Keskustan aluevaltuustoryhmä on huolissaan järjestöavustuksista

Keskustan Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä on huolissaan järjestöavustusten määristä.

Kolmannen sektorin järjestämillä palveluilla on valtava merkitys hyvinvoinnille, myös Itä-Uudellamaalla. Siksi Keskustan aluevaltuustoryhmä on erittäin huolissaan siitä, että järjestöjen tuottamat palvelut ollaan käytännössä ajamassa Itä-Uudellamaalla alas.

Hyvinvointialueiden aloittaessa kunnilta siirtyi uudelle organisaatiolle nippu sopimuksia. Järjestöavustukset eivät siirtyneet suoraan vaan näihin avustuksiin tuli katkos. Toisilla hyvinvointialueilla sopimukset siirtyivät kunnilta sellaisenaan, jolloin kolmannen sektorin tarjoama tärkeä toiminta ei katkennut ja hyvinvointialueelle jäi paremmin aikaa arvioida sopimusten tarvetta.

Kehittämis- ja yhteistyölautakunta on vastikään aloittanut toimintansa ja otti heti käsittelyyn järjestöavustusten kriteeristöjen ja hakumenettelyn valmistelun. Päätökset jakoperusteista tehdään pikavauhtia ja avustukset pyritään saamaan mahdollisimman pian hakuun.

Kiitos lautakunnalle ripeästä toiminnasta. Vastuu on kuitenkin valtuustolla ja mielestämme valtuuston pitäisi harkita tuen laajuutta uudelleen.

Aluevaltuustoryhmämme on erityisen huolestunut jaettavan rahan määrästä. Tukiavustusten piirissä oleville järjestöille rahaa on jaossa vain murto-osa entisistä sopimuksista. Lautakunta ei tietenkään voi jakaa avustusta enempää kuin mitä määrärahaa on. Katsommekin, että hyvinvointialue on tehnyt virheen siinä, miten mittavasti tukisumma on alimitoitettu todellisiin tarpeisiin ja vanhoihin sopimuksiin nähden.

Avustusten merkittävä heikkeneminen vaikeuttaa järjestöjen toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi MLL (Mannerheimin lastensuojeluliiton) Uudenmaan piirin lapsiperheitä tukeva, ennaltaehkäisevä toiminta on vaarassa loppua Itä-Uudeltamaalta kokonaan.

MLL tukee monipuolisesti lapsiperheitä arjen jaksamisessa. Lapsiperheiden ongelmat ovat koronan jäljiltä kärjistyneet ja avuntarve on kasvanut. Kolmannen sektorin tuki ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistajana on erittäin merkityksellinen ja edullinen tapa auttaa tuen tarpeessa olevia. Selvää on, ettei rahamäärä riitä kolmannen sektorin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen.

Sote -uudistuksen valmistelussa on tunnistettu järjestöjen merkitys kansanterveydelle ja osallisuuden vahvistamiselle. Toimintatavat pitää nyt vain saada sovitettua yhteen siten, että järjestöjen toimintaedellytykset eivät vaarannu tässä muutosvaiheessa.

Keskustan Itä-Uudenmaan valtuustoryhmä

Kristian Forsman, Myrskylä, Sanna Kurki, Askola, Matti Pirhonen, Pukkila, Anne Penninkangas, Lapinjärvi, Sonja Hällfors, Sipoo, Nina Pauloaho, Porvoo

Lue seuraavaksi

Roinisen lista 2.0
28.11.2025 / Uutiset
Miten hammashoito toimii Keravalla?
Tähän kysymykseen saimme kattavia vastauksia Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suun ja terveydenhuollon palvelujohtaja Helena Salusjärvi-Juopperilta, joka toimi Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmän järjestämän tilaisuuden alustajana. Hänen lisäkseen konkreettista tietoa alueen hammashoidon tilanteesta saimme paikalla olleelta Keravan vastaavalta hammaslääkäriltä Hanna Karjalaiselta.
26.11.2025 / Uutiset
Miten Vantaan ja Keravan hyvinvointialue nousi kriisistä mallialueeksi?
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tarina on poikkeuksellinen. Alkuvaiheen kriisistä ja kapina-alueen maineesta on muutamassa vuodessa noustu mallialueeksi, jonka talous on vahva ja toimintakulttuuri uudistuva. Miten tämä muutos tapahtui – ja mitä opimme matkalla?
25.11.2025 / Uutiset
EtusivuItä-UusimaaKeskustan aluevaltuustoryhmä on huolissaan järjestöavustuksista