskustan aluevaltuustoryhmä on huolissaan järjestöavustuksista